Ruska 2016 on käynnistynyt
Ruska 2016 -ilmaoperaatioharjoitus on ilmavoimien vuoden suurin sotaharjoitus. Ruskan päätavoite on harjoittaa ilmaoperaatioiden toteuttamiseen osallistuvia joukkoja osana laajempaa ilmaoperaatiokokonaisuutta. Reserviläisten rooli on harjoituksessa keskeinen. Ruskaan osallistuu yli 50 ilma-alusta sekä noin 2600 henkilöä. Lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Ruotsin ilmavoimista.
Ruska on niin sanottu ilmaoperaatioharjoitus. Mitä tällä käsitteellä tarkoitetaan?
Puolustusoperaatiot koostuvat maa-, meri- ja ilmaoperaatioista. Ilmaoperaatioilla torjutaan ilmoitse tapahtuvat hyökkäykset sekä vaikutetaan hyökkääjän kriittisiin toimintoihin ja kohteisiin maassa. Ilmaoperaatioihin käytetään tässä harjoituksessa ilmasta-ilmaan, ilmasta - maahan sekä maasta-ilmaan asejärjestelmiä.
Ilmavoimat on ottanut käyttöön niin sanotun uuden taistelutavan. Miten tämä näkyy Ruska-harjoituksessa?
Uuden taistelutavan ydin on liike, jolla tuotetaan taistelunkestävyyttä tukikohdille sekä johtamis- ja valvontajärjestelmälle. Liikkeellä pyritään vaikeuttamaan hyökkääjän kykyä ennakoida ja määrittää joukkojemme sijainti. Ruskassa uusi taistelutapa näkyy mm. tukikohtien sisällä tapahtuvina ryhmitysmuutoksina. Lisäksi suojaa ja taistelunkestävyyttä lisäävät toiminnalliset ratkaisut näkyvät harjoituksessa.
Ilmapuolustuksen näkyvin osa-alue ovat sotilasilma-alukset ja niiden lentotoiminta. Mitä muuta ilmapuolustuksen kokonaisuuteen kuuluun?
Monitoimihävittäjien suorituskyvyn taustalla on laaja organisaatio, jonka kaikki osat ovat hävittäjien tehokkaan käytön kannalta erittäin merkittäviä. Suunnittelu- ja johtamisorganisaatio tuottaa muiden puolustushaarojen kanssa yhteen sovitetut perusteet operaatioiden toteuttamiselle . Tiedustelu tuottaa tarvittavat tiedot hyökkääjän toimista ja valvontasensorit, esimerkiksi tutkat, tuottavat tarvittavan ilmatilannekuvan ilmassa tapahtuvan toiminnan johtamisen mahdollistamiseksi. Logistiikkajärjestelmä varmistaa, että joukoilla on tarvittava materiaali käytössään ja koneet ovat kunnossa ja varustettuina. Ilmaoperaatioiden toteuttaminen edellyttää kykyä suojata omat toimintaedellytykset, eli operaatioiden toteuttamisen kannalta keskeisimmät kohteet maassa.
Ilmatorjunnalla tuotetaan lisäsuojaa yhteiskunnan tärkeimmille kohteille ja joukoille. Merivoimien alukset täydentävät omilla sensoreillaan ilmatilannekuvaa.
Ruska-harjoituksessa on mukana runsaasti reserviläisiä. Mikä on reserviläisten rooli harjoituksessa ja ilmapuolustuksen kokonaisuudessa?
Reserviläisten rooli on ilmapuolustuksen kokonaisuuden kannalta ratkaiseva. Reserviläisiä on sijoitettu poikkeusoloissa kaikkiin ilmapuolustuksen osa-alueisiin lukuun ottamatta hävittäjälentotehtäviä. Reserviläisten kyky ylläpitää ja kehittää korkeaa taitotasoaan vaativimmissakin heille osoitetuissa ilmapuolustuksen tehtävissä yllättää aina uudelleen.
Reserviläisiä osallistuu Ruska-harjoitukseen mm. lentoteknillisiin, lentotukikohdan suojaamiseen, ilmatorjuntaan, ilmavalvontaan, logistiikkaan ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä.
Mitä ovat Ruskan päätavoitteet ilmapuolustuksen kokonaisuuden kannalta?
Ruskan päätavoite on harjoittaa ilmaoperaatioiden toteuttamiseen osallistuvia joukkoja osana laajempaa ilmaoperaatiokokonaisuutta. Harjoituksessa pyritään varmistamaan, että ilmapuolustuksen kokonaisuus toimii läpi koko organisaation suunnittelusta toimeenpanoon asti, hallitusti koko valtakunnan alueella sekä taistelutukikohtatasolla.
Ilmaoperaatioiden päämääränä on turvata kansalaisten elinmahdollisuudet suojaamalla yhteiskunnan elintärkeät kohteet ilmahyökkäyksiltä sekä turvata edellytykset maa- ja merioperaatioiden toteuttamiselle. Ruskassa toteutettujen Ilmaoperaatioiden tuloksia arvioidaan lopulta edellä mainittujen ilmapuolustuksen päämäärien kannalta.
Ruotsin ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Ruskaan. Minkälainen Flygvapnetin rooli harjoituksessa on, ja mitä hyötyä harjoitusyhteistyöstä on?
Flygvapnetin Gripen-osaston roolina on toimia harjoitusvastustajan roolissa. He tuottavat haastavan maalimallin kuvaten nykyaikaisten ilma-asejärjestelmien suoritusarvoja yhdessä suomalaisten Hornet- ja Hawk -osastojen kanssa.
Vieraat konetyypit tuottavat aina lisähaastetta ja ennakoimattomuutta ilmataisteluharjoituksiin. Siitäkin huolimatta, että harjoitustoiminta Ruotsin kanssa on lähes viikoittaista, lisäoppia tulee aina, puolin ja toisin.
Pitkällä tähtäimellä harjoitusyhteistyöstä saavutetaan lisähyötyä yhteensopivuuden kehittämisessä johtamisjärjestelmissä, ilmassa käytettävissä toimintamenetelmissä, sekä tukikohtatason toiminnoissa.
Ruska 2016 -harjoitukseen osallistuu 1 600 reserviläistä.
Lue: Vuoden suurin ilmaoperaatioharjoitus Ruska 2016 järjestetään lokakuussa
