KEVA 2010 -keskivalvontatutka

Ilmavalvontatutkat ovat alueellisen koskemattomuuden valvonnan perustyökaluja

Ilmavoimat valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta kellon ympäri. Valvonnan pääkalustona toimivat eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat, joiden havainnoista kootaan ajantasainen ilmatilannekuva.

Eri puolille maata sijoitetut kiinteät ja siirrettävät ilmavalvontatutkat ovat keskeinen väline ilmavoimien ydintehtävien, Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen (AKV / AKT) toteuttamisessa. Ilmavalvontatutkilla tehtävät havainnot muodostavat ilmapuolustuksen johtamisessa käytettävän ilmatilannekuvan perustan.

Tutkien toiminta perustuu ilmamaaleista heijastuvan sähkömagneettisen säteilyn mittaamiseen. Ne mittaavat Suomen ja valtakunnan lähialueiden ilmaliikennettä vuorokauden ympäri. Tutkien ja muiden sensorien keräämät havainnot kokoaa ilmavoimissa yhteen Ilmavoimien esikunnan alainen Ilmaoperaatiokeskus (IOK) apunaan Lapin ja Karjalan lennoston 5. ja 7. Pääjohtokeskukset.

Ilmapuolustuksen johtopaikat vertaavat havaintoja muuhun ilmatilanteesta koottuun tietoon, muun muassa siviili-ilma-alusten siviililennonvarmistuselimille jättämiin lentosuunnitelmiin.

Näiden perusteella muodostetaan reaaliaikainen ilmatilannekuva, joka on perustana ilmapuolustuksen toiminnan johtamiselle.

Ilmatilannekuvaa käytetään päätöksenteon pohjana muun muassa ilmapuolustuksen valmiuden säätelyyn ja tunnistuslentoihin liittyen.

Kriisiaikana ilmatilannekuvaa käytetään hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden johtamiseen. Sitä käytetään myös muun muassa varoittamaan kaikkien puolustushaarojen joukkoja niihin kohdistuvasta ilmauhasta.

Ilmavalvontatutkat ovat myös tärkein väline, jolla voidaan paikantaa ilma-aluksia, joissa ei ole toiminnassa olevaa, ilma-aluksesta lennonvarmistuselimille tietoa lähettävää toisiotutkavastaanotinta. Kriisitilanteessa toimintaansa salaamaan pyrkivä maahantunkeutuja ei todennäköisesti käyttäisi sijaintiaan paljastavaa lähetintä, mutta myös siviili-ilmailussa toimitaan usein ilman tätä laitetta tai sen käyttö on estynyt.

Ilmavalvontatutkia voidaan käyttää myös virka-avun antamiseen muille viranomaisille esimerkiksi sisäisen turvallisuuden tehtävissä tai onnettomuustutkinnassa.

Ilmavalvontatutkien teknisiä tietoja

Kaukovalvontatutka (KAVA)

KAVA-kaukovalvontatutkaEri puolille maata kiinteästi sijoitettujen ranskalaisvalmisteinen Thomson TRS 22XX -kaukovalvontatutkien valvontaetäisyys on lähes 500 kilometriä ja korkeussuuntainen peitto yltää yli 30 kilometrin korkeudelle. KAVA-tutka on 3D-tutka, mikä tarkoittaa sitä että sijainnin lisäksi se mittaa maalin lentokorkeuden.

Ilmavoimien kaukovalvontatutkille tehdään parhaillaan elinjaksopäivitystä. Päivityksellä taataan järjestelmien luotettava toiminta seuraavaksi 15 vuodeksi sekä mahdollistetaan järjestelmien aikaisempaa joustavampi käyttö. Päivitystyön suorittaa ranskalainen Thales-Raytheon Systems.

Tutkatyypin historiaa

Ilmavoimien kaukovalvontatutkat hankittiin 1960-luvulta asti palvelleen englantilaisen suurkantamatutkakaluston korvaajiksi. Hankintapäätös tutkista tehtiin vuonna 1988, ja toimitukset tapahtuivat seuraavan vuosikymmenen aikana.

Thomson TRS -tutkien tuoteperhe esiteltiin julkisuudessa alun perin 1980-luvun alussa. Tutkia käytetään useissa eri maissa laajasti osana erilaisia ilmavalvonnan ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisen järjestelmäkokonaisuuksia sekä liikkuville että kiinteille alustoille asennettuina.

 

Mittausetäisyys ja -korkeus 500 km  / 30 km
Kokonaispaino n. 15 t
Kokonaiskorkeus 10 m
Antennin koko: n. 6 x 4 m
Valmistaja: Thomson CSF, Ranska (nyk. Thales Raytheon Systems)

 

Keskivalvontatutka 2010 (KEVA 2010)

KEVA 2010 -keskivalvontatutkaIlmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on ranskalaisen Thales-Raytheon Systemsin valmistama GroundMaster 403, jolla korvataan ikääntyvät kotimaiset keskivalvontatutkat. Kyseessä on 3D-tutka, joka mittaa maalin sijainnin lisäksi sen lentokorkeuden.

Tutkan mittausetäisyys on lähes samaa luokkaa kaukovalvontatutkan kanssa, lähes 500 kilometriä, ja sen korkeusulottuvuus yltää yli 30 kilometrin korkeuteen.

Toisin kuin vanhaa poistuvaa keskivalvontatutkakalustoa, uutta KEVA 2010 -järjestelmää kyetään siirtämään. Siirrettävyys sekä mahdollistaa valvonnan painopisteen nopean muuttamisen että parantaa tutkan suojaa nykyaikaisella taistelukentällä. Kalustoa voidaan käyttää kaukokäyttöisesti. Tutkajärjestelmän siirtoon käytetään Sisu ETP 8 x 8 -maastokuorma-autoja. KEVA 2010:een on integroitu siviili-ilmailun ilma-alusten tunnistustietoja vastaanottava toisiotutka.

Tutkatyypin historiaa

Ilmavoimat teki päätöksen 1970-luvulla käyttöönotettujen kotimaisten keskivalvontatutkien korvaajaksi hankittavasta tutkasta vuonna 2009. KEVA 2010 -tutkat tulevat ilmavoimissa käyttöön lähivuosina.

Ranskalaisen Thales-Raytheon Systemsin ilmapuolustuskäyttöön tarkoitettujen liikkuvien tutkien GroundMaster 400 -perhe tuli tuotantoon vuonna 2008. Suomen KEVA 2010 -hankinta toteutettiin osin yhteisesti Viron puolustusministeriön kanssa. Groundmaster-perheen tutkia on käytössä yli 30 kappaletta eri puolilla maailmaa.

 

Mittausetäisyys ja -korkeus 500 km / 30 km
Valmistaja Thales-Raytheon Systems, Ranska

 

Keskivalvontatutka (KEVA)

KEVA-keskivalvontatutkaKeskivalvontatutkilla täydennetään suuremman mittausetäisyyden saavuttamiseen kykenevien kaukovalvontatutkien valvontakykyä alemmilla korkeuksilla ja katvealueilla. Kotimaassa suunnitellut ja valmistetut ilmavoimien keskivalvontatutkat on sijoitettu kiinteisiin asemapaikkoihin eri puolille maata, ja niiden valvontaverkko kattaa koko Suomen lähialueineen.

Keskivalvontatutka on helposti tunnistettavissa rankamaisesta antennistaan. Ilmavoimia 1970-luvun lopulta palvelleet keskivalvontatutkat korvataan uudella KEVA 2010 -tutkajärjestelmällä lähivuosien aikana.

Tutkatyypin historiaa

Kotimaisen ilmavalvontatutkan kehitystyö käynnistyi 1960-luvulla. Ilmavoimat tarvitsi tuolloin seuraajan ikääntyvälle VRRVI- ja VRRVY-ilmavalvontatutkakalustolle täydentämään Isosta-Britanniasta hankitun suurkantamatutkan valvontakykyä.

Alun perin Matalavalvontatutka-nimellä tunnettu keskivalvontatutkahanke käynnistettiin puolustusvoimien, alan kotimaisen teollisuuden ja tutkimusosaajien yhteistyönä. Ensimmäinen järjestelmä toimitettiin ilmavoimille vuonna 1978.

Keskivalvontatutkan käyttöönotto kehitti ja ajanmukaisti ilmavoimien valvontakykyä, kun havaintojen käsittelyssä ja esittämisessä voitiin hyödyntää digitaalitekniikan mahdollisuuksia. Sen myötä tutkavalvonnan tiedonsiirto tehostui, mittaustoimintaa automatisoitiin ja tutkan operaattorien käyttöliittymä nykyaikaistui.

Keskivalvontatutka myös tehosti ilmavalvontaa ja kehitti taistelunjohtamista sekä yhteistyötä ilmatorjunnan kanssa. Pitkän palvelusuransa aikana järjestelmä on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja siinä on ollut myös kehityspotentiaalia.

 

Mittausetäisyys ja -korkeus 350 km / 15 km
Valmistaja Kotimainen teollisuus

Lähivalvontatutka (LÄVA)

LÄVA-lähivalvontatutkaLähivalvontatutka on siirrettävä järjestelmä, jolla voidaan nopeasti ja joustavasti täydentää muiden ilmavalvontatutkajärjestelmien suorittamaa valvontaa. Ilmavoimien lähivalvontatutkakalusto koostuu Ericsson Giraffe 100 AAA -tutkasta, joka on sijoitettu Sisu SK 242 -kuorma-autoalustalle.

Ajoneuvoalustalle sijoitetussa kontissa on sijoitettu tutkaoperaattorin työpiste sekä tutkan laitetila. Tutkan voimakone kulkee mukana erillisessä perävaunussa.

Lähivalvontatutka on monipuolinen ja taistelunkestävyydeltään hyvä järjestelmä, jolla on hyvä kyky etenkin matalalla lentävien maalien havainnointiin.

Tutkatyypin historiaa

Ruotsalaisvalmisteista Giraffe-tutkaperhettä on kehitetty 1970-luvulta lähtien, ja sitä käytetään monipuolisesti ilmavalvonnan eri sovelluksissa ympäri maailman. Giraffeja on asennettu erilaisille tela- ja pyöräalustoille, ja siitä on olemassa myös pinta-aluksiin suunniteltu versio. Kuorma-autoalustalle asennettu Giraffe valittiin vuonna 1991 ilmavoimien valvontakykyä täydentäväksi tutkaksi, ja hankitut järjestelmät tulivat käyttöön vuosina 1993–95.

Giraffe-perheen erityyppisiä tutkia on puolustusvoimissa myös maavoimien ilmatorjunnan käytössä sekä Sisu-kuorma-autoon sijoitettuna että osana Pasi-ajoneuvoalustalle rakennettua Maalinosoitustutka 87 -järjestelmää. Tutkan ajoneuvoalustan lisäksi myös sen pyörityskoneisto on kotimaista valmistetta.

 

Mittausetäisyys ja -korkeus 100 km / 5 km
Kokonaispaino 25 t
Antennin korkeus mittauskunnossa 12 m
Valmistaja

Ericsson Microwave Systems, Ruotsi (nyk. Saab)