ACE 17 oli jälleen onnistunut kokonaisuus
Lähes kaksi viikkoa kestäneen Arctic Challenge Exercise 2017 -harjoituksen viimeiset kierrokset lennettiin torstaina 1. kesäkuuta. Harjoitus päättyy perjantaina 2. kesäkuuta ulkomaalaisten koneiden suunnatessa hiljalleen takaisin kotitukikohtiinsa.
Yli sadan sotilasilma-aluksen lentotoimintaharjoitus kolmen eri valtion alueella edellytti huolellista etukäteissuunnittelua, mutta lopputulos palkitsee. Harjoituksen johtaja eversti Petteri Seppälä on tyytyväinen harjoituksen kulkuun ja toteutukseen.
Eversti Seppälä, miltä tuntui toimia näin suuren harjoituskokonaisuuden johtajana?
Harjoituksen johtajana toimiminen oli erittäin mielenkiintoinen ja myös opettavainen ja hauska kokemus. Erityisen mielenkiintoista oli päästä työskentelemään harjoituksessa eri kansallisuuksista olevien huippuammattilaisten kanssa. Pidinkin kunniatehtävänä päästä johtamaan harjoituksen johto- ja esikuntahenkilöstön työskentelyä, jonka aikana myös solmin useita erinomaisia valtioiden rajat ylittäviä ammatillisia ja ystävyyssuhteita.
Yhdessä johtoryhmäni kanssa loimme harjoitukseen myönteisen kehittämisen ilmapiirin, jonka tarkoituksena oli tunnistaa mahdolliset kehittämistarpeet ja käynnistää niiden korjaaminen mahdollisimman nopeasti. Onnistuimme tässä oman näkemykseni mukaan mainiosti.
Oman mielenkiintonsa tehtävään toi myös aktiivinen toiminta eri kansallisuuksien median kanssa. Kaiken kaikkiaan ACE 17 -harjoituksen johtaminen oli paitsi hauska, mutta myös yksi urani parhaista kokemuksista.
ACE 17:n tavoitteena oli harjoitella monikansallisten joukkojen osallistumista kansainvälisen kriisinhallintatehtävän monipuolisiin ilmaoperaatioihin. Miten harjoitus sujui ja saavutettiinko asetetut tavoitteet?
Harjoitus sujui erinomaisesti. Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella lentomiehistökeskeisesti laajojen ilmaoperaatioiden toteuttamista osana kansainvälistä kriisinhallintaoperaatiota.
Harjoituksen aikana lennettiin yhteensä 18 lentokierrosta, joista yhdeksän sisälsi nimenomaan laajempien ja monipuolisempien ilmaoperaatioiden harjoittelua. Kyseisten operaatioiden aikana lentokoneiden miehistöt, niiden taistelua johtava henkilöstö ja maahenkilöstö saivat erinomaista harjoittelua toimimisesta monikansallisessa ja erittäin haastavassa toimintaympäristössä.
Kuva: Jean-Luc Brunet / Armeé de l´Air /Ranskan ilmavoimat
Suomen ilmavoimat vastasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ACE-harjoituksen johtamisesta. Miten Suomi onnistui tässä roolissa? Mitkä olivat tärkeimmät opit ilmavoimille?
Aiemmin Suomi on toiminut ainoastaan yhtenä isäntävaltioista, mutta tällä kertaa Suomella oli myös harjoituksen johtovaltion rooli. Ulkomaisten kollegoideni kanssa käymieni keskustelujen perusteella voin todeta Suomen onnistuneen tehtävässään hyvin. Erityisesti majuri Toni Postilan johtama harjoituksen vaativa monikansallinen suunnittelutyö onnistui erinomaisesti ja loi harjoituksen toteuttamiselle tukevan pohjan.
Tämän kokoluokan harjoituksessa kertyy aina paljon opittavaa. Suomen kannalta tärkeimmät opit liittyvät muun muassa monimutkaisen ilmaoperaation johtamisjärjestelyjen toteuttamiseen, lentomiehistöjen toimintaan eri tehtävissä osana laajaa ilmaoperaatiota ja tukikohtatoimintoihimme isännöidessämme monikansallisia joukkoja tukikohdassamme.
Harjoitus päättyy 2. kesäkuuta. Minkälaiset ovat tämän kokoluokan harjoituksen purkutoimenpiteet ja mitä niissä pitää ottaa huomioon?
Harjoituksen suunnittelu ja valmistelu oli pitkä projekti, joka kesti yli 18 kuukautta. Myös harjoituksen purkaminen on luonnollisesti suuri ponnistus. Vaikka harjoituksen näkyvimmän osan, eli lentokoneiden, paluu kotitukikohtiinsa on suhteellisen kevyt ja nopea tapahtuma, on eri yksiköiden logististen järjestelyiden purkaminen erittäin vaativa kokonaisuus. Kaikkien järjestelyiden purkaminen kestääkin viikkoja.
Harjoituksen purkamiseen liittyy harjoituksen kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja jalostaminen käytännön toimiksi. Tätä kutsutaan myös nimellä Lessons Identified & Lessons Learnt eli LI & LL. Prosessi on jo käynnistynyt niin sanotussa Hot Wash Up -tilaisuudessa ja jatkuu erillisen ohjeistuksen mukaisesti siten, että sen anti olisi optimaalisesti käytettävissä seuraavan ACE -harjoituksen suunnittelun alkaessa.
ACE -harjoitukseen osallistui kalustoa ja henkilökuntaa Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi kahdeksasta muusta maasta. Minkälaista palautetta olet saanut ulkomaalaisilta osallistujilta?
Olen keskustelut harjoituksen aikana erittäin aktiivisesti eri kansallisuuksista olevien osallistujien kanssa ja vierailin siinä yhteydessä myös Rovaniemen ja Kallaxin tukikohdissa, joissa tapasin muun muassa niissä toimineiden yksiköiden johtohenkilöt. Keskustelin myös harjoituksessa vierailleiden eri valtioiden siviili- ja sotilasjohtoa edustaneiden henkilöiden kanssa. Kaikkien käymieni keskusteluiden ja saamani palautteen yhteinen viesti on ollut, että harjoitus on paitsi erittäin tarpeellinen, niin myös erinomaisesti suunniteltu ja toimeenpantu harjoitus.
Yleistä ihastusta on herättänyt myös kolmien ilmavoimiemme kyky harjoittaa pohjoismaista yhteistoimintaa näin erinomaisella ja konkreettisella tavalla. Laadimme tarkemman analyysin palautteesta aiemmin mainitsemani LI & LL -prosessin yhteydessä.
ACE -harjoituksia on järjestetty vuodesta 2013 alkaen joka toinen vuosi. Seuraavalla kerralla johtovastuu on jälleen Ruotsilla. Minkälaisena näet Arctic Challenge Exercise -harjoitusten tulevaisuuden?
Ympyrä sulkeutuu ja ensimmäisen ACE -harjoituksen johtovaltiona vuonna 2013 toiminut Ruotsi toimii toistamiseen johtovaltion roolissa seuraavassa harjoituksessa. ACE -konseptin tulevaisuus on erittäin valoisa ja harjoitukselle on selvä tarve olemassa.
Harjoituksen kehittämisestä käydään parasta aikaa aktiivista keskustelua järjestäjämaiden toimesta ja, kuten tähänkin mennessä, seuraava harjoitus tulee varmasti olemaan taas parempi kuin sitä edeltänyt harjoitus.
ACE -konsepti on osa pohjoismaista yhteistyötä ja sillä on järjestäjämaissa eri tasojen vakaa kannatus. Harjoituksella on myös erinomainen maine ammattipiireissä ympäri maailman.
