Hyppää sisältöön

Ilmavoimien komentajan mediatapaamisessa keskusteltiin ilmapuolustuksen ajankohtaisista asioista

Ilmavoimat
Julkaisuajankohta 23.1.2018 18.03
Tiedote

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelisen mediatapaaminen järjestettiin tiistaina 23. tammikuuta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tilaisuudessa käsiteltiin tänä vuonna sata vuotta täyttävien ilmavoimien ajankohtaisia asioita.

Kenraalimajuri Sampo Eskelinen puhuu ilmavoimien komentajan toimittajatapaamisessa

Mediatapaaminen on perinteinen tilaisuus, jossa ilmavoimien komentaja kertoo tiedotusvälineiden edustajille puolustushaaran ja ilmapuolustuksen ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna mediatapaamiseen osallistui kaksikymmentä tiedotusvälineiden edustajaa.

Maaliskuussa 1918 perustettu ilmavoimat viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan eräänä maailman vanhimmista itsenäisistä lentoaseen puolustushaaroista. Ilmapuolustuksen kehitystä ovat edesauttaneet teknologiset edistysaskeleet. Kenraalimajuri Eskelisen mukaan Suomen ilmapuolustuksesta vastaava ilmavoimat aloittelee toista vuosisataansa tilanteessa, jossa sen suorituskyvyn on vastattava Suomen lähialueella kohonneen toiminnan tason ja nopeasti kehittyvän ilmasodankäynnin asettamiin haasteisiin.

– Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Useissa Suomen lähialueen maissa on tehty päätös uuden sukupolven monitoimihävittäjäkaluston hankinnasta, ja uutta suorituskykyisempää lentokalustoa tulee koko ajan riviin. Lisäksi esimerkiksi Venäjällä on toteutettu mittavia ilmavoimien kehitysohjelmia. Toiminnan tasolla mitattuna sotilaallinen aktiivisuus on vakiintunut aiempaa korkeammalle tasolle Itämeren piirissä.

Vaikka Suomen ilmatilan loukkausten määrä ei olekaan kasvanut, edellyttää vilkas toiminta kenraalimajuri Eskelisen mukaan ilmavoimilta jatkuvaa valmiutta sen normaaliolojen päätehtävässä, Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa.

– Päätehtävämme suorittaminen mittaa todellista suorituskykyämme. Meillä pitää olla jatkuvasti tieto, mitä Suomen ilmatilassa ja sen lähialueella tapahtuu. Lisäksi meillä pitää olosuhteista riippumatta olla kellon ympäri valmius reagoida joko tunnistuslentotoiminnalla tai muilla keinoin tilanteisiin, joissa Suomen ilmatilaa lähestyy kohde, jonka aikeista meillä ei ole tarkkaa tietoa.

 

Harjoitustoiminta mittaa suorituskykyä

Ilmapuolustusjärjestelmän kyky toimia normaalioloissa alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvissä tilanteissa on kuitenkin vain yksi ilmavoimien suorituskyvyn mittareista.

Ilmavoimien toisen päätehtävän, Suomeen sotilaallisessa kriisissä ilmoitse kohdistuvien hyökkäysten torjumisen osalta kykyä pitää mitata harjoituksilla, joita järjestetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kansainvälinen harjoitusyhteistyö avattiin ulkomaisille kumppaneille laajemmin ilmavoimissa vuonna 2000, ja se on laajentunut voimakkaasti. – Nykyään tarkastelemme useimpia harjoituksia jo suunnitteluvaiheessa siitä näkökulmasta, että olisiko kansainvälisestä toteutustavasta hyötyä, Eskelinen kertoo.

Kansainvälinen harjoitusyhteistyö tarjoaa synergiaetuja, sillä se mahdollistaa monipuolisten harjoitusvastustajien kohtaamisen laajemmissa skenaarioissa kuin mihin yksinomaan kansallisissa ilmavoimaharjoituksissa on mahdollisuus. Toinen kansainvälisen harjoittelun tärkeä ulottuvuus on Eskelisen mukaan ilmavoimien toimintatapojen vertailu.

– Esimerkkiä hyödyistä voi hakea tiedemaailmasta. Ilman kansainvälistä yhteistyötä tutkimuksessa ei korkeakoululla voisi olla todenmukaista kuvaa omasta tieteellisestä tasostaan. Samalla tavalla harjoittelu muiden kanssa antaa meille tietoa omasta osaamisestamme.

Vuonna 2017 ilmavoimien monikansallista harjoitusyhteistyötä edusti muun muassa 11 kansallisuuden ja yli 100 ilma-aluksen touko-kesäkuun Arctic Challenge Exercise (ACE) 17, jonka Suomi, Ruotsi ja Norja järjestivät yhdessä maiden pohjoisosissa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin ilmavoimien kahdenvälinen FISE-puolustusyhteistyö näkyi molempien maiden kansallisen puolustuksen harjoituksissa.  Syksyllä 2017 ilmavoimat osallistui Hornet-monitoimihävittäjäkalustolla Ruotsin Aurora 17 -pääsotaharjoitukseen, ja Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjät vierailivat samassa roolissa ilmavoimien Ruska 17 -ilmaoperaatioharjoituksessa.

Vuoden 2018 harjoitustoiminnan uutena avauksena ilmavoimat on esittänyt osallistumista Yhdysvalloissa lokakuussa järjestettävään Red Flag Alaska -lentotoimintaharjoitukseen. Ilmavoimat on suunnitellut enintään kuuden Hornet-monitoimihävittäjän ja noin 70 henkilön lähettämistä harjoitukseen. Kyseessä on kenraalimajuri Eskelisen mukaan skenaarioiltaan laaja ja ilmasodankäynnin ympäristöä todenmukaisesti kuvaava harjoitus, joka voi osaltaan tarjota uusia mahdollisuuksia ilmavoimien suorituskyvyn kehittämiseen ja mittaamiseen

– Red Flag Alaska vastaa monilta osin laajimpia eurooppalaisia harjoituksia kuten ACE-harjoituksia. Harjoituksessa kuitenkin käytetään jonkin verran poikkeavia maalimalleja. Lisäksi osallistuminen Red Flagin yhteydessä järjestettävään erilliseen Distant Frontier -harjoitukseen antaisi mahdollisuuden osallistua ilmavoimille räätälöityyn harjoittelun kokonaisuuteen.

 

HX-hanke etenee tarjouspyyntövaiheeseen

Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtävien ja harjoitustoiminnan lisäksi kenraalimajuri Eskelinen nostaa vuoden 2018 merkkipaaluksi ilmavoimissa Hornet-monitoimihävittäjien ilmasta maahan -suorituskyvyn täydentymisen.  Ilmavoimien Horneteilla on ollut vuoden 2016 lopusta alkaen kyky tukea puolustusvoimien taistelua lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmasta maahan -aseistuksella. Vuonna 2018 ohjattavista pommeista ja liitopommeista muodostuva asevalikoima täydentyy pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksella, jonka koelaukaisu ilmavoimien Hornetista on määrä tehdä kevään aikana Yhdysvalloissa

Lisäksi vuosina 2025–30 palveluskäytöstä poistuvan Hornet-monitoimihävittäjän seuraajaa etsivä HX-hanke saavuttaa tärkeän merkkipaalun, kun Hornetin seuraajaehdokkaita koskevat tarjouspyynnöt (Request for Quotation, RFQ), lähetetään lentokonevalmistajille huhti–toukokuussa.

HX-hankkeen käynnistymistä vuonna 2015 seurasi seuraavana vuonna Hornetin korvaajaksi sopivaa kokonaisratkaisua koskevan tietopyynnön (Request for Information, RFI), lähettäminen Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallituksille. Tähän maiden ilmailuteollisuus esitti viiden eri valmistajan monitoimihävittäjätyyppeihin perustuvia ratkaisuja. Kenraalimajuri Eskelisen mukaan tietopyynnöillä saatua informaatiota on analysoitu ja täydennetty tarjouspyyntöjen laatimisen pohjaksi.

– Esievaluointivaiheessa olemme hakeneet tietoa ja tutustuneet ehdolla oleviin konetyyppeihin sellaisina kuin ne nyt ovat. Samalla kuitenkin tiedostamme, ettei mikään konetyypeistä ole vielä sillä kehitysasteella, jonka se ehtii saavuttaa Hornetin elinkaaren päättymiseen mennessä.

Tarjouspyyntöjen vastauksien saavuttua seuraa HX-hankkeessa evaluointivaihe, jossa hävittäjäehdokkaisiin tutustutaan tarkemmin muun muassa koelennoin. Poliittinen päätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Päätöksen pohjaksi puolustusvoimat laatii kenraalimajuri Eskelisen mukaan kokonaisesityksen, jonka sisältöön vaikuttavat samansuuntaiset tekijät kuin ilmavoimien kehittämiseen muillakin osa-alueilla. Tulevaisuuden ilmavoimien on kyettävä suorittamaan tehtävänsä muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa nopeasti kehittyvä teknologia muuttaa myös HX-monitoimihävittäjän suorituskykyvaatimuksia nykyisestä.

– Hornetin seuraaja on evaluointivaiheessa nähtävä osana puolustusjärjestelmän kokonaisuutta, ja sen suorituskykyä pitää peilata niihin tehtäviin, joita ilmavoimille asetetaan. HX-kandidaattien suoriutumista tarkastellaan erilaisissa skenaarioissa muun muassa ilmasta ilmaan-, ilmasta maahan- ja ilmasta pintaan -vaikuttamisessa sekä tiedustelun ja valvonnan ja kaukovaikuttamisen tehtävissä, Eskelinen analysoi.

– Jo nyt näyttää siltä, että kaikilla HX-kandidaateilla on esimerkiksi sensorien kehittymisen myötä Hornetia huomattavasti enemmän annettavaa puolustusjärjestelmälle tiedustelun ja valvonnan osa-alueella. Tällaiset seikat tulee huomioida uuden monitoimihävittäjän roolia pohdittaessa.

´