Hyppää sisältöön

Ilmavoimien Ruska 17 -harjoitus käynnistyy

Air Force
Julkaisuajankohta 9.10.2017 9.24
Tiedote

Ilmaoperaatioharjoitus Ruska 17:n lentotoiminta käynnistyy maanantaina 9. lokakuuta. Suomen ilmapuolustuksen toimintojen harjoitteluun poikkeusolojen ympäristössä keskittyvä Ruska on joukkojen määrällä mitattuna vuoden 2017 suurin harjoitus ilmavoimissa. Harjoittelun keskiössä on muun muassa Hornet-monitoimihävittäjien ilmasta maahan -aseistuksen käyttö osana puolustusvoimien taistelua.

Hornet-monitoimihävittäjä ilmasta maahan -aseistuksella varustettuna

Ruska 17:ään osallistuu yli 60 ilma-alusta, joista 30 on Hornet-monitoimihävittäjiä. Kuva: Jaakko-Ala Hiiro / ilmavoimat

Ruska 17:ään osallistuu yli 60 ilma-alusta ja n. 5100 henkilöä Suomen ja Ruotsin puolustusvoimista. Harjoituksessa on käytössä yhdeksän lentotukikohtaa ja siihen liittyvä lentotoiminta on valtakunnallista.

Ruska 17:ään valmistava toiminta käynnistyi laajamittaisesti jo viikolla 40, jolloin Suomen ja Ruotsin ilmavoimien lentokalustoa harjoitteli lentotoimintaa Vieremällä kantatielle 88 perustetun maantietukikohdan olosuhteissa Baana 17 -harjoituksessa. Loppuviikon ja viikonlopun aikana varustettiin pääosa Ruska 17:ään osallistuvista joukoista, joihin kuuluu muun muassa noin 2900 reserviläistä. Lisäksi harjoituksessa käytettävät tilapäiset lentotukikohdat on perustettu ja niihin tukeutuva lentokalusto on siirtynyt harjoitustilanteen mukaiseen ryhmitykseen. Ruskan lento- ja muu harjoitustoiminta jatkuu perjantaihin 13. lokakuuta asti.

 

Everstiluutnantti Ville Hakala Ilmavoimien esikunnasta, Ruskassa harjoitellaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden toimintaa poikkeusoloissa. Mikä on ilmapuolustuksen merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä, ja minkälaiseen uhkaan nykyaikainen ilmapuolustus varautuu vastaamaan?

Ilmapuolustuksen merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä on ratkaiseva. Ilman hyvin koulutetuista ja ajanmukaisesti varustetuista joukoista koostuvaa ilmapuolustusta sodankäynnissä ei ole menestymisen edellytyksiä. Ilmavoimat vastaa Suomen ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatioiden johtamisesta, mutta ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. Ilmaoperaatiot yhteensovitetaan osaksi puolustusvoimien taistelua. Toimiva logistiikkajärjestelmä mahdollistaa osaltaan onnistuneet ilmaoperaatiot.

Nykyaikainen ilmapuolustus varautuu hyvin moninaisiin uhkiin, eikä mitään yksittäistä elementtiä oikeastaan voi nostaa muita tärkeämmäksi. Yksinkertaisesti voisi todeta, että ilmapuolustus torjuu Suomeen ilmasta tunkeutuvan vihollisen.

Suojausjoukkuen taistelijat saattavat Hornet-ohjaajaa

Ilmavoimien lentotoiminta tapahtuu poikkeusoloissa kiinteiden tukikohtien lisäksi eri puolille valtakuntaa perustettavista tilapäisistä lentotukikohdista, joiden toimintoja harjoitellaan myös Ruska 17:ssä. Kuva: Joni Malkamäki /ilmavoimat


Ruska 17:ssä on mukana monipuolisesti muun muassa hävittäjä- ja ilmatorjuntatehtäviin sekä lentotukikohtien toimintoihin keskittyviä joukkoja. Mikä on erilaisten suorituskykyjen rooli harjoittelussa ja nykyaikaisessa ilmasodankäynnissä?

Nykyaikainen ilmasota on erittäin monimutkaista. Toimintaympäristö on kompleksinen ja operaatioissa on huomioitava useita tehtäväalueita ja toimijoita. Esimerkiksi nopeasti liikkuvat ja joustavasti tehtävästä toiseen siirtyvät monitoimihävittäjät sekä pitkäkestoisesti kohteiden suojaamista suorittavat ilmatorjuntayksiköt ovat toisiaan täydentäviä elementtejä ilmapuolustuksessa. Erilaisten suorituskykyjen integroitua toimintaa on myös harjoiteltava.

Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ITO90M tuliasemassa

Ruska 17:ään osallistuu joukkoja kaikilta ilmapuolustuksen osa-alueilta. Hävittäjätorjuntatehtäviin osallistuvat lentävät joukot ja ilmatorjuntayksiköt ovat toisiaan täydentäviä ilmapuolustuksen elementtejä. Kuva: Joni Malkamäki / ilmavoimat


Ruska-harjoitus järjestetään vuosittain. Vaikuttaako harjoitukseen jotenkin Suomen lähialueilla tänä syksynä käynnissä ollut vilkas kansainvälinen harjoitustoiminta?

Ei vaikuta. Ruska 17 -harjoituksen toteuttaminen ja ajankohta on päätetty jo yli vuosi sitten, jolloin myös harjoituksen suunnittelu käynnistettiin.


Eräs Ruskan tavoitteista on kouluttaa ilmavoimien henkilökunnalle, varusmiehille ja reserviläisille Hornet-monitoimihävittäjien ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön ja käsittelyyn liittyviä tehtäviä. Hornet-monitoimihävittäjät saavuttivat kyvyn kauaskantoisen ilmasta maahan -täsmäaseistuksen käyttämiseen viime vuoden lopussa valmistuneen MLU 2 -elinkaaripäivityksen myötä. Mitä tämän suorituskyvyn käyttöönotto merkitsee ilmavoimien ja puolustusvoimien kannalta?

Ilmasta maahan -suorituskyky tuo ilmapuolustukseen hyökkäyksellisen elementin, minkä vastustaja joutuu huomioimaan toiminnassaan. Puolustusvoimien vaikuttamiseen ilmasta maahan -kyky tuo tehokkaan, nopeasti toteutettavan ja kauaskantoisen elementin.

Ohjattavaa JDAM-pommia asennetaan Hornetin siipiripustimeen

Hornet-monitoimihävittäjät saivat vuonna 2016 valmistuneessa MLU 2 -elinkaaripäivityksessä kyvyn kauaskantoisen ilmasta maahan -täsmäaseistuksen käyttämiseen, jota harjoitellaan myös Ruska 17:ssä. Kuva: Ville Tuokko / ilmavoimat


Ruskaan kutsutaan runsaasti ilmapuolustuksen eri tehtävissä toimivia reserviläisiä. Minkälainen harjoitus heitä odottaa?

Reserviläiset ovat tärkeä ja kiinteä osa ilmapuolustusta. Heitä odottaa varmasti työntäyteinen, monipuolinen ja ajoittain raskaskin, mutta myös mielenkiintoinen harjoitus. Reserviläiset osallistuvat harjoituksessa moniin erilaisiin ilmapuolustuksen osa-alueiden harjoitustapahtumiin, jotka tukevat poikkeusolojen tehtävissä toimimista. Toivon, että Ruska 17 osaltaan motivoi reserviläisiä kehittymään näissä tehtävissä.

AMRAAM-ilmataisteluohjusten käsittelyä

Ruska 17:ään osallistuu noin 2900 reserviläistä muun muassa lentoteknisissä tehtävissä. Kuva: Joni Malkamäki / ilmavoimat


Ruska 17 on valtakunnallinen harjoitus, jonka lentotoiminta tapahtuu ilmavoimien päivittäisessä käytössä olevien tukikohtien lisäksi myös pääasiassa siviili-ilmailun käytössä olevilta lentopaikoilta. Vieremällä puolestaan toimitaan maantietukikohdasta. Miksi ilmavoimat harjoittelevat ilmaoperaatioharjoituksissa vakituisten tukikohtiensa lisäksi myös muualla?

Ilmavoimien taistelutapa perustuu liikkuvuuteen. Ilmapuolustuksen liikkuvuus saavutetaan osaltaan joustavalla tukikohtien käytöllä. Toimintaa on harjoiteltava, jotta eritasoisten tukikohtien käyttö on mahdollisimman joustavaa ja tehokasta. Erityisesti maantietukikohtaympäristö on varsin erilainen verrattuna lentokenttäympäristöön.


Ruskassa on mukana myös Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjiä ja valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Mikä on ruotsalaisten joukkojen rooli harjoituksessa?

Ruotsalaisten lento-osastojen osallistuminen Ruskaan on osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien syvenevää FISE-yhteistyötä. Osallistuimme toistemme pääsotaharjoituksiin vastaosastoroolissa ensimmäisen kerran vuonna 2016, ja tämän vuoden syyskuussa ilmavoimien Horneteja oli mukana Ruotsin Aurora 17 -harjoituksessa myös ilmapuolustustehtävissä toimivien joukkojen osana.

Ruska 17:ssä Ruotsin ilmavoimien neljästä Gripen-monitoimihävittäjästä koostuva parvi on sijoitettu Rissalan tukikohtaan, josta se toimii osana ilmaoperaatioita yhteistyössä suomalaisten Hornetien kanssa. Toinen parvi puolestaan toimii Kallaxista vastaosastoroolissa yhteistyössä suomalaisten vastaosastojen kanssa. Argus-kone puolestaan tukee suorituskyvyillään todenmukaista ilmapuolustusharjoittelua laaja-alaisesti.

Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjä lentoonlähdössä

Ruotsin ilmavoimat on mukana Ruska 17:ssä sekä ilmapuolustustehtävissä toimivissa joukoissa että niiden vastaosastoissa kahdeksan Gripen-monitoimihävittäjän ja yhden valvonta- ja taistelunjohtokone Arguksen osastolla. Kuva: Joni Malkamäki / ilmavoimat

 

Lue lisää Ruska 17 -harjoituksesta

 

´