Talvipelastautuminen vaatii erityistaitoja ja harjoittelua

Sotilaslentäjän on osattava toimia talvisessa maastossa heittoistuinhypyn tai pakkolaskun varalta. Pelastuspartion tehtävä on paikantaa ohjaaja mahdollisimman nopeasti, antaa ensihoitoa sekä kuljettaa hänet turvallisesti pois maastosta.

Ilmavoimien joukkoja kokoontui helmikuun lopulla Rovajärvelle harjoittelemaan pelastautumis- ja pelastustaitoja.

Ilmavoimien pelastautumisharjoitusten toimeenpanosta vastaa majuri Matti Mustanoja ilmasotakoulusta. Ilmavoimien lentävälle henkilöstölle, eli ohjaajille, koelentoinsinööreille ja koelentomekaanikoille järjestetään joka vuosi neljä pelastautumisharjoitusta erityyppisissä olosuhteissa.

Ensimmäinen yön yli talviolosuhteissa tapahtuva harjoitus pidetään lentoreserviupseerikurssilla ja seuraava kadettikoulun 3. vuosikurssin keväällä. Myös Rovajärven harjoituksessa puolet osallistuvista ohjaajista on nimenomaan kadetteja. Toinen puoli koostuu kokeneemmista lentäjistä.

– Jokainen ohjaaja kertaa talvipelastautumisharjoituksen ainakin kerran virkauransa aikana, harjoituksen johtaja majuri Mustanoja kertoo.

Kaikki lähtee alkeista

Rovajärven harjoitus huipentuu noin vuorokauden kestävään vaiheeseen, jossa ohjaajat yöpyvät yksin metsässä ja soveltavat kaikkea aiemmin oppimaansa.

– Niin pitkä pelastusaika on harvinainen, mutta mahdollinen mikäli ohjaaja putoaa kauas tukikohdasta ja sääolosuhteet hidastavat etsintöjä, majuri Mustanoja kuvailee.

Aivan kylmiltään ei ohjaajia metsään yöksi jätetä. Harjoitusviikko alkaa oppitunneilla, joita seuraa harjoittelu käytännössä. Ensimmäisessä pelastautumistehtävässä harjoitellaan lyhytkestoista pelastautumista. Ohjaajat harjoittelevat pareittain tulentekoa, lumisuojan rakentamista ja merkinantomenetelmiä päivällä. Tämän jälkeen seuraa hieman pidempi pimeällä suoritettava pelastautumistehtävä.

– Tässä tehtävässä toinen ohjaaja on loukkaantunut, joten siihen sisältyy myös lääkinnällisten toimenpiteiden harjoittelua, Mustanoja lisää.

Metsän keskellä on tosi kyseessä

Heinuvaaran harjoitusalueen päärakennuksessa on odottava tunnelma. Ohjaajat pakkaavat varusteitaan ja varmistavat, että kaikki pelastautumispakkaukseen kuuluvat tavarat ovat mukana. Kohta heidät viedään NH90-kuljetushelikopterin kyydissä maastoon. Kertaamassa olevia ohjaajia ei jännitä, he tietävät mitä on luvassa.

Kun ohjaajat pudotetaan helikopterista, heillä on mukanaan mahdollisimman realistinen heittoistuinhyppytilannetta vastaava varustus. Ohjaajalla on yllään kelin mukainen lentovaatetus, joka yllään he lentäisivät muutenkin. Lentovarusteisiin kuuluu hätälähetin, merkinantovälineitä, kuten peili, pilli ja kompassi sekä myrskytikkuja, joilla saa tulen aikaiseksi tuulisellakin säällä. Heittoistuimen mukana tulevasta pelastautumispakkauksesta löytyy lisäksi muun muassa pelastuslautta, tulentekovälineet, villasukat, lämpötöppöset, rukkaset, pipo, hedelmäsokeria, suolaa ja alkeelliset kalastusvälineet. Näillä on pärjättävä.

Maastossa ohjaajalle tärkeintä on suorittaa tarvittavat henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet ja tehdä itsensä näkyväksi esimerkiksi levittämällä värikäs laskuvarjo maahan aukinaiselle paikalle. Tämän jälkeen pelastettava kerää puita merkinantotulia varten ja rakentaa suojan. Apujoukkoja odotellessa ohjaaja keskittyy ylläpitämään toimintakykyänsä ja huolehtimaan nestetasapainostaan.

Etsintäpartion matkassa

Pelastushenkilöstö toimii harjoituksessa kolmen hengen partioissa. Jokaisessa tehtävässä yksi partio harjoittelee pelastustoiminnan johtamista johtopaikalla ja neljä partiota suorittaa etsintää. Kun etsittävä on löytynyt, pelastuspartio tekee tarvittavat lääkinnälliset toimenpiteet ja kuljettaa pelastettavat takaisin tukikohtaan.

– Rovajärvellä pelastajat harjoittelevat pääasiassa heittoistuinhypyn tehneiden ohjaajien etsintää ja pelastusta, harjoituksessa johtopaikan kouluttajana toimiva ylivääpeli kertoo.

Ilmavoimien pelastuspartioille voi kuitenkin tulla myös muunlaisia tehtäviä, joten myös niitä on harjoiteltava.

Yhtenä harjoitustehtävänä on etsiä maastoon kaatunut telakuorma-auto, jonka kyydissä on neljä varusmiestä. Heistä kolmella on eriasteisia vammoja. Mukaan lähtee lääkintäkouluttaja arvioimaan suoritusta ja antamaan palautetta.

Moottorikelkoilla liikkuva pelastuspartio löytää onnettomuuspaikan nopeasti, vaikka puhelimitse annetut sijaintitiedot ovat puutteelliset. Haastavin osuus on kuitenkin vielä edessä.

Pelastuspartio arvioi tilanteen nopeasti ja lähettää pyynnön apujoukoista. Loukkaantuneille potilaille annetaan ensiapua ja tarvittava lääkitys. Partion jäsenet joutuvat soveltamaan käytössä olevia välineitä potilaiden siirtämiseksi turvallisesti ulos telakuorma-autosta.

Umpihangessa on vaikea liikkua ja potilaat on pidettävä lämpiminä. Potilaat kuljetetaan kelkan perässä vedettävissä ahkioissa tienlaitaan, jossa kuvitteellinen ambulanssi odottaa.

Tehtävä on suoritettu ja partiot ovat valmiina harjoittelemaan seuraavaa etsintätehtävää.

Pelastustoimen pääharjoitus

Rovajärven talvipelastautumisharjoitus on ilmavoimien pelastustoimelle erityinen, sillä se on ainoa etsintäharjoitus johon osallistuu pelastustoimen henkilöstöä useasta eri joukko-osastosta. Mukana ovat pelastuspartiot Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostoista ja Ilmasotakoulusta. Maavoimia harjoituksessa edustaa Kainuun prikaati.

– Rovajärven harjoitus on myös ainoa ilmavoimien pelastautumisharjoitus, jossa päästään varmasti harjoittelemaan moottorikelkalla pelastamista haastavissa talvisissa olosuhteissa, ylivääpeli Lapin lennoston Lentotekniikkalaivueen tuki- ja pelastusjaoksesta kertoo.

Moottorikelkalla liikkuminen ja suunnistaminen umpihangessa ei ole helppoa, varsinkaan pimeässä. Kun kelkan perässä vedetään ahkiota ja siinä loukkaantunutta potilasta, homma vaikeutuu entisestään.

– Olemme harjoitelleet useaa eri tapaa, millä kelkan saa jumiin hankeen ja yhtä montaa tapaa, miten sen saa irti sieltä, eräs pelastustoimen henkilö toteaa pilke silmäkulmassa.