Ilmavoimien Ruska 19 -harjoitus käynnistyy

Ilmavoimat 1.10.2019 9.02
Tiedote

Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoitus alkaa tänään tiistaina 1. lokakuuta. Harjoituksen painopisteet ovat Suomen kansallisen puolustuksen harjoittelu ilmavoimien taistelutavan mukaisesti, reserviläisten kouluttaminen sekä yhteistyö Ruotsin ilmavoimien kanssa.

Kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 lentokonetta ja noin 4 500 sotilasta ympäri Suomea. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuviin joukkoihin kuuluu yli 2 000 reserviläistä. Harjoituksessa on käytössä kymmenen lentopaikkaa ympäri Suomea, ja siihen liittyvä lentotoiminta on valtakunnallista. Harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Eversti Keränen, Ruskassa harjoitellaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden toimintaa poikkeusoloissa. Mitkä ovat harjoituksen painopisteet?

Ruska 19 -harjoituksessa on kyse ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuuden harjoittelusta valtakunnallisessa mittakaavassa. Ilmavoimat vastaa Suomen ilmapuolustuksen ja ilmaoperaatioiden johtamisesta. Ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. Ilmavoimien joukkojen lisäksi harjoituksessa on mukana muun muassa Panssariprikaatin ITO12 NASAMS II FIN ja Jääkäriprikaatin ITO90M Crotale -yksiköt sekä yhteysupseereita maa- ja merivoimista.

Ruska 19 -harjoituksen painopisteet ovat Suomen kansallisen puolustuksen harjoittelu ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti, reserviläisten kouluttaminen ja yhteistyö Ruotsin ilmavoimien kanssa.

Mitä ilmavoimien liikkuva taistelutapa tarkoittaa käytännössä?

Liikkuvuus saavutetaan kaluston hajauttamisella ja joustavalla tukikohtien käytöllä sekä suuntaamalla ilmaoperaatiot tehtävien edellyttämälle alueelle. Ilmavoimien taistelutapa perustuu ajatukseen ”hajautettu ryhmitys, keskitetty torjunta”. Käytännössä tämä näkyy siten, että Ruska 19 -harjoituksessa on käytössä yhteensä kymmenen lentopaikkaa ympäri Suomea, ja lentotoimintaa on koko laajalla harjoitusalueella. Tukeutumis- ja johtamisjärjestelmien on mahdollistettava hajautetusta ryhmityksestä toimiminen. Ruska 19 -harjoituksen yhteydessä arvioidaan ja evaluoidaan ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta käytännössä.

Ilmavoimien toiminnan keskiössä on valmius. Miten valmiuden kehittäminen on huomioitu Ruska 19 -harjoituksessa?

Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen. Harjoitusta ei lennetä ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti, vaan osapuolten on sovitettava valmiutensa ja toimintansa reaaliaikaisesti kehittyvään tilanteeseen. Puolustava joukko tukeutuu Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Porin, Vaasan, Joensuun, Kajaanin ja Hallin lentoasemille. Puolustavassa joukossa on mukana myös ilmatorjuntayksiköitä, jotka toimivat Kuopiossa ja Lohtajan harjoitusalueella. Harjoitusvastustaja puolestaan tukeutuu Rovaniemelle, Ouluun ja Ruotsin Luulajaan.

Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Taisteluvaiheessa 4.‒8. lokakuuta lentotoiminnassa on mukana enimmillään noin 60 lentokonetta.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta-alue

Ruska 19 -harjoituksessa on mukana yli 2 000 reserviläistä. Mikä on reserviläisten rooli harjoituksessa?

Reserviläiset ovat olennainen osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Poikkeusoloissa ilmavoimien reserviläisten osaamisella on keskeinen merkitys taistelutukikohtien ja tukikohtaosastojen toiminnassa. Harjoitukseen osallistuvat reserviläiset toimivat vastuullisissa tehtävissä muun muassa lentotekniikan, logistiikan, ilmatorjunnan ja tukikohtien suojauksen parissa. Reserviläisiä odottaa haastava ja monipuolinen harjoitus osana ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaa joukkoa. Teemme parhaamme, jotta Ruska 19 olisi reserviläisten näkökulmasta motivoiva ja mielenkiintoinen kokemus. Suurimmat Ruskan yhteydessä toteutettavat kertausharjoitukset järjestetään Satakunnan ja Karjalan lennostoissa.

Harjoituksessa on mukana myös Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjiä sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Mikä on ruotsalaisten joukkojen rooli harjoituksessa?

Ruotsalaisten lento-osastojen osallistuminen Ruska 19 -harjoitukseen on suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Olemme osallistuneet toistemme pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 lähtien. Ruska 19 -harjoituksessa Kuopioon tukeutuva neljästä Gripenistä koostuva parvi on integroitu osaksi ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaa joukkoa, ja se lentää ilmaoperaatioita kaikilla Gripenin suorituskyvyillä. Toinen Gripen-parvi puolestaan toimii kotitukikohdastaan Luulajasta harjoitusvastustajan puolella yhteistyössä Rovaniemeltä ja Oulusta lentävien suomalaisten vastaosastojen kanssa. Argus-kone tukee omilla suorituskyvyillään mahdollisimman realistista harjoittelua.

Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjä

 

Lue lisää Ruska 19 -harjoituksesta:

Ruska 19 -harjoituksessa mukana yli 50 lentokonetta ja 4 500 sotilasta (ilmavoimat.fi)

Ruska 19 infografiikka