Kansainvälinen toiminta kehittää ilmapuolustuksen suorituskykyä

Kansainvälinen yhteistyö on päivittäinen osa ilmavoimien toimintaa. Yhteistyön tavoitteena on jakaa tietoa ja osaamista ilmavoimien toimintaympäristön keskeisten toimijoiden kanssa sekä luoda mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen puolustushaaran päätehtävien harjoitteluun.

Ilmavoimat on hakenut toimintaansa oppia ja vaikutteita monipuolisesti Suomen rajojen ulkopuolelta koko historiansa ajan. Ilmavoimien perustamisaikana vuonna 1918 lentojoukot olivat kaikkialla uusi aselaji, jonka kehitys oli päässyt maailmanlaajuisestikin käyntiin vasta muutamia vuosia aiemmin ensimmäisen maailmansodan syttyessä.

Vaikutteiden hakeminen ulkomailta oli nuorelle puolustushaaralle luontevaa, ja kansainvälisten yhteyksien ylläpito ja ilmapuolustuksen kehityksen seuraaminen muualla on säilynyt tärkeänä osana ilmavoimien toimintaa aina nykyaikaan asti.

Monikansallista harjoittelua miltei viikoittain

Kansainvälisten yhteyksien kautta ilmavoimille tarjoutuu näköalapaikka sotilasilmailun globaaliin kehitykseen ja mahdollisuus harjoitella toimintaansa maailman eturivin ilmavoimien kanssa. Monikansalliseen harjoitus- ja koulutustoimintaan osallistumalla ilmavoimat voi omaksua maailmalla hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintatapoja osaksi omaa toimintaa, ja vertailla omaa suorituskykyä kansainväliseen toimintaympäristöön.

Suomen liittyminen 1990-luvulla Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja Euroopan unioniin merkitsi kansainvälisen yhteistyön vilkastumista ja monipuolistumista. Kahden viime vuosikymmenen aikana ilmavoimien kansainvälinen toiminta on laajentunut ja kehittynyt yhtä jalkaa puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön kanssa.

Eräs keskeinen ilmavoimien kansainvälisen toiminnan muoto on monikansallisiin lentotoimintaharjoituksiin osallistuminen kotimaassa ja Euroopassa.

Monikansalliset lentotoimintaharjoitukset suunnitellaan tyypillisesti niin, että ne palvelevat tietyssä lentokoulutuksen vaiheessa olevaa ohjaajaa. Eräät harjoitustyypit tarjoavat uransa alkuvaiheessa olevalle ohjaajalle harjoitusta sotilaslentämisen perustehtävissä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Ilmavoimat osallistuu vuosittain monikansallisiin lentotoimintaharjoituksiin eri puolilla Eurooppaa. Kuva: Ilmavoimat / Oskari Tähtinen

Vaativimmissa harjoituksissa lennettävien harjoitustehtävien skenaariot, joissa on mukana monipuolisia elementtejä erilaisten lento- ja maaosastojen muodossa, antavat osallistujille hyvin realistisen kuvan ilmaoperaatioiden todellisesta kulusta. Näin laajamittaisia harjoituskokonaisuuksia olisi hyvin kallista ja haasteellista järjestää ilman kansainvälistä yhteistyötä.

Ilmavoimat osallistuu monikansallisiin harjoituksiin pääasiassa Hornet-monitoimihävittäjäkalustolla, mutta myös Hawk-suihkuharjoituskoneilla ja CASA C-295M -kuljetuskoneilla on osallistuttu harjoitteluun pienemmässä mittakaavassa.

Yhteistyötä pohjoisessa

Laajempien harjoituskokonaisuuksien rinnalla ilmavoimilla on harjoitustoimintaa Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa miltei viikoittain. Maiden ilmatilassa tai niiden raja-alueilla toimeenpantavat Cross Border Training (CBT) -lentokierrokset ovat tapa järjestää kustannustehokasta koulutusta, josta hyötyvät kaikki harjoitusosapuolet. CBT-lentokierroksiin osallistuvat lento-osastot toimivat yleensä omista kotitukikohdistaan käsin, mikä säästää harjoitustoiminnan logistisia kustannuksia. Tyypillisesti kierroksiin osallistuu lentokalustoa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, mutta ajoittain mukana on myös osallistujia muiden yhteistyötä tekevien valtioiden ilmavoimista. Monitoimihävittäjien lisäksi lentokierroksilla on ollut mukana myös ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneita sekä ilmatankkauslentokoneita.

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyötä on myös vuonna 2013 ensimmäisen kerran maiden pohjoisosissa järjestetty Arctic Challenge Exercise (ACE) -lentotoimintaharjoitus. Harjoitus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2017 ACE-harjoituksen johtovastuussa oli Suomi. Yli sata ilma-alusta yhdentoista maan puolustusvoimista paikalle keräävä ACE oli yksi vuoden suurimmista lentotoimintaharjoituksista maailmassa. Seuraavan kerran ACE järjestetään vuonna 2023.

Vuodesta 2015 alkaen ilmavoimat on myös osallistunut kahdenvälisiin yhteistoimintakierroksiin Baltiasta käsin toimivien Nato-maiden lento-osastojen kanssa. Yhteistoimintakierroksilla harjoituksen toinen osapuoli tukeutuu Suomen ilmatilassa tapahtuvaa harjoittelua varten Baltiassa sijaitseviin lentotukikohtiin.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö (FISE)

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö tapahtuu maiden hallitusten määrittelemien turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten mukaisesti. Vuonna 2015 Suomen ja Ruotsin puolustusministerien allekirjoittaman Final Report of Deepened Defence Cooperation between Finland and Sweden -raportin mukaisesti maiden ilmavoimat pyrkivät syventämään yhteistyötä ilmaoperaatioiden (Air Ops), tukikohtatoiminnan (Base Ops) sekä johtamisjärjestelmien (Command and Control) osa-alueilla.

Ilmaoperaatioiden osa-alueella tavoitteena on syventää Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaa harjoitus- ja operatiivisessa toiminnassa. Tukikohtatoiminnan osa-alueella pyritään luomaan Suomeen ja Ruotsiin huollolliset ja muut edellytykset maiden lentokaluston tukeutumiselle toisen maan lentotukikohtiin.

Johtamisjärjestelmien osa-alueella tavoitteena on luoda tekniset edellytykset ja yhteiset menetelmät, joiden pohjalta Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voivat jakaa toimintaa koskevan päätöksenteon ja johtamisen perustaksi tarvittavan yhteisen tilannekuvan ja toimia yhteensopivia menetelmiä käyttäen. Yhteistyön tavoitteena on saavuttaa yhteistoiminnassa kyky maiden ilmavoimien yhteisten ilmaoperaatioiden suorittamiseen.

Käytännön tasolla Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö näkyy viikoittaisen CBT-lentotoiminnan lisäksi muun muassa lentotoimintaharjoituksissa, joiden yhteydessä kehitetään FISE-yhteistyölle asetettujen tavoitteiden mukaisia suorituskykyjä. Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisiin pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen osana maiden välistä puolustusyhteistyötä.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyöhön kuuluu muun muassa lentokaluston tukeutumisen mahdollistaminen toisen maan tukikohtiin. Kuvassa suomalainen lentokonehuoltoupseeri perehdyttää ruotsalaista kollegaansa Hornetin käyttöhuoltoon. Kuva: ilmavoimat

Kansainvälisen toiminnan monet muodot

Harjoitustoiminnan lisäksi ilmavoimien kansainväliseen toimintaan kuuluu myös muita muotoja. Vuodesta 2010 alkaen ilmavoimilla on ollut kyky asettaa neljän Hornet-monitoimihävittäjän ja enintään 250 henkilön vahvuinen osasto kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin tarjottavaan joukkopooliin. Pooliin osallistumisesta ja osaston käyttämisestä operaatioihin päättää valtioneuvosto. Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö (Finnish Rapid Deployment Force Fighter Squadron) oli mukana Naton Response Force (NRF) -joukkojen valmiusvuorossa vuonna 2018.

Ilmavoimat on mukana myös Air Situation Data Exchange (ASDE) -yhteistyössä, jossa Suomi ja lähialueen maat vaihtavat ilmatilannetietoja keskenään.

Ilmavoimat on myös isännöinyt lukuisia kahdenvälisiä laivuevierailuja, joissa ulkomainen lento-osasto saapuu Suomeen määräajaksi harjoittelu- ja koulutusyhteistyötä varten. Ilmavoimat tekee yhteistyötä kansainvälisesti myös ilmatankkauskoulutuksen järjestämisessä ohjaajilleen.

Lisäksi ilmavoimien henkilöstöä osallistuu säännöllisesti yhteistyökumppanimaissa muun muassa koelento- ja yleisesikuntaupseerikursseille sekä lennonopettajavaihto-ohjelmiin. Ilmavoimien henkilöstöä palvelee myös kriisinhallintaoperaatioissa sekä monikansallisissa hankkeissa, kuten 12 jäsenmaan strategista ilmakuljetuskykyä tuottavassa Strategic Airlift Capability (SAC) -ohjelmassa.

Kansainvälisen toiminnan perustana ovat ilmavoimien henkilöstön koulutus ja kaluston yhteensopivuus monikansallisen toimintaympäristön kanssa. Vuonna 2004 ilmavoimat siirtyi käyttämään taktisen lentokoulutuksen kielenä englantia, joka on sotilasilmailussa kansainvälisesti käytettävä yhteistoimintakieli. Lentotoiminnassa puolestaan metrisen järjestelmän mittayksiköt vaihdettiin kansainvälisessä ilmailussa yleisempiin imperial-yksiköihin.

Myös Hornet-monitoimihävittäjien vuosina 2010–16 toteutetut Mid-Life Upgrade 1- ja 2- elinkaaripäivitykset tukevat osaltaan kansainväliseen toimintaan osallistumista. Päivitysten yhteydessä konekaluston radio- ja tietovuojärjestelmiä päivitettiin niin, että ne mahdollistavat toiminnan monikansallisten harjoitusosastojen osana sekä siirtolennot kansainvälisessä ilmatilassa.