Ilmapuolustuksen suorituskykyä kehitetään pitkäjänteisesti

Suomen ilmapuolustuksen uskottavuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on eräs ilmavoimien päätehtävistä. Uskottavuuden säilyminen edellyttää ilmapuolustuksen suorituskykyjen jatkuvaa kehittämistä, jotta toimintaympäristöön muuttuviin uhkiin ja haasteisiin kyetään vastaamaan myös tulevaisuudessa.

Ilmapuolustuksen tavoitteena on ehkäistä ja tarvittaessa torjua Suomeen ilmasta kohdistuva uhka. Ilmavoimat seuraa sotilaallista kehitystä Suomen lähialueilla sekä ilmapuolustuksen globaaleja suuntauksia verraten omaa kykyään toimintaympäristön muutoksiin. Tehdyn analyysin perusteella määritetään ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpitämis- ja kehittämistoimet, jotka suunnitellaan jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Eräitä viime vuosien huomattavimpia ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpito- ja kehityshankkeita olivat vuosina 2006–16 toteutetut Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaripäivitykset.

Suomen seuraava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II. F-35-järjestelmä korvaa Ilmavoimien F/A-18-kaluston suorituskyvyn vuosina 2025–2030. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -kaluston käytöstäpoisto toteutetaan vaiheittain F-35-järjestelmän käyttöönoton rinnalla.

Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. F-35 saavuttaa täysimääräisen operatiivisen suorituskyvyn vuoden 2030 loppuun mennessä. 

Lue lisää F-35-hankkeesta: F-35-hankkeesta suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle 

Hornet-kaluston elinkaaripäivitykset (Mid-Life Upgrade 1 ja 2)

Suomen ilmapuolustuksen tärkeimmän suorituskyvyn muodostavat Ilmavoimien Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät. Vuodesta 1995 alkaen palveluskäyttöön otettujen Hornetien suorituskykyä on ylläpidetty ja kehitetty koko konetyypin elinkaaren ajan niin, että se saavuttaa huippunsa toimintaympäristöön nähden 2010-luvun puolivälin jälkeen. Tämän jälkeen konetta ei ole mahdollista ikänsä eikä vanhenevan teknologian takia enää päivittää 2030-luvun vaatimusten tasoiseksi.

Valtioneuvosto teki päätöksen Hornetien hankinnasta vuonna 1992, ja koneet toimitettiin ilmavoimille vuosina 1995–2000. Hankinta merkitsi ilmavoimille siirtymistä jo ikääntyneistä MiG- ja Draken-torjuntahävittäjistä suorituskyvyltään kansainvälistä huippua edustaneeseen moderniin lentokalustoon.

Monitoimihävittäjä on ilmapuolustuksen ydinsuorituskyky, jonka laajana, monimutkaisena ja hinnaltaan kalliina kokonaisuutena tulee voida palvella suorituskykyisenä kehittyvässä ja muuttuvassa uhkaympäristössä vuosikymmenten ajan.

Jo Hornet-hankintaa suunniteltaessa tiedettiin uuden monitoimihävittäjäkaluston palvelevan ilmavoimia 2020-luvun loppuun asti, jolloin 1990-luvun teknologia olisi päivittämättömänä vanhentunutta.

Niinpä Hornetien käyttöönottovaiheessa laadittiin hankesuunnitelma konekaluston elinkaaripäivityksistä sekä laskelmat elinkaaren kustannuksista koko konekaluston yli 30-vuotisen palveluskäytön ajalle.

Hornetien kehittämistä on linjattu myös useissa 1990- ja 2000-luvun valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa. Vuonna 2004 julkaistun puolustusvoimien iskukykytutkimuksen havaintojen perusteella Hornetin kehittäminen vietiin osaksi puolustusvoimien kehitysohjelmassa vahvistettuja ilmavoimien tehtäviä.

Niissä edellytettiin Hornetin ilmataistelukyvyn päivittämistä ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjuntatehtävän ja toimintaympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Lisäksi ilmavoimat velvoitettiin luomaan Horneteihin kyky kauaskantoisen ilmasta maahan -täsmäaseistuksen käyttämiseen.

Uuden suorituskyvyn luominen on osa puolustusvoimien kaukovaikutuskyvyn kokonaisuuden kehittämistä, ja se antaa ilmavoimille mahdollisuuden tukea nykyaikaisessa sodankäynnissä keskeisiä kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioita tarkalla, nopealla ja kauaskantoisella asevaikutuksella. Se myös laajentaa ilmavoimien roolia puolustushaarojen toiminnan ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisessa.

Hornetien suorituskyvyn ylläpito on edennyt konetyypin palvelusuran aikana järjestelmällisesti laajamittaisten ja hieman suppeampien päivitystöiden kautta. Siihen ovat osallistuneet puolustusvoimien toimeksiannosta Hornetin valmistaja Boeing, Yhdysvaltain merivoimat sekä puolustusvoimien strategisena kumppanina toimiva kotimainen puolustusteollisuuskonserni Patria.

Hornetien laajemmat muutos- ja modernisointityöt on jaettu kahteen erilliseen elinkaaripäivitykseen. Niistä ensimmäisen Mid-Life Upgrade eli MLU 1:n edellyttämät laitteistoasennukset ja muutostyöt eli niin sanotut sarja-asennukset toteutettiin Hornet-kalustoon vuosina 2006–10 ja MLU 2:n osalta vuosina 2012–16. Sarja-asennukset toteutettiin Hornetien normaalien huolto-ohjelman mukaisten töiden yhteydessä Patria Aviationin Jämsän Hallin tehtaalla

MLU 1 keskittyi koneen ilmataistelukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen niin, että Hornetin kyky hävittäjätorjuntatehtävissä säilyy ilmavoimien toimintaympäristöön nähden hyvällä tasolla.

Sen yhteydessä Horneteihin hankittiin muun muassa lähitaistelukykyä parantava JHMCS-kypärätähtäimen (Joint Helmet Mounted Cueing System) sekä nykyaikaisen lämpöhakuisen AIM-9X -ohjuksen muodostama kokonaisuus, jota vastaavia järjestelmiä on ollut Suomen lähialueen ilmavoimilla käytössä reilun vuosikymmenen ajan. Lisäksi MLU 1:ssä tehtiin Hornet-ohjaajien tilannetietoisuutta ja yhteistoimintakykyä parantavia päivityksiä.

Ilmavoimat on valmistautunut Hornetien  uusien suorituskykyjen käyttöönottoon muun muassa kouluttamalla ohjaajat, lentoteknillisen henkilökunnan ja muuta ilmapuolustushenkilöstöä ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön ja huoltotoimintaan. Kuvassa ilmavoimien reservin lentokonehuoltoaliupseereita harjoittelemassa JDAM-pommin käsittelyä kertausharjoituksessa. Kuva: Minna Piirainen / ilmavoimat

Kolmen eri kantaman ilmasta maahan -aseistusta

Toisen Hornetien elinkaaripäivityskierroksen, MLU 2:n tärkein osa-alue oli ilmasta maahan -asejärjestelmien hankinta ja integroiminen Hornetiin. Yksinkertaistettuna kyse on Yhdysvalloissa monipuolisen ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan -toimintakyvyn omaavaksi monitoimihävittäjäksi suunnitellun Hornetin koko potentiaalin käyttöönotosta.

Hornetin ilmasta maahan -asejärjestelmäkokoonpano on valittu niin, että se täyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti erilaiset tehtävävaatimukset. Se koostuu lyhyen kantaman ohjattavista pommeista, keskipitkän kantaman liitopommeista ja pitkän kantaman rynnäkköohjusaseistuksesta. Maalinhakua varten Hornetit saavat elektro-optisen maalinetsintä- ja osoitussäiliö LITENINGin. MLU 2:ssa päivitettiin myös edelleen Hornetin ilmataistelukykyä sekä uusittiin omasuoja-, radio- ja tiedonsiirtojärjestelmiä.  Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn laajentaminen sekä siviili-ilmailumääräysten muutokset johtivat myös koneen järjestelmien muutostarpeisiin.  Omalta osaltaan päivitykset lisäsivät myös huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta.

Lisäksi MLU 2:n sarja-asennustöiden yhteydessä toteutettiin rakennevahvistuksia ja vaihtolaite- ja varaosahankintoja, joilla voidaan turvata Hornet-kaluston käytettävyys sen elinkaaren loppuun asti. Päivitystyössä ja siihen liittyvissä materiaalihankinnoissa saavutettiin merkittäviä synergiaetuja tekemällä yhteistyötä muiden Hornetin käyttäjämaiden kanssa.
Päivitystöiden yhteydessä tehtyyn kansainväliseen yhteistyöhön sisältyi myös teknologian siirtoa suomalaiselle ilmailu- ja puolustusteollisuudelle. Siirrettyä osaamista ja tietämystä hyödynnetään Hornetien kotimaisessa ylläpidossa koko kaluston loppuelinkaaren ajan.

Hornetin suorituskykypäivitykset päätökseen

Samanaikaisesti asennustöiden kanssa ilmavoimat valmistautui ilmasta maahan -kyvyn käyttöönottoon myös muilla osa-alueilla. Ilmasta maahan -aseiden toimivuus todennettiin kotimaassa suoritetuin tutkimuksin ja koelennoin, joihin sisältyi muun muassa useita JDAM-pommin koelaukaisuja Rovajärven ampuma-alueella. Lisäksi Hornet-ohjaajat, lentoteknillinen henkilöstö ja muut ilmapuolustuksen ammattilaiset ovat saaneet koulutuksen uudentyyppisten aseiden käyttöön, käsittelyyn ja huoltotoimintaan.

MLU 2:n sarja-asennusten myötä ilmavoimat on saavuttanut kyvyn käyttää Hornetien ilmasta maahan -aseistusta taistelutoiminnassa annettujen vaatimusten mukaisesti. Joulukuusta 2016 alkaen ilmasta maahan -aseistuksesta käytettävissä ovat olleet ohjattava JDAM-pommi ja JSOW-liitopommi. Pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksen integrointityö Horneteihin valmistui vuonna 2018.

Ilmavoimat siirsi huhtikuussa 2016 JASSM-integrointyötä varten kahdesta Hornet-monitoimihävittäjästä ja noin kymmenestä henkilöstä koostuvan koelento-osaston Yhdysvaltain merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan Naval Air Weapons Stationin China Laken lentotukikohtaan. China Lake toimi keskuspaikkana koelennoille ja kokeille, joilla testattiin ja todennettiin JASSM-aseistuksen turvallinen ja oikea toimivuus suomalaisessa Hornet-kalustossa. Integrointityö tuli päätökseensä maaliskuussa 2018, jolloin ilmavoimien Horneteista suoritettiin China Lakessa kaksi onnistunutta JASSM-ohjuksen koelaukaisua.

Hornet-monitoimihävittäjän ilmasta maahan -aseistus koostuu lyhyen, keskipitkän ja pitkän kantaman täsmäaseista. Pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksen toimivuus ilmavoimien Hornet-kalustossa todennettiin maaliskuussa 2018 kahdella Yhdysvaltain China Lakessa suoritetulla koeammunnalla.

MLU 2:n valmistuttua ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn voi todeta olevan suhteellisesti korkeimmillaan koneen elinkaaren aikana kansainväliseen toimintaympäristöön verrattuna. Elinkaaripäivitysten ansiosta sen suorituskyky säilyy riittävällä tasolla aina 2020-luvulle asti, jolloin uusi, modernimpi monitoimihävittäjäkalusto korvaa sen.

Elinkaaripäivitykset eivät mahdollista Hornetien käyttöiän jatkamista, sillä koneen suorituskyvyn kehittäminen edelleen vastaamaan ilmasodankäynnin teknologista kehitystä tulevina vuosikymmeninä ei ole kustannustehokkaasti mahdollista. Toisen elinkaaripäivityksen jälkeisenä aikana Horneteihin tehdäänkin vain lentoturvallisuuteen ja operatiiviseen toimintakykyyn vaikuttavien järjestelmien päivitys- ja ylläpitotöitä, eikä uusia suorituskykyjä konekalustoon enää luoda.