Ramstein Flag 26 tiivisti Pohjoismaiden ilmavoimien yhteistyötä osana Natoa

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska toimivat yhdessä tänään päättyvän Naton Ramstein Flag 26 -harjoituksen pohjoisen osuuden isäntinä.

Ramstein Flag 26 -harjoitukseen osallistui yhteensä 18 Nato-maata ja yli 200 lentokonetta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun viime syksynä toimintansa aloittanut Norjan Bodøssä sijaitseva Naton pohjoisen alueen monikansallinen ilmaoperaatiokeskus (Combined Air Operations Centre Bodø, CAOC Bodø) oli suunnittelemassa ja johtamassa näin suurta lentotoimintaharjoitusta. 

‒ CAOC Bodøn kokoonpanossa oli henkilöstöä kaikista harjoituksen osallistujamaista, jotta yhteistoiminta ilmassa olisi mahdollisimman sujuvaa. Näin suuren harjoituksen menestyksekäs toimeenpano osoittaa, että olemme oikealla tiellä vahvistaessamme Natoa ja kehittäessämme yhteispohjoismaista ilmavoimaa, toteaa harjoituksen Suomen osuuden johtajana toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä. 

Yli 100 konetta yhtä aikaa ilmassa

Harjoituksessa lennettiin päivittäin kaksi lentokierrosta. Aamupäivän pienemmät shadow wave -kierrokset suunniteltiin paikallisesti ja toteutettiin pääasiassa tukikohtien lähiharjoitusalueilla. Iltapäivällä lennetyt suuret main wave -kierrokset puolestaan suunniteltiin CAOC Bodøssä ja toteutettiin 700x700 km laajalla harjoitusalueella Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien ilmatilassa. Käytössä ollut ilmatila mahdollisti sen, että main wave -kierroksissa oli tyypillisesti mukana yhteensä yli 100 lentokonetta. 

‒ Main wave -kierroksissa harjoiteltiin esimerkiksi vihollisen ilmatorjuntajärjestelmien tuhoamista, jolla mahdollistetaan oman ilmatoiminnan vapaus ja operaation turvallinen jatkuminen. Yhdessä tällaisessa lentokierroksessa on tyypillisesti mukana ilmasijoitteisia valvonta- ja johtokoneita, ilmatankkauskoneita mahdollistamassa pitkäkestoinen operaatio, elektronisen häirinnän koneita tiedustelemassa ja häiritsemässä vihollisen toimia sekä monitoimihävittäjiä torjumassa vihollisen lentokoneet ja tuhoamassa vihollisen ilmatorjuntatutkat ja -ohjusyksiköt, eversti Mäntylä kertoo. 

Kun tähän lisätään yhteistoiminta maassa olevien maalinosoittajien, ilmatorjuntayksiköiden sekä johtokeskusten kanssa, niin yksittäinen operaatio vaatii useiden satojen ihmisten koordinoidun työpanoksen. Kaikki suunnitellaan ja toteutetaan useita tunteja kestävässä operaatiossa samalla toiminta-alueella yhdessä liittolaisten kanssa.

Neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien yhteistoimintaa

Ramstein Flag 26 -harjoitukseen osallistui F-35-hävittäjiä useista Nato-maista. Suomeen saapui sekä Yhdysvaltain ilmavoimien F-35A- että merijalkaväen F-35B-hävittäjiä. F-35A-koneet tukeutuivat Pirkkalaan ja F-35B-koneet Rovaniemelle. Lapin lennostossa hyödynnettiin nyt ensimmäistä kertaa uusia tiloja, joihin Suomen ensimmäiset omat F-35A-hävittäjät saapuvat syksyllä 2026. 

Harjoitukseen osallistunut monipuolinen hävittäjäkalusto tarjosi mahdollisuuksia 4. ja 5. sukupolven hävittäjien yhteistoiminnan kehittämiseen. Ilmavoimien näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää tulevassa siirtymävaiheessa, jolloin Suomi operoi yhtä aikaa F/A-18 Hornet- ja F-35A Lightning II -hävittäjillä.

Neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien yhteistoiminta on tärkeässä roolissa vielä vuosien ajan, vaikka 5. sukupolven hävittäjien lukumäärä Euroopassa lisääntyy koko ajan. Ramstein Flag 26 -harjoituksessa yhteistoiminta näkyi erityisesti lentokierroksissa, joissa harjoiteltiin vihollisen ilmatorjuntakaluston tuhoamista. Jokaisella konetyypillä on oma roolinsa. Viidennen sukupolven hävittäjät parantavat hyvillä sensorijärjestelmillään neljännen sukupolven koneiden tilannekuvaa sekä mahdollistavat häirintä- ja häiveominaisuuksillaan operaation toteutuksen alemmalla riskitasolla.

Liittolaisille isäntämaatukea ja oppia Ilmavoimien taistelutavasta

Ilmavoimista harjoitukseen osallistui 12 F/A-18 Hornet -hävittäjää ja noin 500 henkilöä. Liittolaisten vastaanottaminen oli keskeisessä roolissa, sillä Suomeen saapui yli 50 lentokonetta ja 1 300 sotilasta muista Nato-maista. Isäntämaatuen järjestelyt työllistivät kaikkia Ilmavoimien joukko-osastoja. Lapin lennosto isännöi Saksan ilmavoimien Tornado- ja Eurofighter -hävittäjiä sekä Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B Lightning II -hävittäjiä. Harjoitukseen osallistuvista kuljetus- ja ilmatankkauskoneista Rovaniemelle tukeutui Multinational MRTT Unit -yksikön ja Espanjan ilmavoimien A330 MRTT -kalustoa sekä Yhdysvaltain merijalkaväen KC-130J Super Hercules -koneita. 

Satakunnan lennosto isännöi Pirkkalassa Yhdysvaltain ilmavoimien F-35A Lightning II -hävittäjiä sekä NATO Intelligence, Surveillance and Reconnaissance Force -yksikön (NISRF) operoimia liittokunnan yhteisiä miehittämättömiä RQ-4D Phoenix -valvontakoneita. Harjoituksen aikana Pirkkalassa vieraili myös Ison-Britannian F-35B Lightning II -hävittäjiä, jotka osallistuivat harjoitukseen HMS Prince of Wales -lentotukialukselta. Ilmasotakoulu puolestaan isännöi Tikkakoskella Espanjan ilmavoimien EF-18 Hornet -hävittäjiä sekä Puolan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä ja M-346-suihkuharjoituskoneita. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun espanjalaiset ja puolalaiset hävittäjät osallistuivat Naton harjoitustoimintaan Suomessa.

‒ Isäntämaatuki ja logistiikka onnistuivat kokonaisuutena hyvin, joskin voi todeta, että tukikohdissa materiaalin säilytyksen ja lentokoneiden seisontatasojen kapasiteetti on rajallinen. Tämä haastoi osaltaan operointia, mutta ei estänyt liittolaisten vastaanottamista. Näin laajamittaisen harjoituksen toimeenpano on aina valtava ponnistus. Isäntämaatuen järjestelyt onnistuivat hyvin kaikissa tukikohdissa, mistä iso kiitos Ilmavoimien henkilöstölle, eversti Mäntylä toteaa.

Harjoituksen ensimmäisellä viikolla Karjalan lennosto otti käyttöön Tervon varalaskupaikan Pohjois-Savossa. Tämä tarjosi liittolaisille tilaisuuden tutustua varalaskupaikkojen käyttöön osana Suomen ilmavoimien liikkuvaa ja hajautettua taistelutapaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain merijalkaväki sekä Puolan ja Espanjan ilmavoimat operoivat suomalaiselta varalaskupaikalta. Tervossa vieraili suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien lisäksi merijalkaväen F-35B Lightning II -hävittäjiä, espanjalaisia EF-18 Hornet -hävittäjiä sekä puolalaisia F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä ja M-346-suihkuharjoituskoneita. 

‒ Tervosta operoitiin harjoituksen ensimmäisellä viikolla osana pienempiä lentokierroksia. Tavoitteena oli saada liittolaisille ensikokemuksia operoinnista sekä hävittäjien kuumatankkaamisesta ja lentojen välisistä tarkastuksista maantieolosuhteissa. Suomen ilmavoimien liikkuvan taistelutavan menettelyt ovat laajasti arvostettuja Naton piirissä ja arvostus vain kasvaa, kun liittolaismaat saavat omakohtaista kokemusta operoinnista, eversti Mäntylä toteaa. 

Askel kohti pohjoismaista Nato-ilmavoimaa

Ramstein Flag 26 -harjoituksen pohjoisen osuuden onnistunut toteutus tiivisti Pohjoismaiden ilmavoimien yhteistyötä osana liittokuntaa. 

‒ Harjoitus onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin ja kaikki suunnitellut operaatiot saatiin lennettyä. CAOC Bodø oli ensimmäistä kertaa mukana näin suuren harjoituksen suunnittelussa ja johtamisessa, joten kehittämiskohteitakin löydettiin tiedonhallinnassa ja operaatioiden suunnittelun tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Kaiken kaikkiaan Ramstein Flag 26 -harjoitus oli iso askel kohti yhteispohjoismaista Nato-ilmavoimaa, eversti Mäntylä tiivistää.y