Talvinen maasto haastaa pelastajat ja pelastettavat

Ilmavoimat 24.2.2017 10.49
Uutinen

Rovajärvellä järjestettiin tällä viikolla ilmavoimien ilma-alusten miehistöjen pelastautumisharjoitus ja pelastustoimen etsintä- ja pelastusharjoitus. Kahdella eri harjoituksella on yhteinen tavoite: miten maastoon pudonnut ohjaaja saadaan pelastettua nopeasti mahdollisimman hyväkuntoisena.

Ohjaaja levittää laskuvarjoa maastoon

Harjoitukseen osallistui henkilöstöä kaikista ilmavoimien joukko-osastoista sekä Utin jääkärirykmentistä. Ilmaetsintää tehtiin ilmavoimien Pilatus PC-12 yhteyskoneesta, Rajavartiolaitoksen AB412-meripelastushelikopterista sekä kahdesta Utin jääkärirykmentin NH90-kuljetushelikopterista. Kuljetushelikoptereita käytettiin myös maastokuljetuksiin. Pilatuksen etsintälennoilla saatiin erittäin hyviä kokemuksia PLB/ELT-hätälähettimien paikantamisesta ilmasta käsin dekooderin avulla.

Ilmavoimien maastoetsinnän erityisasiantuntijan kapteeni Hannu Heikkinen Karjalan lennostosta toimi harjoituksessa pelastustoimen pääkouluttajana.

– On todella hyvä, että lentävä henkilöstö ja pelastustoimi harjoittelevat pelastautumis- ja pelastustaitoja samaan aikaan. Silloin päästään seuraamaan toisten toimintaa käytännössä ja nähdään minkälaiset resurssit muilla on käytössä, Heikkinen toteaa.

Ohjaajat tositilanteen edessä

Ilmavoimien lentävä henkilöstö harjoittelee pelastautumistaitoja eri olosuhteissa jo varusmiespalveluksesta lähtien. Taitoja käydään kertaamassa erilaisissa harjoituksissa uran varrella. Pelastautumistaitojen hallinta on tärkeää, sillä pelastajia saattaa joutua odottamaan maastossa pitkäänkin. Harjoituksessa maastossa ollaan eripituisia aikoja pareittain ja yksinään. Aluksi vain muutama tunti kerrallaan ja lopuksi lähes vuorokausi.

Pelastautumistaitoihin kuuluvat henkeä pelastavien ensiaputoimenpiteiden hallinta, itsensä tekeminen näkyväksi etsijöille, tulenteko, suojan rakentaminen sekä toimintakyvyn ylläpito haastavissakin olosuhteissa. Lisäksi harjoitellaan yhteistoimintaa pelastushenkilöstön ja helikoptereiden kanssa.

Nuotiota sytyttämässä

Harjoitustilanteesta pyritään tekemään mahdollisimman realistinen. Hornet-ohjaajilla on yllään sään mukainen lentovarustus ja he saavat mukaansa heittoistuimen mukana tulevan pelastautumispakkauksen. Mukana on myös sellaisten koneiden miehistöä, joissa ei ole heittoistuinta. He saavat mukaansa ne välineet, mitä koneen varustukseen kuuluu.

Etsinnän johtopaikalla

Pelastuspartio saa tehtävän. Esitietojen mukaan yksipaikkainen F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä on ilmoittanut ongelmasta ja kadonnut tutkasta. Ohjaaja on onnistunut tekemään heittoistuinhypyn, mutta tarkkaa paikkatietoa ei ole saatavilla. Etsintäpartiot lähtevät matkaan ja yrittävät löytää ohjaajan hätäpaikannuslähettimen signaalin perusteella.

– Partioiden pääasiallinen kulkuväline on moottorikelkka. Partiolla on mukanaan ensihoitovälineet, etsintä- ja suuntimalaitteet, reki ja evakuointiahkio, kapteeni Heikkinen kertoo.

Etsintäpartioita johtaa kolmihenkinen miehistö. Etsinnän johtaja johtaa pelastustehtävää, yksi henkilö kirjaa tietoja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmään eli Vikeen ja toinen perinteisesti kynällä paperille ja karttapohjaan. He kommunikoivat partioiden kanssa Virve-puhelimilla tai Vike-viesteillä. Harjoitustilanteessa on mukana myös kouluttaja, joka tarkkailee johtopaikan toimintaa ja antaa palautetta.

Etsintä partio ottaa suuntimaa

Partiot ottavat maastossa suuntimia, joiden perusteella oikea suunta löytyy nopeasti. Pelastettava ohjaaja on pyrkinyt tekemään itsensä havaittavaksi, jolloin etsintäpartion on helpompi löytää hänet maastosta. Kun ohjaaja löytyy, pelastuspartio kohtelee heittoistuinhypyn tehnyttä kuin rankavammapotilasta. Hänet siirretään varovasti tyhjiöpatjalla ahkioon ja kuljetetaan pois maastosta evakuointipisteeseen, jossa sairaanhoitohenkilöstö siirtää hänet ambulanssiin ja kuljettaa jatkohoitoon.

Harjoituksessa harjoitellaan paljon potilaitten käsittelyä ja noutoja maastosta. On tärkeää, että mahdolliset vammat eivät pahene kuljetuksen aikana.

Pelastuspartio siirtää potilaan ahkion kyytiin

– Etsintä- ja pelastusharjoituksen tavoitteina on harjoitella etsintää ja pelastustoimintaa talviolosuhteissa, suunnistamista, johtopaikkatoimintaa sekä johtamisjärjestelmien käyttöä johtamisen apuna. Lisäksi pyrimme kehittämään yhteistoimintaa helikopterien ja lentopelastuskeskuksen henkilöstön kanssa, kapteeni Heikkinen kertoo.

– Harjoitus eteni hyvin ja koulutustavoitteet saavutettiin. Kun harjoituksessa tulee eteen sellaisia asioita, jotka eivät mene suunnitelmien mukaan, niin silloin opitaan kaikkein eniten, Heikkinen huomauttaa.

Yhteistyö syvenee

Harjoitukseen osallistui Suomen lentopelastuskeskuksen operatiivinen päällikkö Miikka Koskela. Lentopelastuskeskus on osa Finavia Oyj:tä. Se osallistuu erilaisiin moniviranomaisharjoituksiin laajasti ympäri Suomea ja tekee paljon yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Lentopelastuskeskuksen rooli on ilmavoimien kannalta tärkeä, sillä keskus johtaa toimintaa lento-onnettomuustilanteessa.

– Olen nyt ensimmäistä kertaa mukana tässä harjoituksessa. Osallistumiselle on ollut tilausta jo useana vuonna ja nyt harjoitukseen osallistuminen oli aikataulujen puolesta viimein mahdollista. Toimin harjoituksessa koulutustukena, ilmaliikenteen ohjaajana ja samalla myös opiskelijana, Koskela kertoo.

– Minun osaltani tavoitteena on tutkia ja analysoida harjoituskokonaisuuden sisältöä, ja sitä, miten harjoitusta voidaan jatkossa kehittää. Etsin harjoituksissa viranomaisyhteistyön kannalta vaarallisia kipupisteitä ja heikkouksia. Hyvin paljon on myös normaalien operaatioiden toteamista, eli että asiat menevät juuri niin kuin pitääkin, Koskela jatkaa.

Miikka Koskela, Suomen lentopelastuskeskus ja kapteeni Hannu Heikkinen, Karjalan lennosto

Kapteeni Heikkinen on tyytyväinen siihen, että lentopelastuskeskuksen edustaja on saatu mukaan harjoitukseen.

– Nyt meillä on helppo keskustella ja harjoitella yhteistoimintaa sekä tarkistaa ohjeistuksia. Erityisesti partionjohtajia helpottaa, kun he saivat tavata ihmisen, jonka kanssa toimitaan ja oppivat paremmin ymmärtämään lentopelastuskeskuksen roolia etsinnän johtamisessa.

– Toiveena on, että harjoitukseen otetaan mukaan lisäksi poliisin kenttäjohtaja, joka on olennainen osa etsintää. Ihannetilanteessa mukana olisivat kaikki ne toimijat, jotka rauhan aikana osallistuvat onnettomuustilanteen selvittämiseen, kapteeni Heikkinen jatkaa.

– Siviili- ja sotilaspelastautumisessa on jonkin verran eroa. Ilmailun riskit ovat samat, mutta yleinen pelastuspalvelu puolustusvoimissa toimii selkeämmin. Tiedetään heti, mitä mennään tekemään, Koskela kehuu.

Ahkiota nostetaan helikopterin kyytiin

Pelastusyhteistyötä lentopelastuskeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa kehitetään siis jatkuvasti. Mahdollista on myös järjestää jatkossa kansainvälisiä harjoituksia yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.

Miikka Koskelalla on harjoituksen jälkeen selvät terveiset Puolustusvoimien pelastustoimelle.

– Toivon, että pelastustoimien koulutustaso Puolustusvoimissa pysyy tällaisena kuin se on. Toiminta on fokusoitunutta ja ammattitaito sekä tahtotila kehittyä ovat kovia. Pelastusalan ammattilaisena toivon, että asiaan panostetaan myös jatkossa.