FI EN

Kaikki Ilmavoimien Hornetit on nyt päivitetty MLU 2 -tasoon

16.12.2016 13.40
Tiedote

Kaikki 62 Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjää on päivitetty MLU 2 -tasoon. Viimeinen toisen elinkaaripäivityksen sarja-asennuksessa olleista koneista valmistui Patria Aviationin tuotantolinjalta Jämsän Hallista 9. joulukuuta.

MLU 2 -elinkaaripäivityksen läpikäynyt F/A-18D Hornet

Viimeinen MLU 2 -sarja-asennuslinjalta valmistunut Hornet-kone on kaksipaikkainen HN-465.

Viimeisenä MLU 2 -asennuslinjalta valmistui rekisteritunnusta HN-465 kantava F/A-18D -kone, joka on yksi ilmavoimien seitsemästä kaksipaikkaisesta Hornetista.  MLU 2 -sarja-asennukset on nyt toteutettu kaikkiin ilmavoimien 62 yksi- ja kaksipaikkaisiin Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjiin. Ensimmäinen MLU 2:n läpikäynyt koneyksilö saatiin laivuepalveluskäyttöön ilmavoimiin keväällä 2013.

Vuosina 2012–16 toteutetun Mid-Life Upgrade 2 -elinkaaripäivityksen yhteydessä ilmavoimien Horneteihin on luotu muun muassa kyky tukea maa-, meri- ja ilmavoimien taistelua kauaskantoisten ilmasta maahan -aseiden vaikutuksella.

Suorituskyvyn käyttöönotto perustuu valtioneuvoston 1990- ja 2000-luvun turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin, vuonna 2004 julkaistun puolustusvoimien iskukykytutkimuksen havaintoihin sekä puolustusvoimien kehittämisohjelmassa ilmavoimille vahvistettuun tehtävään, kertoo ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Pasi Jokinen.

– Hornetien ilmasta maahan -aseistus tuo puolustusvoimien vaikuttamisen suorituskykyvalikoimaan mahdollisuuden viedä tarkkojen ja tehokkaiden aseiden vaikutusta nopeasti ja joustavasti eri puolille toiminta-aluetta. Näin ilmavoimat voi tukea puolustusvoimien taistelua ilmoitse tapahtuvien hyökkäysten torjunnan lisäksi myös vaikuttamalla kiinteisiin maaleihin siellä, missä tilanne edellyttää.

Hornetien ilmasta maahan -aseistukseksi on valittu yhdistelmä konetyypin pääkäyttäjämaa Yhdysvalloissa käytössä olevia aseita, joilla saavutetaan kustannustehokkaasti monipuolinen asevaikutus eri etäisyyksillä sijaitsevia erityyppisiä maaleja vastaan. Ilmavoimien Hornetien ilmasta maahan -asevalikoima koostuu lyhyen kantaman ohjattavasta JDAM-pommista, keskipitkän kantaman JSOW-liitopommista ja pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksesta.

Jotta ilmasta maahan -aseistus voidaan asentaa aiemmin vain ilmamaaleja torjumaan varusteltuihin ilmavoimien Horneteihin, toteutettiin konekalustoon vuosina 2012–16 uuden suorituskyvyn edellyttämien laitteiden ja järjestelmien asennus- ja muutostyöt.

Insinöörieverstiluutnantti Harri Korhonen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ilmajärjestelmäosastolta kertoo, että sarja-asennukset suunniteltiin puolustusvoimien, Suomen Hornetien huolloista ja korjauksista puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaavan Patria Aviationin, Hornetin valmistaja Boeingin sekä konetyypin pääkäyttäjä Yhdysvaltain merivoimien yhteistyönä.

– Sarja-asennuksissa Horneteihin tehtiin kaikki MLU 2:n edellyttämät muutokset kuten uusien laitteiden ja aseiden edellyttämien johdotusverkostojen valmistus ja asennustyöt kaikkiin 62 koneeseen, everstiluutnantti Korhonen kertoo. Työt toteutettiin Patria Aviationin Jämsän Hallin tehtaalla koneiden normaalien määräaikaishuoltojen yhteydessä, ja niiden läpivienti sujui täsmällisesti ennalta suunniteltujen aikataulujen puitteissa.

Elinkaaripäivitysten suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä Hornetin pääkäyttäjämaa Yhdysvallat siirsi suomalaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden käyttöön osaamista ja tietämystä laajojen elinkaaripäivitystöiden tekemisestä. Tiedon ja osaamisen siirron ansiosta osa elinkaaripäivityksiin liittyvästä osavalmistustöistä, muun muassa päivitysten vaatimien johtoverkostojen valmistaminen kyettiin tekemään Suomessa. Samalla kotimaahan syntyi myös osaamista, jonka avulla Hornetin loppuelinkaaren ylläpitoon liittyvien töiden suunnittelussa voidaan hyödyntää kotimaista tietotaitoa.

Samanaikaisesti asennustöiden kanssa ilmavoimat valmistautui ilmasta maahan -kyvyn käyttöönottoon myös muilla osa-alueilla. Ilmasta maahan -aseiden toimivuus todennettiin kotimaassa suoritetuin tutkimuksin ja koelennoin, joihin sisältyi muun muassa useita JDAM-pommien koelaukaisuja Rovajärven ampuma-alueella. Lisäksi Hornet-ohjaajat, lentoteknillinen henkilöstö ja muut ilmapuolustuksen ammattilaiset ovat saaneet koulutuksen uudentyyppisten aseiden käyttöön, käsittelyyn ja huoltotoimintaan.

– MLU 2:n sarja-asennusten myötä ilmavoimien Hornetit ovat saavuttaneet kyvyn käyttää ilmasta maahan -aseistusta taistelutoiminnassa annettujen vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä ilmasta maahan -aseistuksesta käytettävissä ovat ohjattava JDAM-pommi ja JSOW-liitopommi. Pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksen integrointityö Horneteihin valmistuu ensi vuonna, Jokinen kuvaa.

Ilmavoimat siirsi huhtikuussa 2016 kahdesta Hornet-monitoimihävittäjästä ja noin kymmenestä henkilöstä koostuvan koelento-osaston Yhdysvaltain merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan Naval Air Weapons Stationin China Laken lentotukikohtaan. China Lake toimii keskuspaikkana koelennoille ja kokeille, joilla vuoden 2017 syyskuuhun mennessä testataan ja todennetaan JASSM-aseistuksen turvallinen ja oikea toimivuus suomalaisessa Hornet-kalustossa.

Hornetö-monitoimihävittäjä JASSM-rynnäkköohjuksella aseistettuna

JASSM-rynnäkköohjusten integrointityö ilmavoimien Hornet-kalustoon tehdään Yhdysvalloissa. Kuvassa JASSM kiinnitettynä Hornet-monitoimihävittäjän siipiripustimeen NAS China Laken lentotukikohdassa tehtävien koelentojen ja testien aikana.

Kaksi ennalta suunniteltua elinkaaripäivitystä

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjäkalusto otettiin käyttöön vuosina 1995–2000. Jo hävittäjäkaluston hankintavaiheessa oli tiedossa, että vuosiin 2025–2030 asti ilmavoimia palvelevan lentokaluston suorituskykyä tulee kehittää ja ylläpitää suunnitelmallisesti koko sen elinkaaren ajan. Tällä varmistetaan Pasi Jokisen mukaan, että lentokalusto säilyttää kyvyn suorittaa tehtävänsä nopeasti kehittyvässä ilmapuolustuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä.

– Monitoimihävittäjän perussuunnittelu, kuten esimerkiksi lentorunko ja voimanlähteet palvelevat huoltojen ja peruskorjausten avulla miltei muuttumattomina koko koneen lentopalvelusuran ajan.  Toimintaympäristön muutokset, esimerkiksi asejärjestelmien kehitys ja yhteensopivuuden takaaminen kumppanimaiden johtamis- ja tiedonsiirtojärjestelmien sekä siviili-ilmailun muuttuvien lennonvarmistusmenetelmien kanssa kuitenkin edellyttävät koneen elektroniikan ja ohjelmistojen päivittämistä.

Ilmavoimien Horneteille on toteutettu kaksi elinkaaripäivitystä. Vuosien 2006–10 aikana toteutetun Mid-Life Upgrade 1:n (MLU 1) avulla ylläpidettiin ja kehitettiin Hornetien kykyä käydä ilmataistelua. Eräs merkittävimmistä MLU 1:n parannuksista koneen suorituskykyyn oli lähitaistelukykyä parantavan, laajasti kääntyvällä hakupäällä varustetun AIM-9X -infrapunaohjuksen sekä JHMCS-kypärätähtäimen käyttöönotto.    Vuosien 2012–16 MLU 2:n keskiössä oli ilmasta maahan -toimintakyvyn luominen. 

Päivitysten rinnalla Horneteihin on jatkuvasti toteutettu koneen elinkaarta tukevia varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä sekä muun muassa moottorien peruskorjauksia. Näillä varmistetaan koneiden kyky suorittaa luotettavasti ja turvallisesti tehtäviään 2020-luvulle asti, jolloin HX-hankkeen myötä hankittava uusi monitoimihävittäjä korvaa ikääntyvän kaluston.
– MLU 2:n jälkeen Horneteihin ei enää tehdä uusia suorituskykyjä luovia päivityksiä. Ainoastaan välttämättömimmät lentoturvallisuuteen ja operatiivisiin kykyihin ylläpitotyöt toteutetaan, insinöörieverstiluutnantti Harri Korhonen summaa.

Hornetien elinkaaripäivitykset

Mid-Life Upgrade 1 (2006–10):

AIM-9X -infrapunaohjus

JCHMCS-kypärätähtäinjärjestelmä

TAMMAC-karttatietokone liikkuvan taktisen karttanäytön esittämiseen

Omatunnuskyselijän asennus

Uudentyyppiset radiot

Mid-Life Upgrade 2 (2012–16):

Ilmasta maahan -suorituskyvyn käyttöönotto (lyhyen kantaman ohjautuva JDAM-pommi, keskipitkän kantaman JSOW-liitopommi sekä pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjus)

Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tietovuojärjestelmä ja järjestelmän suorituskyvyn parantaminen verkostopuolustuksen periaatteiden mukaisesti kansallisessa puolustuksessa

Maalinetsintä- ja osoitussäiliö LITENING

AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto

Uusien aseiden edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset

BOL-omasuojajärjestelmä

Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa LCD-näyttölaitteilla

Sensorijärjestelmien päivityksiä

Uusi GPS-satelliittipaikannusjärjestelmä

Uusi koelentomittausjärjestelmä

Kansainvälisten siviili-ilmailumääräyksien edellyttämiä suunnistus- ja kommunikointijärjestelmien muutoksia

Muut Hornetien loppuelinkaarta turvaavat työt (2010–):

Varaosahankintoja

Rakennevahvistustöitä

Moottorien peruskorjaustöitä