Alppilentäjien onnettomuuksista 100 vuotta

Syyskuussa 1920 siirtolennolla Italiasta Suomeen kolme ilmavoimalaista menehtyi lento-onnettomuuksissa Sveitsissä. Onnettomuuspäivän vuosipäivänä vietetään Ilmavoimien vainajien päivää, jolloin muistetaan kaikkia Ilmavoimien palveluksessa kuolleita.

Suomalaislentäjät majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer sekä tähystäjänä toiminut luutnantti Äly Durchman tunnetaan alppilentäjinä, jotka menehtyivät 7. syyskuuta 1920 lento-onnettomuuksissa Sveitsissä tuodessaan Ilmavoimille hankittuja Savoia-lentoveneitä Italiasta Suomeen. Menehtyneiden joukossa oli myös italialainen lennolla tähystäjänä toiminut lentokonemekaanikko Carlo Riva.

Tarve uusille koneille

Italia etsi ensimmäisen maailmansodan jälkeen uusia markkinoita lentokoneteollisuudelleen ja lahjoitti vuonna 1919 Società Idrovolanti Alta Italia (SIAI) S.9 Savoia -lentoveneen Suomelle. Lentovene liitettiin Santahaminassa toimineeseen ilmailuosastoon, mutta se tuhoutui veteen laskeutumisen yhteydessä puolen vuoden kuluttua lahjoituksesta. Koneessa olleet majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Armas Anthoni selviytyvät ilman vakavia vammoja.

Ilmavoimien lentokalusto oli puolustushaaran alkuvuosina vähäistä, ja useita koneita oli menetetty onnettomuuksissa. Niinpä nuorilla Ilmavoimilla oli tarve uusien koneiden ostamiseen.
Italialaisten tarjoamista Savoia-lentoveneistä oltiin kiinnostuneita huolimatta siitä, että lahjaksi saatu kone oli tuhoutunut. Savoia-lentoveneitä suunniteltiin paikkaamaan epäonnistunutta Georges Lévy -lentovenehankintaa ja niitä pidettiin yhtenä aikansa parhaimmista vesikoneista.

Rahoitus kahteen koneeseen saatiin tehtaanomistaja Achilles Christidesiltä. Sotaministeriö lähetti kaksi suomalaista lentäjää hakemaan koneet, Suomen eturivin lentäjiin kuuluneen majuri Väinö Mikkolan ja vänrikki Carl-Erik Leijerin. Heidän lisäkseen matkalle lupautui vapaaehtoisena alun perin omalla kustannuksellaan luutnantti Äly Durchman, joka tunnettiin erinomaisena lentosuunnistajana ja oli Ilmavoimien kokeneimpia tähystäjiä.

Onnettomuudet

Elokuussa 1920 suomalaiset saapuivat Pohjois-Italiassa sijainneelle SIAIN:n tehtaalle Maggiorejärven rannalle. Kohti Suomea oli mahdollista lähteä viivästyneiden maksujen takia vasta elokuun loppupuolella. Myös huono sää vaikeutti paluumatkalle lähtemistä; lentäjät joutuivat palaamaan kahdesti takaisin ennen kuin he pääsivät lähtemään onnistuneesti 7. syyskuuta noin kello kuusi aamulla. Suomalaisten mukaan lähti myös Mikkolan palkkaama italialainen lentokonemekaanikko Carlo Riva.

Suunniteltu lentoreitti Alppien yli kulki Sankt Gotthardin rautatielinjaa ja Reinin vartta pitkin kohti Amsterdamia ja Suomea. Koneiden oli tarkoitus lentää yhdessä, jotta Durchmanin suunnistustaitoja pystyttäisiin hyödyntämään. Tuntemattomasta syystä Mikkolan ja Durchmanin kone kuitenkin erosi Leijerin ja Rivan koneesta, kun Italian ja Sveitsin raja oli ylitetty.

Leijerin ja Rivan kone jatkoi välilaskun jälkeen matkaa kohti Zürichiä. Kello 9.35, Zollikonin kylän yllä noin viisi kilometriä ennen Zürichiä, koneesta alkoi kuitenkin irrota osia ja se syöksyi Zürichjärveen. Sekä Leijer että Riva menehtyivät onnettomuudessa.

Mikkolan ja Durchmanin kone katosi. Se löytyi pitkien etsintöjen jälkeen vasta 9. lokakuuta Gliems-jäätiköltä lähes 80 kilometrin päästä Zürichistä. Onnettomuuksien syynä on pidetty potkurien rikkoontumista ilmeisesti vääränlaisen liiman takia.

Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen päivää alettiin viettää Ilmavoimien komentajan käskystä lento-onnettomuuksissa menehtyneiden muistopäivänä. Sittemmin päivänä on muistettu kaikkia Ilmavoimien palveluksessa menehtyneitä. 6. syyskuuta 1959 alppilentäjien muistolle paljastettiin muistomerkki Sveitsin Zollikonissa.

Alppilentäjille muistolaatta Sveitsin Sumvitgiin

Tänään 7. syyskuuta 2020 alppilentäjien onnettomuuksista tuli kuluneeksi 100 vuotta. Alppilentäjien muiston kunnioittamiseksi Ilmavoimat ja Lentovarikon kilta hankkivat pronssisen muistolaatan, joka paljastettiin Sveitsin Sumvitgissä järjestetyssä pienimuotoisessa tilaisuudessa 6. syyskuuta 2020. Laatta kiinnitettiin kallioseinämään tekojärven rantaan lähelle Mikkolan ja Durchmanin koneen putoamispaikkaa.

 
Koronapandemiasta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi Suomen ilmavoimien edustajat eivät päässeet osallistumaan tapahtumaan. Muistolaatan kiinnitystilaisuudessa Sveitsistä mukana oli muun muassa Sveitsin ilmavoimien edustaja, Suomea edustivat Sveitsin-suurlähettiläs Timo Rajakangas ja Sveitsissä asuva Durchmanin sisaren jälkeläinen Pauli Immonen, jonka aloitteesta muistolaatta hankittiin. Muistopäivälle Sumvitgiin suunnitellut suuremmat tilaisuudet on jouduttu siirtämään koronavirusrajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan.

Ilmavoimissa vainajien muistopäivää vietetään perinteisillä seppeleenlaskutilaisuuksilla ja henkilöstölle tarkoitetuilla tilaisuuksilla. Ilmavoimat toteuttaa ylilennon Kouvolassa sijaitsevan Väinö Mikkolan kotitalon paikalla sijaitsevan muistomerkin yli 7. syyskuuta 2020 kello 13. Ylilento suoritetaan Utin ilmakillan järjestämän Alppilentäjien turmasta 100 vuotta -tilaisuuden yhteydessä. Tämän lisäksi Ilmavoimat lentää ylilennon Vesivehmaan lentopaikan museohallin yli kello 13 - 13.15 välisenä aikana Lahden Ilmasillan järjestämän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä Hawk-suihkuharjoituskoneella.

Artikkelin lähde:
Mikko Uola: Kotkanpojan lentoonlähtö - Suomen ilmavoimien varhaisvuodet 1918 - 1923.