Ensimmäinen eläköityvä Learjet-suihkukone opetuskäyttöön Ilmasotakoululle

IlmasotakouluSatakunnan lennosto
Julkaisuajankohta 2.6.2026 16.38
Tyyppi:Tiedote
Learjet vesisuihkussa.
Ensimmäinen lentokäytöstä eläköityvä Learjet (LJ-1) siirtolennettiin Satakunnan lennostosta Ilmasotakoululle. Lennon päätteeksi kone sai vesisuihkun. Kuva: Ilmasotakoulu.

Gates Learjet 35A/S -suihkukoneet ovat palvelleet Ilmavoimissa 44 vuoden ajan. Nyt suorituskykyä ollaan korvaamassa, ja ensimmäinen Learjet siirtyi opetuskäyttöön Ilmasotakoululle.

Ilmavoimien Gates Learjet 35A/S -suihkukoneet poistuvat lentokäytöstä osana konetyypin tyyppitoiminnan lakkauttamista. Learjet-kaluston seuraajan valintaa varten on käynnissä JETX-hanke, ja hankintayksikkö tekee menettelyä koskevat päätökset arviolta kesäkuun aikana.

Ensimmäinen lentotoiminnasta eläköityvä Learjet runkonumerolla LJ-1 siirtolennettiin 27. toukokuuta 2026 opetuskäyttöön Tikkakoskelle Ilmasotakouluun, jossa se toimii lentoteknisen linjan varusmiesten sekä kantahenkilökunnan koulutusvälineenä. Seremoniallisessa siirtotilaisuudessa Ilmasotakoululla Learjetin luovutti Ilmasotakoululle Satakunnan lennoston komentaja eversti Markus Leivo, ja koneen vastaanotti Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala. Kahden muun koneyksilön osalta suunnitelmat täsmentyvät myöhemmin, kun niiden käytöstäpoisto lähestyy.

Learjet, Satakunnan lennoston komentaja ja Ilmasotakoulun johtaja.
Satakunnan lennoston komentaja eversti Markus Leivo luovutti ensimmäisen lentokäytöstä eläköityvän Learjet-suihkukoneen (LJ-1) Ilmasotakoululle opetuskäyttöön. Koneen vastaanotti Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala.

Ilmavoimissa yhdysvaltalaisvalmisteisia kaksimoottorisia Learjet 35A/S -suihkukoneita on kolme kappaletta, ja niitä käytetään materiaali- ja henkilökuljetuksiin. Koneilla on valmius suorittaa valokuvaus-, laskeumatiedustelu- ja merivalvontalentoja. Learjetissä on kahden hengen ohjaamomiehistö ja koneen kyytiin mahtuu lisäksi enimmillään viisi matkustajaa sekä yksi matkamekaanikko. Suihkukoneen suurin toimintamatka on 3000 kilometriä.

Ilmavoimat hankki Learjetinsä vuonna 1982 korvaamaan maalinhinaus-, kartoituskuvaus- ja merivalvontatehtävissä käytetyn neuvostoliittovalmisteisen Iljushin Il-28 -kaluston. Learjet-koneperhe tunnetaan ennen kaikkea liikesuihkukoneena, mutta tyypin juuret ovat vahvasti sotilasilmailussa. Ensimmäisten Learjetien teknologia pohjautuu osittain 1950-luvulla Sveitsissä kehitettyyn FFA P-16-rynnäkköhävittäjään. Ilmavoimat oli konetyypin ensimmäinen sotilasasiakas, ja uutta tehtävää varten valmistaja varusteli Learjetit muun muassa ulkoisen kuorman kantamisen mahdollistavilla siipiripustimilla sekä alarungon valokuvausikkunoilla. Learjet-hankinnan onnistumisesta kertoo se, että konetyypillä on ollut yli neljän vuosikymmenen palvelusura Ilmavoimissa.

Vuonna 2018 Learjetit kävivät läpi koneiden elinkaarta jatkavan päivitysohjelman. Silloin konekaluston avioniikkaa, tehtävävarustusta ja matkustamojärjestelyä päivitettiin niin, että koneilla voidaan jatkaa operointia matkustajan- ja rahdinkuljetus- sekä valokuvaus- ja laskeumantiedustelutehtävissä nykyaikaisessa toimintaympäristössä. Päivitysohjelman yhteydessä koneet saivat myös harmaan maalauskaavion ja yhtenäisen ilmeen Ilmavoimien muun yhteys- ja kuljetuskonekaluston kanssa.

Ilmavoimien Learjet-suikukoneet.
Ilmavoimien Learjet-suihkukoneet, joista LJ-1 siirtyi Ilmasotakoululle opetuskäyttöön 27. toukokuuta 2026.


 

Pirkkala, Tampere Tikkakoski, Jyväskylä