Esityslento 2022 tuo Hornetin äärirajat esiin

Esittelyssä Ilmavoimien vuoden 2022 F/A-18 Hornet -esityslentäjä kapteeni Aleksi Ritvos Karjalan lennostosta.

Ilmavoimien F/A-18-Hornet -monitoimihävittäjällä lennettävä soolo nähdään tänä vuonna useissa Puolustusvoimien tapahtumissa kotimaassa sekä kansainvälisissä näytöksissä Ruotsissa ja Tšekissä. Kapteeni Aleksi Ritvos toteaa saaneensa kunniatehtävän tultuaan valituksi pääesityslentäjäksi. Esityslentoharjoitukset Ritvos tekee oman työn ohella, sillä hän toimii Hävittäjälentolaivue 31:n lentueen päällikkönä, joten lentokoulutus sekä operatiivinen toiminta ovat hänen päätyötänsä. 

Tänä vuonna varaesityslentäjä on kapteeni Henri Toppari Lapin lennostosta.
 

Miten sinusta tuli Ilmavoimien Hornet-lentäjä?

– Sotilaslentäjän ura ei ollut itsestään selvä vaihtoehto silloin 19-vuotiaana. Pidän vauhdikkaista urheilulajeista, joten päätin käyttää palvelusajan hyödyllisesti, kun kuuntelin vuotta aiemmin aloittaneen kaverini positiivisia kokemuksia. Aloitin varusmiespalveluksen 2006 Tikkakoskella lentoreserviupseerikurssilla avoimin mielin, ja tässä ollaan. Horneteilla lentämisen aloitin Pirkkalassa 2012 ja Karjalan lennostoon siirryin Puolustusvoimien uudistuksen myötä 2014.

Olet lentänyt Hornetilla kohta kymmenen vuotta - miten paljon lentotunteja siihen ehtii kertyä? 

– Hornetilla lentotunteja on kertynyt kaikkiaan noin 850 tuntia. Vaikka kokemusta on jo paljon, ei tässä työssä voi koskaan olla täysin valmis. 

Miten esityslentosi on valmistunut?

– Esityslentoa valmistellessa on tullut istuttua simulaattorissa ensin kymmeniä tunteja. Joku versio on tullut välillä heitettyä romukoppaan ja aloitettua alusta. Kun esitys on valmis kokonaisuus simulaattorissa, sen jälkeen treenataan vasta koneella. Sarjoja on kolme, ja niihin on huomioitu kelin muutokset, muun muassa pilvikorkeus. Olen aiemmista esityksistä hakenut niitä liikkeitä, jotka ovat olleet makean näköisiä nähdä itse, ja mitä olen halunnut kokeilla myös. Nämä sarjat ovat katsojille mielenkiintoisia ja pysyvät yleisön lähellä. Liikkeet ovat kaikki koulutusohjelman mukaisia, mutta esityslennossa ne tuodaan matalammalle, esimerkiksi taistelunmukaiset liikkeet tehdään normaalisti paljon korkeammalla. 

Millainen tämän vuoden esityslentosarja on?

– Hornetin äärirajat tulevat esiin, mennään hiljaa ja lujaa, 200 kilometrin tuntivauhdista aina yli 1000 kilometriin tunnissa. Alimmillaan lentokorkeus on noin 100 metriä ja ylimmillään 1500 metriä. Esityksessä näkee, miten nopeasti Hornet kääntyy ja miten äärimmäisen suorituskykyinen kone se on. Sarjassa on mukana liikkeitä, joissa kohtauskulma on iso, siinä Hornetin nokka näyttää eri suuntaan mihin kone oikeasti on menossa. Sarja on vähän aiempaa lyhyempi, mutta dynaamisempi, ei hengähdystaukoja koneelle eikä lentäjälle. Lento kestää 8-9 minuuttia ja siihen tulee paljon G-voimia, virheille ei jää sijaa.

Vinkkaa tarkemmin mitä katsojan/kuvaajan kannattaa seurata?

– Esityslennossa on tietyissä liikkeissä paljon heitteitä, soihtuja, ne lisäävät näyttävyyttä. Toisaalta ison kohtauskulman liikkeessä siivet sauhuavat myös näyttävästi. Eturivissä kannattaa olla.

Miten säätila vaikuttaa esitykseen? 

– Pilvikorkeus ja näkyvyys vaikuttavat esityksen toteutukseen, miten mahtuu ajamaan pilven alla. Mitä parempi sää, sitä enemmän korkeutta pystyy käyttämään hyväksi. Tuulella on vaikutusta myös siihen, miten hyvin esitys pysyy keskipisteen ympärillä. 

Miten valmistaudut varsinaiseen esityslentoon?

– Treenaan simulaattorilla valitsevissa sääolosuhteissa. Simulaattori mahdollistaa visuaalisesti samat olosuhteet kuin esityspaikalla. Aikaa menee siihen vaiheeseen 15–45 minuuttia. Sen jälkeen teen kokovartalolämmittelyn, erityisesti niskan, kaulan ja selän lämmittelyn, näin rasitus ei tule yllätyksenä lihaksille. Koneelle kävellessä käyn vielä mielikuvaharjoitteluna läpi sen, miten sarja menee. Tuo on rutiini, joka on tullut minulla tavaksi. 

– Esityslento on näkyvä osa Ilmavoimia ja sotilaslentäjän työtä. Taustalla iso organisaatio puhaltaa yhteen hiileen, jotta koneet lentävät. Esimerkiksi lentotekniikka tekee ison duunin, pitävät koneet kunnossa, lentävinä, ja korjaavat ne. On luottavainen mieli lähteä lennolle.

Tuleeko koskaan paha olo kieppuessa?

– Ei tule. Parissa liikkeessä tulee paljon negatiivista G:tä, joka yrittää repiä kuskin irti penkistä ja nostaa sisuskalut kurkkuun. Ensimmäisen kerran tuntui pahalta, mutta siihenkin tottuu. Kun liike on kontrollissa, niin on myös tietoinen mitä rasitusta tulee kestettäväksi.

Millainen on perus arkipäiväsi Hävittäjälentueessa, mistä se koostuu? 

– Laivueen henkilöstön aamu alkaa yhteisellä aamupalaverilla siitä, mitä lentotehtäviä ja hommia kaikille on suunniteltu. Samalla käydään läpi sääolosuhteet ja muut päivän lentopalvelukseen vaikuttavat asiat. Lentäjille on siis aina määrätty tehtävä, jota lähdetään toteuttamaan. Ennen lentoa tehtävä käydään tarkasti läpi. Sitten lähdetään lentämään. Lennon jälkeen tehtävä käydään läpi käyttäen apuna muun muassa tehtävänpurkujärjestelmiä. Kokonaisuus vie noin neljä tuntia, joskus ottaa koko päivän.

Työssä jaksaminen on päivän haaste monella alalla, koronan ja Ukrainan sodan kuormittaessa lisää. Hornet-lentäjän pitää olla fyysisesti ja psyykkisesti tikissä – miten lataat akkusi?

– Pystyn pitämään työminän ja kotiminän erillään. Liikunnalla on iso merkitys tietysti, se auttaa irrottamaan ajatukset töistä ja siinä saa asiat nollattua.

– Tärkeää jaksamisessa on täällä ainutlaatuinen työyhteisön henki, ollaan kuljettu samaa koulutusputkea monien kanssa pitkään. Ilmapiiri lentäjien, tekniikan ja kaikkien toimijoiden kesken on ihan huippu. Toisaalta kaikki tiedetään, mitä työn luonne on, olemme valmiusorganisaatio. Poikkeusolot ovat se mitä varten harjoittelemme päivittäin, joten oli tilanne mikä tahansa, niin me hoidamme hommamme.

Miten luonnehtisit työpaikkana Ilmavoimia? 

– Olen tyytyväinen uravalintaani, työ antaa todella paljon. Tässä tehtävässä pääsee näkemään mielenkiintoisia paikkoja ja työllä on iso merkitys, miksi tätä tehdään. Nykyiset maailman tapahtumat osoittavat, miten tärkeä rooli Suomen puolustuskyvyllä on, teemme ennakoivaa työtä ylläpitäen uskottavaa maanpuolustusta. Välillä olen miettinyt, mikä muu työ voisi olla tätä parempaa, mutta semmoista ei ole toistaiseksi tullut vastaan, mikä kilpailisi tämän kanssa.

Seuraa Ilmavoimia sosiaalisessa mediassa

Facebookissa @ilmavoimat         
Twitterissä @FinnishAirForce 
Instagramissa @ilmavoimat