Hyppää sisältöön

Hawk 40 vuotta Suomessa

Ilmavoimat
15.12.2020 14.40
Uutinen
Hawk Mk51, Mk51A ja Mk66 vuonna 2011.
Vanhan maalauskaavion mukainen Hawk Mk51, harmaa Mk51A ja punavalkoinen Mk66 vuonna 2012. Kuva: Ilmavoimat / Ville Tuokko.

Hawk-suihkuharjoituskoneilla on ollut keskeinen rooli Ilmavoimien taistelulentäjien taktisessa lentokoulutuksessa 1980-luvulta alkaen. Huomenna 16. joulukuuta 2020 tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta ensimmäisen Hawkin saapumisesta Suomeen.

Ilmavoimat käynnisti Fouga CM 170 Magister -suihkuharjoituskoneen seuraajan hankinnan valmistelun vuonna 1974. Kandidaatteja Fougan korvaajaksi oli viisi: britannialainen Hawker Siddeley Hawk, ranskalainen Dassault-Breguet Alpha Jet, ruotsalainen Saab 105G, italialainen Aermacchi MB.339 ja tšekkoslovakialainen Aero L-39 Albatros. 

Tarjousten saavuttua suomalainen evaluaatioryhmä kiersi loppuvuoden 1975 aikana kaikkien valmistajien tehtailla koelentämässä koneet ja tutustumassa niiden huoltojärjestelmiin. Tulosten analysoinnin jälkeen koelentoryhmä päätyi suosittelemaan Hawkia, jota se piti kandidaateista parhaana. Vuonna 1974 ensilentonsa lentänyt konetyyppi oli tuolloin vielä kehitysvaiheessa, joten suomalaisten koelentäjien havaitsemat puutteet korjattiin yhteistyössä valmistajan kanssa. Neuvottelujen jälkeen päätös 50 Hawk Mk 51 -suihkuharjoituskoneen hankinnasta tehtiin joulukuussa 1977. 

HW-302 koelennolla Englannin kanaalin yllä Doverin valkoisten kallioiden edustalla lokakuussa 1980.

Hawker Siddeleystä oli tullut huhtikuussa 1977 osa British Aerospace -yhtymää (nyk. BAE Systems). Joulukuussa solmittu kauppa oli historiallinen, sillä Suomi oli Hawkin ensimmäinen vientiasiakas. Sopimuksen mukaan neljä ensimmäistä konetta rakennettiin Ison-Britannian Dunsfoldissa, ja loput 46 koottiin ja koelennettiin Suomessa Valmetin tehtaalla Hallissa. Ilmavoimien ensimmäinen Hawk Mk 51, HW-302, saapui Dunsfoldista Poriin majuri Paavo Janhusen ja insinööri Keijo Kokon lentämänä 16. joulukuuta 1980. 

Hawk korvasi Fougan Ilmavoimien suihkuharjoituskoneena vaiheittain sitä mukaa, kun koneita valmistui Valmetin kokoonpanolinjalta. Viimeinen Hawk Mk 51, HW-350, luovutettiin Ilmavoimille lokakuussa 1985. Vuonna 1990 Ilmavoimien Hawk-kalustoa päätettiin täydentää seitsemällä uudella Mk 51A -mallin koneella. Ensimmäinen Hawk Mk 51A, HW-351, saapui Suomeen British Aerospacen Wartonin tehtaalta lokakuussa 1993.

HW-350 moottorin koekäytössä Valmetin tehtaalla Hallissa elokuussa 1985.

Kolmannen kerran Suomi osti Hawkeja vuonna 2007, jolloin päätettiin 18 Mk 66 -mallin koneen hankinnasta Sveitsistä. Hyväkuntoiset ja vähän lennetyt koneet saatiin erittäin edullisesti. Koko hankinnan hinta oli 41 miljoonaa euroa, mikä vastasi tuolloin kahden uuden Hawkin hintaa. 

Rivissä 32 modernisoitua Hawkia

Nykyisin käytössä on 32 täysin modernisoitua Hawkia, joilla lennetään 2030-luvun loppupuolelle asti. Hawkeista 16 on Sveitsistä ostettua Mk 66 -mallia, seitsemän Mk 51A -mallia, ja yhdeksän alkuperäisiä Mk 51 -koneita. Viimeisin modernisoitu Hawk Mk 51, HW-340, valmistui modifikaatiosta sopivasti juuri ensimmäisen koneen Suomeen saapumisen 40. vuosipäivän alla. Hawk-kalustoa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Patrian kanssa.

Käytössä olevien Hawkien elinkaarta on jatkettu rakennevahvistusohjelmalla, joka turvaa koneiden runkojen ja siipirakenteiden kestävyyden vaativassa koulutuskäytössä. Viimeisten 10 vuoden aikana Hawkien päivityksissä on panostettu lentokoulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Ohjaamouudistustyön yhteydessä vanhat analogiset mittarit on korvattu modernilla "lasiohjaamolla". Hawkeihin on asennettu mm. monitoiminäyttö, HUD-heijastusnäyttö sekä paikannus- ja tehtävätallenninjärjestelmät. 

Ohjaajan näkymä modernisoidun Hawkin HUD-heijastusnäytön läpi. Kuva: Ilmavoimat / Oskari Tähtinen.

Tuorein askel Hawkien modernisoinnissa on ollut tiedonsiirron, tilannetietoisuuden ja verkottumiskyvyn kehittäminen. Datalinkkien avulla ilmassa lentävät koneet voidaan verkottaa samaan operaatioon maassa olevien simulaattorien kanssa. Samalla on mahdollista luoda lentävän koneen ohjaamon näytölle simuloituja maaleja ja muita koulutuksen haastavuutta lisääviä elementtejä. Tämän ansiosta Hawk-kalustolla voidaan harjoitella aiempaa tehokkaammin ja todenmukaisemmin modernin ilmasodankäynnin kannalta keskeistä näköetäisyyden ulkopuolella (beyond visual range, BVR) tapahtuvaa toimintaa, joka haastaa ohjaajan tilannetietoisuuden.

Yhdessä Patrian kanssa kehitetty Live, Virtual & Constructive (LVC) -koulutusympäristö hyödyntää Hawkien modernisoituja ohjaamoja ja datalinkkejä. "Live" viittaa ilmassa tapahtuvaan lentokoulutukseen, "virtual" maassa olevien simulaattorien verkottumiseen samaan koulutusympäristöön, ja "constructive" tietokoneiden skenaarion osaksi tuottamiin toimijoihin, jotka muuntavat omaa käyttäytymistään ohjelmoitujen mallien tai tekoälyn mukaisesti. Kustannustehokkaan LVC-koulutusympäristön ansiosta tulevat taistelulentäjät pääsevät harjoittelemaan suuria ja monipuolisia ilmaoperaatioita jo Hawk-koulutuksensa aikana. 

LVC-koulutusympäristö mahdollistaa simulaattorien verkottumisen samaan operaatioon ilmassa lentävien koneiden kanssa. Kuva: Ilmavoimat / Ville Tuokko.

Hawk-koulutusta kuudella vuosikymmenellä

Palvelusvuosilla mitattuna Hawk tulee olemaan Ilmavoimien historian ylivoimaisesti pitkäikäisin konetyyppi. Hawk-kaluston on määrä olla käytössä kuudella vuosikymmenellä, aina 2030-luvun loppupuolelle asti. Konetyypin merkityksestä kertoo se, että kaikki Ilmavoimien F/A-18 Hornet -lentäjät ovat saaneet ja tulevat saamaan taktisen lentokoulutuksensa Hawkin ohjaamossa. Jo ennen Hornet-kalustoon siirtymistä useat ikäluokat Draken- ja MiG-21-ohjaajia ehtivät aloittaa suihkukonelentämisen Hawkilla. Modernisoiduilla Hawkeilla tullaan kouluttamaan useita ikäluokkia myös HX-hankkeessa valittavan Hornetin seuraajan ohjaimiin. 

Hawkien kehittämistä jatketaan tulevaisuudessa tiiviissä yhteistyössä Patrian kanssa. HX-valintapäätöksen jälkeen Hawkien ohjaamot modernisoidaan mahdollisimman hyvin yhteensopiviksi Hornetin seuraajan kanssa. Näin pyritään takaamaan lento-oppilaille sujuva ja nousujohteinen siirtymä Hawkista tulevaan HX-kalustoon.

Hawkit ovat olleet suomalaisten taistelulentäjien koulutuksen selkäranka 1980-luvulta alkaen, ja tulevat olemaan sitä vielä lähes 20 vuoden ajan. Konetyypin pitkää elinkaarta turvaa osaltaan laaja käyttäjäkunta. Teknisesti luotettavaksi osoittautuneen Hawkin eri versioita on valmistettu yhteensä noin tuhat, ja se on ollut käytössä 18 eri maan asevoimissa. 

HW-353 juhlateippauksessa elokuussa 2020. Kuva: Ilmavoimat.

Lähde:
Laukkanen, Jyrki (2015). BAe Hawk Suomen Ilmavoimissa - in Finnish Air Force. Helsinki: Koala-Kustannus.