Ilmavoimien komentajan katsaus avaruussuorituskykyjen kehittämiseen
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen aloittaa tehtävänsä ohella Puolustusvoimien avaruuskomentajana. Tässä artikkelissa Herranen avaa sitä, mistä avaruussuorituskyvyissä on puolustuksen näkökulmasta kysymys.
Avaruus on keskeinen osa nykyaikaista taistelukenttää. Avaruuden sotilaalliseen hyödyntämiseen kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet: tilannekuva avaruudessa olevista järjestelmistä ja suorituskyvystä (esimerkiksi satelliitit ja niissä oleva hyötykuorma kuten näkyvän valon kamerat ja tutkat); valvonta, tiedustelu ja ennakkovaroitus; tarkkuusnavigointi ja aikapalvelut (muiden muassa GPS, GLONASS), satelliittikommunikaatio sekä avaruudesta ja avaruuteen kohdistettava elektroninen ja myös fyysinen vaikuttaminen. Ukrainassa käytävissä taisteluissa avaruus on kaikilla näillä rintamilla hyvin tärkeässä roolissa muun muassa tiedon välittämiseen ja pitkän kantaman asejärjestelmien käyttöön liittyen.
Aloitan Ilmavoimien komentajan tehtävän ohella Puolustusvoimien avaruuskomentajana. Avaan tässä artikkelissa asian taustoja.
Puolustusvoimissa on tehty avaruuteen liittyvää työtä jo vuosia etenkin valvonnan ja tiedustelun, kommunikaation sekä avaruustilannekuvan osalta, joten asia ei ole uusi. Avaruuskomentajuuden myötä luodaan rakenteet, joiden avulla työtä kyetään tekemään Puolustusvoimissa tiiviisti yhdessä yhdistäen eri osa-alueet ja keskittäen tärkeimmät osakokonaisuudet yhden johdon ohjauksen alle. Tämä varmistaa sen, että etenemme yhteiseen tavoitteeseen. Näin pystymme myös puhumaan yhdellä äänellä sekä kansainvälisille että kotimaisille yhteistyökumppaneille.
Kansainvälinen yhteistyö keskeisessä roolissa
Avaruus on etenkin Suomen kokoiselle maalle yhteistyöareena, sillä kaikkia tarvittavia kykyjä emme kykene yksin toteuttamaan. Tämä pätee myös lähes kaikkiin muihin valtioihin. Alan huipputekijät sotilaallisella saralla, ja myös siviilitoiminnassa, ovat luonnollisesti Yhdysvallat ja Kiina. Yhdysvaltojen kokonaisuutta hallinnoi avaruusjohtoporras (US SPACE COMMAND) ja operoinnista vastaavat pitkälle Yhdysvaltojen avaruusvoimat (US SPACE FORCE), joilla on joukkoja myös Euroopassa. Tapasinkin Euroopan avaruusjoukkojen komentajan muutama kuukausi sitten ja sovimme yhteistyön tiivistämisestä eräiden osa-alueiden osalta ja työ on käynnissä.
Kiinan avaruuskykyjen nousutahti on erittäin kova ja sen suorittamat avaruuslaukaisut kasvavat lähes eksponentiaalisesti. Vuodesta 2015, jolloin Kiina julisti avaruuden olevan uusi sotilaallinen toimintaympäristö sen avaruuskyvyt ovat kasvaneet yli 600 prosenttia. Vuoden 2024 lopulla Kiinalla oli kiertoradalla yli 1000 satelliittia. Kiinalla on erityyppisiä satelliitteja optisista, multispektraalisista ja tutkasatelliiteista radioaalloilla toimiviin. Vuonna 2007 Kiina osoitti kykynsä tuhota satelliitteja maasta käsin, kun se tuhosi oman sääsatelliittinsa ohjuksella. Tällaisista operaatioista jää avaruuteen sirpaleita ja ne vaarantavat muuta avaruuden toimintaa. Kiina pyrkii laajentamaan portfoliotaan jatkuvasti ja se on huomioitava myös meillä avaruuden kehittämisessä.
Venäjä näyttäytyy avaruudessa suurvaltana, mutta se on jäämässä jälkeen edellisistä. Euroopan lähialueella sen kyvyt ovat kuitenkin edelleen vertaansa vailla ja Venäjän kyvykkyydet esimerkiksi valvonnan ja tiedustelun alalla ovat korkeatasoisia. Venäjä käyttää myös laajasti kaupallisia sovelluksia ja tekee yhteistyötä Kiinan kanssa. Venäjä ei kuitenkaan yksin kykene haastamaan kumpaakaan edellä mainituista.
Nato organisaationa suuntaa myös enenevissä määrin huomiota avaruuteen. Natossa käynnissä on useita avaruuteen liittyviä aloitteita, olkoonkin että Nato avaruudellinen kyky perustuu kansallisiin kykyihin, joita täydennetään Naton yhteisen rahoituksen puitteissa.
Myös pohjoismaissa on käynnissä avaruusohjelmia. Norjan ohjelma on ollut ehkä laajimmin esillä ja heillä on kykyjä muun muassa satelliittikommunikaation alalla. Ruotsi rakentaa ja on osin jo rakentunut kyvyn tehdä avaruuslaukaisuja. Pohjoismaissa avaruuden organisoinnissa on eroja, mutta Ruotsilla, Tanskalla ja nyt myös Suomella ilmavoimat koordinoi puolustusvoimien avaruustoimintaa. Yhteistyö pohjoismaiden kesken antaa mahdollisuuksia sovittaa avaruudellista tekemistä yhteen, jolloin – samoin kuin ilmaoperoinnin saralla – saavutamme yhdessä kriittistä massaa avaruusmarkkinoilla.
Kansainvälisessä ympäristössä pätee vahva yhteisiin intresseihin ja reaalipolitiikkaan perustuva vaihdantatalous. Yhteistyöpiireissä on pystyttävä esiintymään yhtenäisenä, yhteistyöhön kykenevänä ja siihen myös kykyjä tuovana osapuolena. Tämän vuoksi meidänkin on tarkasti harkittava avaruuteen sijoitettavat panostuksemme. Mikäli valtiolla ei ole panoksia avaruudessa, ei sillä ole pääsyä niihin keskustelupöytiin, joissa avaruudesta puhutaan vakavasti ja tavoitteellisesti. ”You are in or you are out!”
Avaruussuorituskykyjen kehittämisessä yhteistyötä sotilas- ja siviilitoimijoiden kanssa
Avaruus ei ole vain sotilaiden toimintakenttä, vaan lähes kaikki nyky-yhteiskunnan palvelut ovat riippuvaisia avaruudesta tavalla tai toisella. Avaruustoimintoihin perustuu nykyään esimerkiksi kommunikointi, paikannus, ajan seuraaminen, sään ennustaminen ja vaikkapa laajojen metsäpalojen valvonta. Tämän vuoksi siviili- ja sotilastoimijoiden yhteistyö on tärkeää avaruuden toimintojen kehittämisessä. Molemmilla osapuolilla on omat selkeät roolinsa. Kyvykkyyksiä on molemmilla puolilla, olkoonkin että kykyjen käyttötarkoitukset poikkeavat. Useita kyvykkyyksiä voidaan kuitenkin käyttää molempiin tarkoituksiin, jolloin puhutaan niin sanotuista kaksikäyttökyvykkyyksistä. Meillä Suomessa yhteistyötä tehdään kansallisen avaruusstrategian puitteissa muun muassa Ilmatieteenlaitoksen ja Maanmittauslaitoksen kanssa. Strategian kehittämisessä ministeriötason toimijoilla on myös merkittävä rooli. Ylätason sovittamista tehdään kansallisessa avaruusneuvottelukunnassa.
Avaruustoimintojen kehittämistä valmistellaan puolustusvoimissa pitkällä jänteellä vaiheittain edeten. Ensimmäisenä tehtävänäni avaruuskomentajana on koota olemassa oleva osaaminen yhteen ja varmistaa eteneminen yhteisiin tavoitteisiin. Tämä koskee niin sotilas- kuin siviilitoimintaa. Valmistelemme myös konkreettisena toimenpiteenä Puolustusvoimien avaruuskeskuksen toiminnan aloittamista. Sillä on tehtäviä muun muassa avaruustilannekuvaan ja sen jakeluun liittyen. Tehostamme myös avaruudesta saatavien tietojen jakamista operatiivisille tarvitsijoille, eli puolustushaaroille ja esimerkiksi armeijakunnille. Tavoitteena on mahdollisimman reaaliaikainen tilannekuva avaruudessa sijaitsevista kyvyistä ja toisaalta sieltä saatavien tuotteiden nopeasta jakelusta. Tänä päivänä avaruudesta käsin on mahdollista seurata toimintaympäristöä hyvinkin tarkasti säästä riippumatta ja tuottaa tietoa taistelukentän ryhmitysmuutoksista, asejärjestelmien kohteista tai vaikka lähestyvistä uhkista, kuten risteilyohjuksista.
Yhteistyötä tiivistetään Yhdysvaltojen avaruusjoukkojen kanssa, pohjoismaisen yhteistyön ja Naton piirissä sekä kansallisesti. Tämä edellyttää tiivistä verkottumista ja myös syvää kahdenvälistä tietoturvaluokiteltua yhteistyötä. Yhteistyökanavien avaamiseen ja ylläpitoon liittyen tärkeitä ovat alan kansainväliset keskeiset foorumit, kuten esimerkiksi juuri keväällä Coloradossa järjestetty avaruuskomentajien tapaaminen.
Suomessa on erittäin korkeatasoista kaupallista avaruusosaamista muun muassa ICEYE:llä, joka tuottaa SAR-satelliitteja (Synthetic Aperture Radar). ICEYE on globaali toimija, jonka osaaminen tunnustettiin esimerkiksi kevään globaalissa avaruuskomentajien seminaarissa Yhdysvaltojen avaruusvoimien johdon toimesta. ICEYE:n tällä hetkellä yli 50 satelliitista koostuva konstellaatio kasvaa jatkuvasti. Edellinen laukaisu oli aikaisin Suomen aikaa 24. kesäkuuta. Useat lähialueemme valtiot, kuten Hollanti ja Puola ovat hankkineet osia konstellaatiosta. ICEYE julkaisi viime viikolla Naton APSS (Allied Persistent Satellite Surveillance) hankkeen kanssa solmitun sopimuksen. Kaupalliset kyvykkyydet eivät pärjää parhaille sotilassovelluksille, mutta ICEYE:n kyvykkyys on tällä hetkellä globaalina portfolionsa markkinajohtajana tasolla, jolla sitä voidaan tehokkaasti käyttää sotilaallisten kohteiden tunnistamiseen ja kehitys on jatkuvaa ja nopeaa.
Puolustusministeriö solmi juuri aiesopimuksen satelliittikapasiteetin hankinnasta ICEYE:ltä. Aiesopimuksen toimeenpano on valmistelussa Puolustusvoimissa. Valmistelussa oleva kapasiteetin hankinta mahdollistaa konstellaation koosta riippuvalla taajuudella säästä lähes riippumattoman kyvyn kuvata maan päällä tapahtuvaa toimintaa viranomaisten käyttötarpeisiin. Omissa käsissä olevalla kyvykkyydellä lisätään muuta kautta käytössä olevaa kapasiteettiä ja luodaan riippumattomuutta. Kykyä on mahdollista käyttää kohteiden ja toiminnan valvontaan ja tunnistamiseen niin harjoitus- kuin operatiivisessa toiminnassa. Tavoiteenamme on mahdollisimman itsenäinen ja reaaliaikainen kyvyn käyttö ja saatavan tiedon jakaminen tarvitsijoille Ilmavoimiin perustettavan avaruuskeskuksen toimesta. Esimerkiksi juuri päättyneessä Atlantic Trident 25 -harjoituksessa käytimme ICEYE:n tuotteita osana harjoituksen ilmaoperaatioiden toimeenpanoa (kuvassa harjoituksen punaisen valtion tukikohta Rovaniemellä). Harjoitustoiminnasta saadaan arvokasta käytännön tason kokemusta avaruuden hyödyntämisestä operaatioissa.
Välittömästi avaruustoimintojen kehittäminen tarkoittaa asteittaista henkilöstön rekrytointia ja osaamisen kartuttamista esimerkiksi harjoitusten yhteydessä tapahtuvalla toimintoketjujen harjoittelulla ja yhteistyöllä aiemmin mainittujen yhteistyötahojen kanssa. Aloitamme rekrytoinnin crawl-walk-run-periaatteella täydentäen olemassa olevaa kyvykkyyttä. Näen kuitenkin, että kehittäminen edellyttää ensi vuosikymmenelle mentäessä laajempaa keskittämistä ja lisäresursseja.
Kokonaisvaltainen kehittäminen sovitetaan Puolustusvoimien muuhun kehittämiseen ja sitä valmistellaan osana normaaleja suunnitteluprosesseja. Esimerkiksi satelliittikommunikaation rooli asejärjestelmien käytössä kasvaa jatkuvasti ja siksi on tärkeää varmistaa kyvyn jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Lähes kaikki asejärjestelmät ovat riippuvaisia avaruudesta tapahtuvasta paikannuksesta ja etenkin ajasta. Tämän vuoksi on syytä tarkastella kokonaisuuksien kehittämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Avaruus on erittäin tiiviisti mukana inhimillisessä toiminnassa ja sodankäynnissä sen rooli on täysin keskeinen kaikissa puolustushaaroissa. Se on kuin ilma ihmiselle. Sitä ei juuri huomaa mutta ilman sitä ei pysy hengissä. Suomalaisen kokonaisturvallisuus- ja kokonaismaanpuolustusajatuksen sekä tiiviin kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla pystymme olemaan uskottava toimija myös avaruudessa – ja siten liittolaisten avulla tehostamaan puolustamme.
Avaruus koetaan usein kovin vieraana ja kaukaisena, mutta loppujen lopuksi se on meitä lähellä, tulkinnasta riippuen vain 100 kilometrin päässä, ja siellä pätevät samat fysiikan lait kuin täällä maapallon pinnallakin. Maassa tapahtuvasta toiminnasta poiketen avaruudessa ei tunneta valtioiden rajoja ja siksi kansainvälinen säädöspohja poikkeaa siellä maan pinnalla noudatettavasta. Avaruus ei ole vain ystävällisen toiminnan areena, vaan sitä käytetään jatkuvasti myös vihamieliseen toimintaan. Varsinainen avaruuden aseistaminenkaan ei ole vieras ajatus. Häirintä, sensoreiden sokaisu ja vakoilu avaruudesta ovat jo selkeästi tätä päivää. Jos et ole avaruudessa itse, on varmaa, että muut ovat. Siksi avaruustoimintojen kehittäminen on tärkeää.
Avaruustoimintojen kehittäminen edellyttää syvää korkean teknologian monialaista osaamista mutta toisaalta myös jokaisen taistelukentällä toimivan on ymmärrettävä toiminnan perusteet. Tässä meillä riittää tekemistä niin rekrytoinnin kuin koulutuksenkin saralla. Alasta kiinnostuneiden ja aktiivisesti eteenpäin pyrkivien ja ennakkoluulottomien henkilöiden kannattaa seurata rekrytointiamme. Yhdistettynä edellisiin esimerkiksi vahva paikkatieto-osaaminen luo hyvä pohjan hakeutua meillä myöhemmin avautuviin tehtäviin.
Näillä näkökulmilla suhtaudun avaruustoimintojen kehittämiseen suurella innolla ja mielenkiinnolla.
