Ilmavoimien komentajan katsaus F-35-hankkeeseen

Ilmavoimat
Julkaisuajankohta 19.3.2025 11.04
Tyyppi:Tiedote
Yhdysvaltalainen F-35 ja Suomen ilmavoimien F/A-18 lentämässä.

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen kertoo F-35-hankkeen tilanteesta ja etenemisestä.

F-35-hanke etenee suunnitellusti ja tuottaa parasta mahdollista suorituskykyä korvaamaan Hornet-kaluston vuosikymmenen loppuun mennessä. HX-hankkeen aikaiset perustelut suorituskyvyn tarpeesta ovat nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa entistäkin ajankohtaisempia ja perustellumpia. F-35 on osoittanut kyvykkyytensä jo useilla tehtäväalueilla operatiivisissa tehtävissä. Ja monitoimihävittäjä tarpeellisuutensa osana puolustusjärjestelmää. Jos puolustajalla on käytössään kyvykäs ilmavoima heti taisteluiden alussa, auttaa se pysäyttämään hyökkääjän yhdessä muiden joukkojen kanssa.

F-35-käyttäjämaiden lukumäärä on kasvanut jo useilla mailla Suomen vuonna 2021 tekemän valinnan jälkeen. Tällä hetkellä Euroopassa on lisäksemme 12 valinnan tehnyttä maata ja globaalisti yhteensä 20. Suomi herättää kiinnostusta F-35-maiden keskuudessa johtuen muun muassa käytännön osaamisestamme hajautetun taistelutavan toimeenpanossa nykykalustolla ja suunnitelmistamme sen soveltamiseen myös F-35-kalustolla. 

Valmistelemme tiiviisti ohjaajien ja mekaanikkojen tulevana syksynä alkavaa alkukoulutusvaihetta Yhdysvalloissa. Eri ammattiryhmien lyhyemmät koulutukset ja kurssit ovat käynnistyneet jo aikaisemmassa vaiheessa, ja meillä on jo nyt hyvä ymmärrys monesta osa-alueesta. 

Kotimaisen F-35-infran rakentaminen etenee hyvää vauhtia ja osin jopa aikataulua edellä, olkoonkin, että kohonneet rakennuskustannukset ovat olleet haaste, mikä on vaatinut erittäin tarkkaa suunnittelua ja kulukuria. Tukikohtien rakentamisessa Rovaniemi saadaan valmiiksi ensimmäisenä. Suomeen koneet lennetään Rovaniemelle ensi vuoden loppupuoliskolla ja F-35-lentäjien ja -mekaanikkojen muuntokoulutus alkaa siellä saman tien.

Julkisuudessa on virinnyt eri foorumeilla keskustelua F-35-kaluston luotettavuudesta tulevissa kriiseissä. Voin todeta, että F-35:ssä ei ole ”tappokytkintä”. Olemme luotettavasti operoineet yhdysvaltalaisella kalustolla jo kolmekymmentä vuotta, vaikka Hornet-hankinnankin yhteydessä esitettiin vastaavia väittämiä kyvyn lamauttamismahdollisuudesta. 

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on ollut koko Hornet-aikakauden molempia osapuolia hyödyttävää ja suomalainen osaaminen on tuonut lisäarvoa muun muassa Hornetin suorituskykyä kehitettäessä. Pitkällä aikavälillä rakentuneet suhteet ja molemminpuolinen luottamus ovat erinomainen pohja F-35-valinnan ja Nato-jäsenyyden myötä entisestäänkin tiivistyvälle yhteistyölle. Suomi on huolehtinut puolustuksestaan pitkäjänteisesti ja se on huomattu.

Luotamme nyt ja tulevaisuudessa alati kasvavan useiden satojen eurooppalaisten F-35-koneiden laivaston kykyyn, jolla tullaan operoimaan aina 2060-luvulle saakka. Tällä hetkellä kalustoa on käytössä Yhdysvaltojen oman laivueen lisäksi muun muassa Isossa-Britanniassa, Israelissa, Italiassa, Tanskassa, Norjassa ja Hollannissa. Tällä hetkellä käytössä oleva yli 1100 koneen laivasto ylitti maaliskuussa miljoonan lennetyn lentotunnin rajapyykin. Merkittäviä hankintasopimuksia ovat tehneet muun muassa Puola, Sveitsi, Romania ja Saksa. On päivänselvää, että tällä satojen miljardien kokonaisuudella on jo pelkästään talouden näkökulmasta merkittävä vaikutus Yhdysvalloille, puhumattakaan liittolaisuudesta ja aseteollisuudesta kokonaisuutena. 

Ei ole ihme, että monet maat ovat päätyneet F-35-hankintaan. HX-hankkeen arvioinneissa sen kyvyt olivat ylivertaiset. Hankkeen edetessä Ilmavoimien käsitys kyvystä on syventynyt ja varmistunut entisestään. Tavoitteemme on maksimaalinen tekninen ja ohjelmistollinen yhteensopivuus pääkäyttäjän, Yhdysvaltojen kanssa, millä saavutetaan paras operatiivinen hyöty. Meillä on jatkuva ja hyvä yhteistyö sekä valmistajan että käyttäjäyhteisön kanssa. 

Kaikki hankintakokonaisuuteen kuuluvat asesopimukset on jo allekirjoitettu. Kokonaisuus koostuu muun muassa uusimmista ja tehokkaimmista tarjolla olevista yhdysvaltalaisista ohjuksista. Viimeisimpänä hankintapäätökset tehtiin JASSM-ER- ja AARGM-ER-ohjuksista. Ukrainassa saatujen kokemusten perusteella näiden aseiden merkitys korostuu suomalaisessa toimintaympäristössä entisestään. Säteilyyn hakeutuva pitkän kantaman AARGM-ER -ohjus luo merkittävän uhkan vastustajan ilmatorjuntajärjestelmille ja lisää muiden F-35-kyvykkyyksien kanssa ilmapuolustuksemme tehokkuutta vahvasti vastustajan ilmatorjunnalla suojatussa ympäristössä. Myös muut hankitut ohjukset tuovat mukanaan uusia kyvykkyyksiä, muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa liikkuviin maa- ja pintakohteisiin. Lisäksi uusina ominaisuuksina saamme ei-kineettisiä vaikuttamismahdollisuuksia sekä tiedustelu- ja maalittamiskykyjä. Ilmavoimat linkittyy edellä kuvattujen ominaisuuksien myötä kiinteäksi osaksi maa- ja meritaisteluja. 

Euroopassa vahvistetaan eurooppalaista aseteollisuutta ja näiden tuotteiden integrointi F-35:een etenee, ja ohjukset ovat tämän myötä halutessamme valittavissa jatkossa myös Suomen F-35-hävittäjiin.

Suomelle hankittavan Block 4 -ominaisuuksien yksityiskohtainen sisältö ja aikataulu tarkentuvat hankkeen edetessä. Tämän hetken näkymä on, että järjestelmäkehityksen aikataulu vastaa Suomen asettamia alustavan suorituskyvyn (IOC 2028) ja FOC (2030) -suorituskykyvaatimuksia. 

Määräävän kriteerin, suorituskyvyn, lisäksi HX-hankkeessa evaluoitiin osa-alueet: huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö. Lisäksi tehtiin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen arvio. F-35 läpäisi kaikki nämä arviot. 

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.

HX-tarjouskilpailuvaiheessa kaikkien kandidaattien osalta vaatimuksena oli kyky toimia tietyn ajan itsenäisesti. Hankkeen myötä Suomeen rakentuu laajan F-35-käyttäjäkunnan kattavan ja useisiin maihin hajautetun globaalin ylläpitoverkoston lisäksi merkittävä operoinnin omavaraisuus ja huoltovarmuus sekä Ilmavoimiin että teollisuuteen. Kyvyt rakentuvat parasta aikaa, esimerkiksi Nokian Linnavuoren F135-moottorien kokoonpano- ja huoltohallin harjannostajaiset olivat viime viikolla. Moottorien kokoamisvaiheen jälkeen tiloja käytetään niiden varikkotasoisena korjaamona. Patrialle Jämsän Halliin rakentuvat eturunkojen ja laskutelineluukkujen tuotantolinjat ovat parhaillaan valmisteluvaiheessa, ja tuotanto käynnistyy vuonna 2026. 

Kokonaisuudessaan suoran teollisen yhteistyön projekteja on 17 kappaletta ja näillä on merkittävä työllistävä vaikutus kotimaassa. F-35-hankkeen teollisen yhteistyön mukanaan tuomat tuotantokyvyt lisäävät osaltaan Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä sidonnaisuuksia ja Suomen merkitystä Yhdysvalloille entisestään. Edellä mainittuja tuotantokykyjä tuetaan omalla varaosavarannolla. Näillä järjestelyillä kyetään takaamaan operoinnin jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

On kuitenkin selvää, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen merkitys läntisessä aseteknologiassa on huomattava, alkaen paikannus- ja viestintäjärjestelmistä ja aseista päätyen pitkään linjaan Yhdysvaltojen tuottamia teknisiä asejärjestelmien kaikissa puolustushaaroissa. Kaikki kehittyneet asejärjestelmät ovat tänä päivänä riippuvaisia ohjelmistoista ja niiden tehokkuus perustuu erilaisiin ohjelmointiparametreihin sekä salausalgoritmeihin, joiden alkuperä on usein Yhdysvalloissa. Tällaisia riippuvuuksia on kaikissa länsimaissa käytössä olevissa hävittäjissä, mukaan lukien kaikissa HX-hankkeessa mukana olleissa. Useissa kandidaateissa oli mukana yhdysvaltalaisia asejärjestelmiä ja käytössä Yhdysvaltojen teknologiaan perustuva GPS ja Link 16 -datalinkki. Nykyisessä toimintaympäristössä perustellumpaa on keskustella eurooppalaisen asemateriaalituotannon kasvattamisesta kuin siitä vallitsevasta faktasta, että länsi on aseteknologiassa kokonaisuutena väistämättä keskinäisriippuvainen.

Ilmavoimien komentajana, jatkuvan ja vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön perusteella, luotan jatkossakin siihen, että Yhdysvallat ja Lockheed Martin takaavat laajan ja kumppanuuden perustalle rakennetun F-35-laivueen suorituskyvyn kaikissa tilanteissa. Tiiviin Yhdysvallat-suhteen säilymisestä osoituksena on jatkuva yhteinen harjoitustoiminta, josta viimeisin esimerkki on Ilmavoimien vuosipäivänä toteutettu kovien JDAM-pommien pudotus Yhdysvaltojen B-52-koneesta Rovajärvelle ja parasta aikaa tiiviissä yhteistyössä suunniteltavat tulevat yhteistyötapahtumat ja -harjoitukset.