Liittolaismaiden mekaanikot Hornet-kurssilla Ilmasotakoulussa
Ilmasotakoulu järjesti liittolaismaiden mekaanikoille F/A-18 Hornet Aircraft Cross Servicing -peruskurssin ensimmäistä kertaa 1.‒5.9.2025. Kurssille osallistui sotilaita Ruotsin, Norjan, Viron ja Saksan ilmavoimista.
Aircraft cross servicing eli maiden välinen lentokoneiden käyttöhuolto tarkoittaa sitä, että eri maiden ilmavoimien mekaanikot osaavat toteuttaa välttämättömät tukeutumisen toimenpiteet toistensa hävittäjille. Kyseessä on merkittävä osa Naton Agile Combat Employment -konseptia, johon kuuluu liittokunnan ilmavoiman liikkuva ja joustava käyttö. Tavoitteena on, että eri maiden hävittäjät voivat tukeutua mahdollisimman sujuvasti toistensa tukikohtiin.
Maiden välisestä käyttöhuollon yhteistoiminnasta on konkreettista hyötyä kansainvälisissä harjoituksissa, Naton rauhan ajan tehtävissä ja poikkeusoloissa. Mitä paremmin eri Nato-maiden ilmavoimien mekaanikot tuntevat toistensa hävittäjäkaluston, sitä helpompaa on liittokunnan ilmavoiman liikkuva ja joustava käyttö myös kriisi- tai sotatilanteessa.
Ensimmäinen Hornet-kurssi liittolaisille
Suomen Nato-integraation eteneminen on tuonut nyt Ilmasotakoulun kurssitarjontaan liittolaismaiden ilmavoimien mekaanikoille suunnatun F/A-18 Hornet Aircraft Cross Servicing -peruskurssin. Viikon mittainen kurssi järjestettiin Tikkakoskella ensimmäistä kertaa 1.‒5.9.2025. Kurssille osallistui yhteensä 16 mekaanikkoa Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Saksasta.
Kaikki kurssin osallistujat olivat kokeneita mekaanikkoja, joten opetus toteutettiin teorian lisäksi käytännön harjoitteina. Kurssilaiset osallistuivat lentopalveluspäivinä Hornetin tarkastusten ja kuumatankkausten suorittamiseen yhdessä suomalaisten mekaanikkojen kanssa.
‒ Nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn Aircraft Cross Servicing -peruskurssin tavoitteena on, että liittolaismaiden mekaanikot ymmärtävät F/A-18 Hornet -hävittäjän yleiset tarkastuskohteet sekä tuntevat luukkujen, paneelien, portaiden ja varmistimien käytön, kertoo kurssin vastuuhenkilönä toimiva sotilasmestari Veli-Matti Terämä.
‒ Mekaanikon on osattava vastaanottaa ja lähettää kone sekä hallittava kuumatankkaustoimenpiteet. Toiminnan on oltava turvallista ja mekaanikon on tarvittaessa myös osattava ohjeistaa pelastushenkilöstöä mahdollisessa pelastustilanteessa, hän korostaa.
Yksi kurssin osallistujista oli vääpeli Peter Ruotsin ilmavoimista. Hän työskentelee Halmstadissa sijaitsevassa Ruotsin puolustusvoimien teknillisessä koulussa JAS 39 Gripen -hävittäjän mekaanikkojen kouluttajana.
‒ Kurssi on ollut hyödyllinen, sillä olemme kehittämässä maiden välisen lentokoneiden käyttöhuollon koulutusta myös Ruotsissa. Olemme Suomen tavoin uusi Naton jäsenmaa. Maiden välinen käyttöhuollon yhteistoiminta on tärkeää, koska se mahdollistaa joustavan operoinnin, Peter toteaa.
‒ Gripenissä ja Hornetissa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Hornet on kaksimoottorinen ja kooltaan suurempi kuin Gripen. Toisaalta hävittäjissä on myös yhtäläisyyksiä, esimerkiksi Gripenin Volvo RM12 -moottori on Ruotsissa valmistettu versio Hornetin General Electric F404 -moottorista, hän kertoo.
