Onnistunut Nato-tehtävä Islannissa päättyy
Ilmavoimien ensimmäinen Nato-tehtävä Islannissa onnistui suunnitellusti ja saavutti tavoitteensa. F/A-18 Hornet -hävittäjät palasivat Suomeen tiistaina 25.2.2025. Henkilöstön pääjoukko on palannut kotimaahan viime viikolla, ja viimeisetkin kotiutuvat kuluvan viikon aikana. Osaston materiaali saapuu Suomeen meriteitse maaliskuun kuluessa.
Islannin tehtävän tavoitteena oli mahdollistaa liittolaismaiden, tällä kertaa Suomen, mahdollisimman nopea kyky siirtää hävittäjiä Naton ja Islannin ilmatilan turvaamiseksi. Suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien tehtävä Islannissa oli osa Naton Air Policing -toimintaa, jossa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta vahvistetaan hävittäjien läsnäololla ja harjoitustoiminnalla pohjoisella Atlantilla. Hävittäjäosaston vahvuus oli neljä Hornetia ja 50 henkilöä. Henkilöstö oli kokonaisuudessaan Ilmavoimien henkilökuntaa, pääosa Lapin lennostosta ja loput muista Ilmavoimien joukko-osastoista.
Iso logistinen operaatio
Henkilöstön ja materiaalin siirrot toteutettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimin. Pääosa materiaalista kuljetettiin kaupallisilla merikuljetuksilla. Henkilöstöä ja kriittistä materiaalia lennettiin SAC/HAW C-17 -kuljetuskoneella Islantiin ja takaisin. Neljän F/A-18C Hornet -hävittäjän siirtolennot toteutettiin Naton A330 MRTT -ilmatankkauskoneen tuella.
Johtamisjärjestelmät Keflavikin tukikohdassa olivat pääsääntöisesti isäntämaan tuottamina palveluina. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus tuotti osaston vaatimat kansalliset järjestelmät tukikohtaan.
Lentokonepolttoaine tilattiin Naton logistiikka- ja hankintaviraston NSPA:n (NATO Supply and Procurement Agency) sopimuksella.
‒ Nato-integraatio koostuu monesta eri osa-alueesta. Liittokunnan kyvyt tukea logistiikan ja johtamisjärjestelmien osalta nostavat meidän suorituskykyämme merkittävästi, Ilmavoimien hävittäjäosaston komentaja majuri Sampo Kojo Lapin lennostosta toteaa.
Päivystystä, harjoittelua ja koulutusta
F/A-18 Hornet -hävittäjät päivystivät helmikuussa kolmen viikon ajan Keflavikin tukikohdassa. Islanti vastaa itse ilmatilan valvonnasta, mutta ilmatilan turvaamista varten liittolaismaat tuovat hävittäjiä maahan kolmesta neljään kertaan vuodessa. Seuraavana Suomen jälkeen Islantiin tulee hävittäjäosasto Tšekistä.
Päivystystehtävän ohella Islannista lennettiin harjoituslentoja, joiden tavoitteena oli kouluttaa suomalaiset toimimaan Islannin olosuhteissa, yhteistoiminnassa Islannin rannikkovartioston pääjohtokeskuksen LOKI:n ja etsintä- ja pelastushelikopterilaivueen sekä Yhdysvaltain merivoimien P-8 Poseidon -osastojen kanssa. Yhteistyö liittolaismaiden kanssa oli sujuvaa, ja jatkuva harjoittelu kehitti Ilmavoimien suorituskykyä.
‒ Olosuhteissa talvisella Atlantin saarella haastavinta olivat todella kovat tuulet. Kova tuuli vaikuttaa eniten pelastautumisjärjestelmien turvallisuuteen. Esimerkiksi mahdollisen heittoistuinhypyn jälkeen laskuvarjolla laskeutuminen myrskytuulessa niin vuoristoon kuin merellekin on vaarallista. Näitä riskiarvioita tehdään kotimaassakin, ja joskus harjoituslennoista joudutaan luopumaan. Tämän tehtävän ansiosta meidän kyky arvioida riskejä lentotoiminnan kaikkien osa-alueiden suhteen Islannissa parani huomattavasti, Sampo Kojo kertoo.
‒ Lensimme Islannissa myös kansallista lentokoulutusta. Kotimaan ilmatilaan verrattuna harjoitusalueet olivat jonkin verran pienempiä, mutta ne olivat kuitenkin riittäviä ja toimivia. Mukana oli myös nuoria koulutettavia Hornet-ohjaajia ja pystyimme antamaan heille lentokoulutusohjelman mukaista Naton Air Policing -koulutusta suunnitelman mukaisesti. Ilmavoimien lentokoulutus tarjoaa jo nuorille hävittäjäohjaajille hyvät valmiudet toimia yhdessä liittolaisten kanssa kansainvälisessä ympäristössä, Kojo sanoo.
Historiallinen ensimmäinen kerta
Ilmavoimien osalta tehtävän tavoitteet olivat kyky toteuttaa ilmavalvontatehtävä Islannissa suomalaisen taistelunjohdon alaisuudessa sekä yhteistoiminta Islannin rannikkovartioston kanssa, joka vastaa isäntämaatuen järjestelyistä.
Ensimmäisen tavoitteen osalta tehtävä toteutettiin historiallisesti ensimmäisen kerran osana Naton komentorakennetta suomalaisen taistelunjohto-osaston johtamana. Useiden valmistelevien koulutustilaisuuksien ja harjoitusten jälkeen suomalainen taistelunjohto osoitti kyvykkyytensä toimia Nato-tehtävässä, ja läpäisi Saksan Uedemissa sijaitsevan monikansallisen ilmaoperaatiokeskuksen (CAOC, Combined Air Operations Centre) toteuttaman Nato-sertifioinnin ilman huomautuksia.
‒ Olen äärimmäisen tyytyväinen ja ylpeä, kommentoi 5. Pääjohtokeskuksen päällikkö majuri Petri Himanen henkilöstönsä suoriutumista vaativasta sertifioinnista sekä itse Nato-tehtävästä.
Islannin rannikkovartioston toteuttama isäntämaatuki oli järjestetty erinomaisesti. Hävittäjäosaston komentajan majuri Sampo Kojon mukaan Lapin lennosto tulee ottamaan mallia järjestelyistä kotimaassa järjestäessään muille liittolaismaille isäntämaapalveluita.
Tavoitteet siis saavutettiin ja saadut opit tullaan jalkauttamaan Ilmavoimalliseen toimintaan.
