Pohjoismaiden ilmavoimat tähtäävät kykyyn taistella saumattomasti yhtenä joukkona
Yhteistyön perustana on Pohjoismaiden ilmavoimien komentajien yhteinen aiejulistus.
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimilla on käynnissä prosessi, jossa maat syventävät ilmavoimayhteistyötään. Tavoitteena on kyky taistella saumattomasti yhtenä joukkona.
Neljän Pohjoismaan joukko kykenee yhdessä yli 200 hävittäjän ja integroidun ilmapuolustuksen voimin tarjoamaan sekä kansalliseen että Naton puolustukseen merkittävän voiman. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimat ovat merkittävä tekijä Naton pohjoisen rajan pelotteen ja puolustuksen näkökulmasta.
Pohjoismaiden ilmavoimat valmistautuvat operoimaan artikla viiden tilanteissa Naton komentorakenteessa. Samalla tavoitteena on myös kyky toimia yhtenäisenä joukkona jo ennen viidennen artiklan tilannetta.
Pohjoismaiden ilmavoimat kehittävät edelleen yhteistä suorituskykyä suunnitella ja toteuttaa ilmaoperaatioita pohjoisella alueella. Yhteistoimintaa kehitetään Nordefcon visio 2030:n sekä Nordic Defence Conceptin pohjalta. Yhteistä suorituskykyä rakennetaan kansallisiin johtamisrakenteisiin pohjautuen, kehittämällä henkilöstön osaamista sekä uudistamalla toimintamalleja.
Pohjoismaiden ilmavoimat ovat jo pitkään toimineet yhdessä, joten aivan uudesta asiasta ei ole kyse.
Yhteistyön tiivistämisen perustana on Pohjoismaiden ilmavoimien komentajien yhteinen aiejulistus, joka allekirjoitettiin maaliskuussa 2023. Tuolloin toiminnan perustaksi laadittiin pohjoismainen ilmaoperaatiokonsepti (Nordic Air Power Consept), jonka perusteella toimintaa kehitetään neljällä toimintalinjalla:
- integroitu ilmaoperaatioiden johtaminen, suunnittelu ja toteutus
- joustava ja kestävä tukeutumisjärjestelmä
- yhteinen ilmatilannetietoisuus
- ilmavoimien yhteinen koulutus- ja harjoitustoiminta
Tämän vuoden tammikuussa Norjan Bodøssä sijaitsevaan ilmaoperaatiokeskukseen perustettiin Pohjoismaiden yhteinen osasto, Nordic Division.
Osastoa johtaa eversti Carl-Fredrik Edström Ruotsin ilmavoimista ja se koostuu yhteensä 13 upseerista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Nordic Divisionin tavoitteena on, että näiden neljän Pohjoismaan ilmavoimat kykenevät tulevaisuudessa toimimaan yhtenä joukkona täysimittaisissa ilmaoperaatioissa ja välittömässä valmiudessa.
Pohjoismaiden ilmavoimien komentajat tapasivat toukokuun puolivälissä Tanskan Bornholmissa. Tapaamisessa keskusteltiin pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Pohjolan puolustuksen vahvistamisesta.
Syvyyttä tukeutumiseen sekä yhteistä tilannekuvaa ja johtamista
Pohjoismaisen ilmavoimayhteistyön syventäminen tarjoaa monia etuja ilmapuolustukselle.
Yksi merkittävä etu on se, että toimiminen yhdessä neljän pohjoismaisen liittolaismaan kanssa tuo syvyyttä Ilmavoimien tukeutumiseen.
Yhteisissä harjoituksissa liittolaisten kanssa on harjoiteltu tukikohtien ristiinkäyttöä (cross service), joka mahdollistaa ketterän tukeutumisen toisen valtion tukikohtiin ilman merkittävää omaa tukivoimaa.
Käytännössä siis esimerkiksi Suomen ilmavoimat harjoittelee tukeutumaan tarvittaessa myös muiden Pohjoismaiden lentotukikohtiin.
Tilannekuva Pohjoismaiden alueelta vaihtuu jo nyt. Samalla toiminta-alueella operoitaessa yhteinen ilmatilannekuva ja tilannetietoisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Keskeinen toimintalinja yhteistyössä on integroitu ilmaoperaatioiden johtaminen, suunnittelu ja toteutus.
”Parhaillaan pohjoismaiset ilmavoimat kehittävät alueen ilmapuolustuksen johtamisen kyvykkyyttä konkreettisin toimenpitein. Työn tavoite on varmistaa saumaton yhteistyö ilmaoperaatioiden suunnittelussa ja johtamisessa”, toteaa Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.
Vastikään järjestetyllä lentokierroksella Suomen, Ruotsin ja Tanskan ilmavoimien hävittäjät harjoittelivat Itämeren yllä yhteistä ilmaoperaatiota Ruotsin alueelle tunkeutunutta viholliskohdetta vastaan. Nordic Combat Enhanced Training -lentokierroksen tavoitteena oli osoittaa Pohjoismaiden ilmavoimien yhteistoimintakykyä pohjoismaisen ilmaoperaatiokonseptin ja Nato-liittolaisuuden puitteissa.
Pohjoismaiseen ilmaoperaatiokonseptiin kuuluu myös yhteinen koulutus- ja harjoitustoiminta. Pohjoismaiden ilmavoimien koulutusta yhtenäistetään ja tarvittaessa myös yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmavoimien koulut tarkastelevat ristiin nykyisten koulutusten sisältöjä ja avaavat koulutuksia Pohjoismaiden henkilöstölle.
Tällä katsotaan saavutettavan nykyistä yhtenäisempi osaaminen sekä samalla kustannussäästöjä. Henkilöstön keskinäinen yhteydenpito sekä kommunikaatio on arvo jo sinällään. Jaettua koulutustarjontaa laajennetaan edelleen, mutta jo nyt sillä saavutettavat hyödyt ovat nähtävissä.
Nordefcon uudistettu perustamisasiakirja vahvistaa Pohjolan puolustusta
Pohjoismaiden puolustusministerit allekirjoittivat 6. toukokuuta päivitetyn Nordefcon yhteisymmärryspöytäkirjan.
Kyseessä on Nordefcon perustamisasiakirjan uusiminen ensimmäistä kertaa kaikkien Pohjoismaiden ollessa Naton jäseniä. Suomi toimii tänä vuonna Nordefcon puheenjohtajamaana.
Uusi yhteisymmärryspöytäkirja määrittelee yhteistyön päämäärät ja tavoitteet, rakenteen sekä yhteistyön pääperiaatteet. Erityisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat muuttaneet pohjoismaisen puolustusyhteistyön luonnetta ja tähän liittyviä poliittisia edellytyksiä.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään rinnakkain ja synkronoidusti Naton kontekstissa tapahtuvan suunnittelun kanssa.
Naton ilmakomponentin toiminnasta vastaavat omilla vastuualueillaan ilmaoperaatiokeskukset (Combined Air Operations Center, CAOC). Natolla on tällä hetkellä kaksi tällaista ilmaoperaatiokeskusta: CAOC Uedem Saksassa ja CAOC Torrejón Espanjassa.
CAOC-rakennetta tarkastellaan Natossa parhaillaan osana johtamisrakenteen kehittymistä. Pohjoiseen sijoittuvaa kolmatta CAOC:ia suunnitellaan Norjaan.
