Pohjoismainen yhteistyö sotilaslentokoulutuksessa tiivistyy

Suomi ja Norja aloittivat koulutusyhteistyön syksyllä 2023, kun ensimmäiset norjalaiset lento-oppilaat saapuivat koulutukseen Ilmasotakoululle.

Suihkuharjoituskonevaiheen Suomessa suorittaneet ensimmäiset kolme norjalaisoppilasta valmistuivat tämän vuoden toukokuussa. Hawk-koneilla Suomessa lentäneet oppilaat suuntaavat seuraavaksi Yhdysvaltoihin F-35-koulutukseen.

Suomalais-norjalainen koulutusyhteistyö jatkuu, kun Ilmasotakoulu ottaa vastaan toisen erän norjalaisia lento-oppilaita syyskuussa. Vuonna 2026 koulutukseen on tulossa lisää oppilaita Norjasta. 

Lisäksi Ilmasotakoulu valmistelee vastaavaa yhteistyötä Tanskan kanssa.

”Suomi on ottanut aloitteen pohjoismaisen lentokoulutuksen kehittämisessä. Meillä yhdistyvät korkeatasoinen ilmasodankäynnin osaaminen ja olemassa oleva, toimiva lentokoulutusjärjestelmä”, toteaa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen. ”Rakennamme samalla pohjoismaista F-35-yhteisöä, jossa on alusta alkaen taisteltu rinta rinnan.”

Yhteistyö vahvistaa Pohjolan turvallisuutta ja tehostaa resurssien käyttöä. Yhteinen koulutus yhteisillä toimintamalleilla on kustannustehokasta ja laadukasta.

Norja ja Tanska operoivat F-35-hävittäjillä, joihin myös Suomi on siirtymässä. 

Suomen Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää on jo muokattu F-35-aikakautta varten. Koulutuksessa pyritään tuomaan jo alkeiskoulutusvaiheeseen ja suihkuharjoituskoneen tyyppikoulutusvaiheeseen elementtejä, joita tarvitaan lennettäessä F-35-hävittäjällä. Nämä elementit korostuvat suihkuharjoituskoneen taktisessa lentokoulutuksessa (Hawk 2 -vaihe).

Suomi tähyää yhteiseen sotilaslentokoulutukseen, jota voidaan muokata osallistuvien maiden tarpeiden mukaan.

Suomen pitkälle viety LVC-koulutusympäristön hyödyntäminen mahdollistaa liittoumanlaajuisen ja realistisen MDO-harjoittelun (Multi Domain Operations). LVC-koulutusympäristössä (Live, Virtual, Constructive) samassa lentotehtävässä voidaan operoida oikeilla koneilla, simulaattoreilla ja tehtäväympäristöön luoduilla koneilla sekä muilla elementeillä. LVC-elementtejä voidaan luoda niin omalle puolelle kuin vastustajan puolelle, mikä mahdollistaa suurten ja monipuolisten lentotehtävien ja ilmaoperaatioiden harjoittelun kustannustehokkaasti.

Koulutusyhteistyö ei vaikuta esimerkiksi suomalaisten lentokoulutettavien sisäänottomääriin. Kansainvälisten oppilaiden kulut maksaa lähettäjämaa, ja oppilaiden mukana saapuu myös lennonopettaja.

Suomen sotilaslentokoulutus hyötyy yhteistyöstä monin tavoin. Parhaita käytänteitä jaetaan puolin ja toisin. Kurssimateriaaleja on käännetty ja kansainvälistetty ja suomalaiset lento-oppilaat pääsevät vahvistamaan kielitaitoaan. 

Ennen kaikkea yhteistyö auttaa Suomea tulevassa siirtymässä F-35 kalustoon. Nyt, kun Suomessa Hawk-koulutuksen saaneet norjalaiset oppilaat siirtyvät F-35 koulutukseen, saadaan tietoa siitä, miten Suomen sotilaslentokoulutus valmistaa oppilaat suoraan F-35 lentämisen maailmaan. Nämä arvokkaat kokemukset hyödynnetään, kun suunnitellaan lentokoulutuksen muutoksia.

Pohjoismaisten liittolaisten kanssa rakennetaan yhteensopivaa, tehokasta ja laadukasta lentokoulutusta, joka tukee yhteistä puolustuskykyä niin kansallisesti kuin osana liittokuntaa.

Suomi tarjoaa tulevien pohjoismaisten hävittäjälentäjien koulutukseen pohjoisen olosuhteet ja sitoutuneen, omissa käsissä olevan osaamisen.