FI SV EN

Suorituskykyarviointi löytää Suomen puolustukseen sopivan HX-monitoimihävittäjän

Ilmavoimat 9.5.2018 13.55
Tiedote

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjän suorituskyvyn korvaajaa etsivä HX-hanke eteni huhtikuun lopussa vaiheeseen, jossa tarjouspyynnöt Suomen toimintaolosuhteisiin ja puolustusjärjestelmään parhaiten soveltuvasta kokonaisratkaisusta lähetettiin viidelle hävittäjävalmistajalle. HX-hankejohtaja eversti Juha-Pekka Keränen kertoo mallista, jolla uuden monitoimihävittäjäjärjestelmän kokonaisratkaisun suorituskykyä Suomen puolustuksen tehtävissä arvioidaan.

HX-hankkeen tunnuskuva

HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuosina 2025-30 käytöstä poistuva ilmavoimien F/A-18 C/D Hornet -kalusto monitoimihävittäjään perustuvalla kokonaisratkaisulla.

 

"Gripen on edullinen ja viimeisintä teknologiaa edustava monitoimihävittäjä – vai onko se keskeneräinen ja liian pieni?"

"Rafale on sodissa koeteltu ja toimiva kokonaispaketti – vai onko se vain omalaatuinen ’ranskalainen helmi’?"

"Eurofighter on tehokas ja laajasti käytössä oleva monitoimihävittäjä – vai onko se olemattoman toiminta-ajan kallis ikuisuusprojekti?"

"Super Hornet on ilmavoimille tuttu ja tehokas – vai onko se vain Yhdysvaltain merivoimien väliprojekti, joka on vanhentunut jo syntyessään?"

"F-35 on kyvykäs ja tulevaisuuden tiennäyttäjä – vai onko se liian kallis operoida ja vailla riittävää aseistusta?"

Edellä listatut väittämät toistuvat ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjän seuraajaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa. HX-tarjouspyyntöjen lähdettyä on jokainen kandidaatti varmasti kaikin mahdollisin keinoin todistamassa oman ratkaisunsa erinomaisuutta tarjouspyynnön vastauksien lisäksi myös julkisuudessa.

HX-hankkeen tehtävänä on löytää parhaiten Suomen olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuva monitoimihävittäjäratkaisu vuosina 2025–30 käytöstä poistuvan Hornet-kaluston korvaajaksi.

Hanke käynnistyi vuonna 2015, ja keväällä 2016 Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallitukselle lähetetty tietopyyntö (RFI) tuotti vastaukset nyt tarjouspyynnön saaneissa valtioissa kotipaikkaansa pitäviltä viideltä hävittäjävalmistajalta.

Huhtikuussa 2018 lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnistää hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään alustavat kandidaattikohtaiset hankintakokonaisuudet. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jonka jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin kandidaatin kanssa. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

HX-kandidaateilta saatava tieto on joko yritys- tai turvallisuussalaisuuden piiriin kuuluvaa, joten puolustushallinto ei julkisuudessa kommentoi ehdokkaita tai niiden keskinäistä paremmuutta.

Sen verran kuitenkin voi todeta, että artikkelin alun poleemiset väittämät HX-kandidaateista eivät pidä paikkaansa. Jokainen kandidaatti on hankkeessa täysillä mukana, jokainen pystyy tarjoamaan Suomelle oman suorituskykyratkaisunsa ja jokainen on myös osoittanut kyvyn kehittää järjestelmäänsä tulevaisuuden taistelukentän haasteiden mukaisesti.

Sitä, onko kandidaatin tarjoama suorituskykyratkaisu meille riittävä, arvioidaan nyt käynnistyneessä HX-hankkeen tarjouspyyntövaiheessa myöhemmin kuvaamallani tavalla.

 

Ylöspäin suuntautuva optimointimalli

HX-hankkeen päätöksentekomalli on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja tarpeisiin parhaiten sopivan monitoimihävittäjähankinnan kokonaisratkaisun arvioimiseen. Ylöspäin suuntautuvan optimointimallin soveltaminen tarkoittaa, että meidän ei tarvitse määritellä perinteisen monikriteerivertailun edellyttämiä painokertoimia hankinnan eri osa-alueille ja arvottaa toisistaan riippumattomia tekijöitä.

Päätöksentekomallin tavoitteena on optimoida jokaisen HX-kandidaatin tarjoama kokonaispaketti yhdessä lentokonevalmistajien kanssa. Pyrimme siis tarjouspyyntöjen lähettämistä seuraavassa vaiheessa neuvottelemaan ja rakentamaan Suomelle parhaiten soveltuvan Gripen-, Rafale-, Eurofighter-, Super Hornet - ja F-35 -ratkaisun. Päätöksentekomallissa tarkastellaan kokonaisratkaisua viiden eri päätösalueen, huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten, teollisen yhteistyön ja sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta sekä Puolustusministeriön johdolla tapahtuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen arvion perusteella.

 

HX-hankkeen päätöksentekomalli

HX-hankkeen päätöksentekomalli on niin sanottu ylöspäin suuntautuva optimointimalli. Päätöksenteossa pyritään tuottamaan HX-tarjouskilpailuun osallistuvien kandidaattien kanssa optimaalinen kokonaisuus Suomen olosuhteisiin soveltuvasta monitoimihävittäjäratkaisusta (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

HX-järjestelmän määritteleminen

HX-järjestelmän määritteleminen on ensimmäinen vaihe tarjouspyynnön lähettämisestä käynnistyneessä, kaksi vuotta kestävässä neuvotteluprosessissa. Prosessin kuluessa jokaisen ehdokkaan kanssa neuvotellaan toimittajakohtainen hankintakokonaisuus.

Päätöksentekomallin alimmalla tasolla kukin tarjoaja kertoo tarjouksissaan näkemyksensä Suomelle sopivimmasta HX-järjestelmärakenteesta ja -ratkaisusta. Neuvotteluvaiheiden aikana tarjottua järjestelmärakennetta täsmennetään ja tarvittaessa muutetaan vastaamaan parasta mahdollista saatavilla olevaa tarjoajakohtaista suorituskykyä. Hankittavaan HX-kokonaisuuteen voi sisältyä aseita, erikoisvarusteita ja sensoreita, joiden valmistaja ei ole valittu lentokonetarjoaja.

Lentokonetarjoajia velvoitetaan muodostamaan yhteenliittymiä ase- ja sensorivalmistajien kanssa niin, että  vastuu järjestelmien integroinnista eli yhteensopivuuden toteuttaminen ja tosittaminen lentokoneen kanssa on monitoimihävittäjän tarjoajalla.

Neuvotteluja ja tarjouskokonaisuuden hienosäätöä tehdään noin kesään 2020 asti, minkä jälkeen HX-lentokonetarjoajat antavat viimeisen tarjouksen hankintakokonaisuudesta. Tällöin on tiedossa jokainen kokonaisuuden osana hankittava järjestelmä, laite, mukana siirtyvä informaatio, tarjoajan tuottamat huolto- ja koulutusratkaisut sekä sopimuskokonaisuuden rakenne.


Huoltovarmuus

Päätöksentekomallin toisella tasolla, huoltovarmuuden päätösalueella, varmistetaan, että puolustusvoimien on mahdollista toteuttaa poikkeusolojen tehtävätarpeiden edellyttämät ilmaoperaatiot myös silloin, kun yhteydenpito pääkäyttäjään tai huoltokuljetukset Suomeen ovat estyneet.

Tavoitteena on neuvotella ylläpito- ja koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja on kuitenkin normaalioloissa mahdollisimman kustannustehokas, ilmavoimien laatujärjestelmän vaatimukset täyttävä kokonaisuus. Suvereniteettinäkökulmasta kriittisten järjestelmien ylläpitokyvyn on oltava Suomessa. Tämä edellyttää hyvää teknologista osaamista, järjestelmien elinjakson hallintaa eli kotimaista suunnitteluorganisaatiota sekä Suomessa saatavilla olevaa integraatio- huolto-, ylläpito- ja vauriokorjauskykyä kaikissa oloissa.

Toisella tasolla tulee ensimmäisen kerran vastaan kustannusten optimointi. Jos HX-kandidaatti kykenee tuottamaan muita halvemmalla puolustusvoimien edellyttämän ylläpito- ja koulutusjärjestelmän, on sen mahdollista kohdentaa resursseja joko sotilaallisen suorituskyvyn kasvattamiseen tai ylläpitokustannusten laskemiseen. Suorituskyvyn kasvattamisen näkökulmasta tämä mahdollistaa esimerkiksi lisäsatsauksen monitoimihävittäjän aseiden, sensorien ja häirintäjärjestelmien laatuun ja määrään.

Ylläpitokustannusten osalta taas tarjoaja voi vaikkapa päättää lisätä varaosien ja vaihtolaitteiden määrää kokonaispaketissaan.

 

Elinkaarikustannukset

Kolmannen tason päätösalueen muodostavat elinkaarikustannukset. Tällä tasolla arvioidaan HX-kokonaisratkaisun kustannusten muodostumista.

Tehtävänanto on selkeä: hankintaan osoitettavalla rahamäärällä, suunnitteluperusteena olevalla 7–10 miljardia eurolla, on katettava lentokoneet, aseet, sensorit ja muut erityis- ja tukijärjestelmät, koulutuksen ja ylläpidon järjestelmät ohjekirjoineen sekä toiminnan käynnistämisen edellyttämä koulutus. Tämän jälkeen ei voida pyytää lisärahoitusta, vaan HX-kokonaisuuden 2060-luvulle ulottuvan palveluskäytön aikaiset käyttö- ja ylläpitokulut tulee voida kattaa normaalista puolustushallinnon vuotuisesta budjetista.

Hankintakustannusten osalta arvioidaan edellisillä hankintaportaikon tasoilla eli HX-järjestelmän määrittely- ja huoltovarmuuspäätösalueilla saavutetun kokonaisratkaisun hintaa jokaisen HX-tarjoajan kanssa.
Hankintahintaan vaikuttavat merkittävästi ylläpitojärjestelmä ja erityisesti aseiden, sensoreiden ja erityisjärjestelmien määrä ja laatu.

Lopullisessa arvioinnissa HX-kandidaatti ei voi edetä seuraavalle tasolle ennen kuin se täyttää kustannuksille asetetut vaatimukset.    

Elinkaarikustannusten arvioinnin vertailuarvona ovat Hornet-järjestelmän vuotuiset ylläpitokustannukset ja elinkaaren aikana kaluston kehittämiseen käytetyt resurssit. Ilmavoimien ja Logistiikkalaitoksen Ilmajärjestelmäosaston henkilöstömäärä, lentotoiminnan ja siihen liittyvien johtamisjärjestelmien sekä muun joukkotuotannon (asevelvollisten koulutus) toimintamenot, kiinteistöjen vuokrat ja muut välilliset kustannukset ovat tiedossa. Vertailuun kuuluvat myös puolustusvoimien strategisilta kumppaneilta ostetut palvelut ja esimerkiksi Suomen lentoasemaverkkoa ylläpitävän Finavian ja lennonvarmistuspalvelut tuottavan ANS Finlandin puolustusvoimien lentotoiminnasta perimät liikennöintimaksut. Arvioinnissa huomioidaan myös puolustusmateriaalin yleistä kustannustasoa nopeammin kohonnut hinta.

 

HX-hankkeen elinkaarikustannusten arviointimalli

HX-hankkeen elinkaarikustannuksien arviointiin vaikuttavat tekijät perustuvat muun muassa Hornet-kaluston kustannuksista puolustusvoimissa kerättyyn tietoon (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

Ylläpitoratkaisun tärkein vertailuarvo on laskentamallissamme monitoimihävittäjäkaluston vuotuisen ylläpidon hinta (elinkaarikustannusmallin kohta 5.), joka usein yksinkertaistetusti esitetään euromääräisenä kuluna lentotuntia kohden. Vertailu on mahdollista suhteessa Hornetin vuotuisiin kustannuksiin, jotka on voitu dokumentoida ja todentaa tarkasti muun muassa HX-hankkeen laskennassa käytettävällä ohjelmistolla.

Muut elinkaarimallissa esitetyt kustannukset (kohdat 1.–4. ja 6.–8.) arvioidaan Ilmavoimien esikunnassa Life Cycle Cost (LCC) -laskentamallilla perustuen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tuottamaan kustannustietoon. Arviointi tehdään hyödyntäen puolustusvoimissa käytössä olevaa tietomallia, johon on eritelty HX-järjestelmällä sille asetettuja tehtäviä hoitavien joukkojen toimintatapa, organisoituminen, koulutus- ja harjoitusjärjestelmä, materiaalihankinnat, toiminnan edellyttämät henkilöstö, johtajuus ja johtajakoulutus, tukeutuminen ja toimitilat sekä yhteistoimintakyky ja informaatio.

Ylläpito- ja kehityskustannusten minimoimiseksi HX-hankinnassa ja sen elinkaaren aikaisessa kehittämisessä tavoitellaan mahdollisimman korkeaa toiminnallista ja teknistä yhteneväisyyttä monitoimihävittäjän pääkäyttäjän tai pääkäyttäjien kanssa.

Pääkäyttäjä on usein järjestelmän kehittäjävaltio tai valtioiden yhteenliittymä asevoimineen. Suorituskyvyn kehittämiseksi kehittäjä- ja käyttäjävaltioiden ja lentokonevalmistajien piiriin on yleensä perustettu operatiivisia ja tulevaisuuden kykyihin perehtyviä käyttäjäryhmiä.

Operatiivinen käyttäjäryhmä keskittyy yleensä tarkastelemaan, miten monitoimihävittäjän suorituskykyä voitaisiin parantaa nopeasti. Tulevaisuuden kehitysryhmä taas miettii, mitä parannuksia tarvitaan tulevaisuudessa. Molemmat ryhmät asettavat vaatimuksia ja kehitysbudjetista riippuen nämä joko huomioidaan tai jätetään huomioimatta kehitysohjelmissa.

Jokaisella HX-kandidaatilla on oma kehittämisohjelmansa, ja tarjoajat pyrkivät pitämään kaluston taistelukykyisenä myös tulevaisuudessa. HX-hankkeen tehtävänä on selvittää kandidaattien kehittämisohjelmien luonne, hinta ja uskottavuus. Samalla puolustusvoimien strategisen suunnittelun osana analysoidaan sitä, mikä on ilmavoimien ja HX-kokonaisuuden osuus puolustusjärjestelmän kehittämisen kokonaisresursseista tulevina vuosikymmeninä.

 

Teollinen yhteistyö

Päätöksentekomallin neljännellä tasolla, teollisen yhteistyön päätösalueella, arvioidaan HX-tarjoajien ja kotimaisen teollisuuden välisen yhteistyön toteutumista. Puolustusministeri Jussi Niinistö on asettanut HX-hankkeen teollisen yhteistyön (IP, Industrial Participation) minimivaatimukseksi 30 prosenttia toteutuneesta kokonaishankinnan arvosta. 

Puolustusministeriö vastaa teollisen yhteistyön arvioinnista ja kotimaisen teollisuuden verkostoitumisesta HX-tarjoajien kanssa. Teollisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on turvata koti- ja ulkomaisen puolustusteollisuuden sotilaallinen huoltovarmuus ja varmistaa kriittisen teknologian saatavuus kaikissa olosuhteissa. Toissijaisena tavoitteena on varmistaa suomalaisen teknologian ja huippuosaamisen kehittäminen ja ylläpito myös tulevaisuudessa.

HX-hanke osallistuu teollisen yhteistyön rakentamiseen suunnittelemalla ja neuvottelemalla jokaiselle ehdokkaalle Suomen olosuhteisiin soveltuva ylläpito-, tuki- ja koulutusratkaisu, jossa osa järjestelyyn sisältyvistä huoltokyvyistä, tarvittavasta tiedosta tai koulutuksesta on todennäköisesti tarkoituksenmukaista hankkia suoran teollisen yhteistyön osana.

Epäsuoralla teollisella yhteistyöllä voidaan luoda kyvykkyyksiä puolustushallinnolle, tutkimus- ja tiedeyhteisöille sekä yliopistoille ja korkeakouluille.  Tämän yhteistyön arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten osaaminen tai teknologia liittyy Suomen puolustuksen kannalta kriittisiin suorituskykyihin sekä niiden turvaamiseen tarvittavan teknologisen ja teollisen perustan turvaamiseen.

 

Sotilaallinen suorituskyky

Päätöksentekomallin viidennellä tasolla arvioidaan HX-kandidaattien sotilaallinen suorituskyky. Tämä on ainoa alue, jolla HX-kandidaatit pisteytetään ja asetetaan paremmuusjärjestykseen. HX:n sotilaallisen suorituskyvyn vaatimukset on asetettu osana puolustusvoimien strategista suunnitteluprosessia. Tavoitteena on ollut ennakoida kattavasti 2030-luvun puolustusjärjestelmän toimintaympäristön monitoimihävittäjälle asettamat vaatimukset.

Sotilaalliseen suorituskykyyn liittyvät vaatimukset on asetettu HX-tarjouspyynnössä kolmelle eri tasolle.

HX-tarjoajien odotetaan vastaavan tarjouspyyntöön kokonaisratkaisulla, joka vastaa operatiivisiin vaatimuksiin, tuottaa tehtävissä tarvittavat kyvykkyydet ja täyttää järjestelmävaatimusten mukaiset reunaehdot.

Ylimmällä tasolla kuvataan HX-järjestelmälle asetetut elinkaari- ja operatiiviset suorituskykyvaatimukset osana puolustusjärjestelmää. HX-tarjouspyynnössä on asetettu kuusi ylätason suorituskykyvaatimusta, joiden perusteella arvioidaan kandidaattien suorituskyky.

Suorituskykyvaatimukset jakautuvat viiteen tehtäväalueeseen, joihin liittyviä operaatioita HX-järjestelmän on kyettävä suorittamaan. Tehtäväalueet ovat vastailmatoiminta (ilmapuolustus), vastamaatoiminta (ilmasta maahan), vastameritoiminta (ilmasta merelle), tiedustelu- valvonta ja maalittaminen sekä kaukovaikuttaminen.

Viidestä tehtäväalueista kriittisin ja siten suurimman painoarvon omaava tehtävätyyppi on vastailmatoiminta. Vastailmatoiminnassa arvioidaan ehdokkaan kyky pärjätä sekä hävittäjien että ilmatorjunnan kanssa käytävissä taisteluissa. Tämä on kriittinen suorituskyky, HX-monitoimihävittäjä, voi joutua ilmataisteluun tai ilmatorjunta voi hyökätä sitä vastaan muiden tehtävien ohessa. Tukeutumisella on myös merkittävä rooli arvioinnissa, vaikka sillä ei ole itsenäistä painoarvoa. Tukeutumisen joustavuus ja suorituskyky vaikuttaa operatiivisella tasolla jokaisen tehtävätyypin tuloksellisuuteen.

HX-järjestelmälle on asetettu vaatimuksia myös lentokaluston tukeutumisjärjestelmän osalta. HX:n on kyettävä ilmavoimien taistelutavan toteuttamiseen eli hajautettuun toimintaan eritasoisesti varustelluista lentotukikohdista ja työkentiltä vastustajan kauaskantoisen tulen vaikutuspiirissä.

Seitsemäntenä kriteerinä HX:lle on asetettu elinkaarivaatimus, jonka mukaan uuden monitoimihävittäjän tulee olla käytössä vähintään 30 vuoden ajan.

Operatiiviset vaatimukset arvioidaan tarjouspyyntöä varten laadituissa, erilaisia sotilaallisia kriisitilanteita ja monitoimihävittäjälle asetettavia tehtäviä kuvaavissa skenaarioissa. Vastauksissaan HX-kandidaatit pyrkivät tarjouspyynnön vastauksissa tavoiteltavaan loppuasetelmaan tuottamalla haluttuja vaikutuksia valitsemillaan ratkaisuilla.

 

HX-hankkeen suorituskykyvaatimukset   

HX-järjestelmälle on asetettu suorituskykyvaatimuksia viidellä tehtäväalueella. Uuden monitoimihävittäjän on kyettävä ilmapuolustustehtävissä edellytettävään vastailmatoimintaan, ilmasta maahan -asevaikutusta edellyttävään vastamaatoimintaan, ilmasta merelle - vastameritoimintaan  tiedustelu-, valvonta ja maalittamistehtäviin sekä kaukovaikuttamiseen. HX-lentokaluston on voitava myös toteuttaa ilmavoimien hajautettuun tukikohtaryhmitykseen perustuvaa taistelutapaa (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

Sotilaallisten suorituskykyvaatimusten toisella tasolla on asetettu sellaisia vaatimuksia, joita arvioidaan tarvittavan 2030-luvun ilmaoperaatioissa. Näitä kyvykkyysvaatimuksia on asetettu tarjouspyynnössä noin 200 kappaletta.

Kolmannella tasolla kuvataan HX:n järjestelmävaatimukset puolustusvoimissa käytössä olevan tietomallin mukaisesti. Järjestelmävaatimukset, joita sotilaallisen suorituskyvyn osalta on yhteensä noin 200 kappaletta, liittyvät HX-ratkaisulle asetettuihin rajoituksiin ja reunaehtoihin, joilla pyritään varmistamaan, että järjestelmä pystytään integroimaan osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. Samalla tavoitteena on kerätä päätöksenteon kannalta riittävästi tietoa HX-kandidaattien järjestelmien toiminnasta.

Kyvykkyys- ja järjestelmävaatimuksille on esitetty ainoastaan muutama kriittinen minimiarvo tai reunaehto, jotka HX-kandidaattien tulee saavuttaa. Muutoin asetettujen vaatimusten tavoitteena on ohjata ehdokkaita tarjouspyynnön laadinnassa ja tukea HX-hanketta parhaiten Suomen puolustusjärjestelmän tarpeita palvelevan kokonaispaketin rakentamisessa.

 

Sotilaallisen suorituskyvyn arviointi

HX-kandidaattien sotilaallisen suorituskyvyn arviointi perustuu tarjouspyynnössä asetettuihin vaatimuksiin. Lopullinen ehdokkaiden välinen arviointi tehdään kahdella osa-alueella, operatiivisten suorituskykyvaatimusten (Vaikuttavuus ja soveltuvuus -osa-alue) sekä Tulevaisuuden kehityspotentiaalin osa-alueiden perusteella. Puolustusvoimat antaa sotilaallisen suorituskyvyn osalta valintasuosituksen perustuen osa-alueista tuotettuihin laadullisiin ja määrällisiin arvioihin.

 

HX-hankkeen sotilaallisen suorituskyvyn arviointimalli

HX-ehdokkaiden sotilaallisen suorituskyvyn päätösalueen arvioinnissa otetaan huomioon konekandidaattien vaikuttavuus ja soveltuvuus Suomen toimintaympäristössä toteutettaviin tehtäviin ja niiden osavaiheisiin. Lisäksi arvioidaan ehdokkaiden tulevaisuuden kehityspotentiaali. Esitysteknisistä syistä johtuen kuvassa on esitetty arvioinnin ketjuuntuminen vain ensimmäisen operatiivisen vaatimuksen osalta (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

Vaikuttavuus ja soveltuvuus -osa-alue kuvaa sitä, kuinka hyvin HX-kandidaatti suoriutuu asetetuista tehtävistä Suomen toimintaympäristössä. Se arvottaa operatiivisten vaatimusten täyttymistä kyvykkyys- ja järjestelmäarvioiden kautta. Tarjottuja HX-ratkaisuvaihtoehtoja tarkastellaan operatiivisia vaatimuksia mittaavien skenaarioiden tehtäväpoluissa. Arvioinnissa mitataan suoriutumista asetetuissa tehtävissä ja niiden osavaiheissa yksittäisen vaatimuksen täyttymisen tosittamisen sijaan.
Kehityspotentiaali-aluetta käytetään herkkyysanalyysityökaluna lopullisen kokonaisarvion laatimisessa. Sen avulla tarkastellaan, muuttuuko Vaikuttavuus ja soveltuvuus -arvioinnin perusteella selville saatu HX-kandidaattien välinen paremmuusjärjestys, kun niiden kehityssuunnitelmissa saatava suorituskykylisä otetaan huomioon.

 

Vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arviointi

Vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arviointi suoritetaan kolmessa vaiheessa yksityiskohdista kokonaisuuksiin edeten. Ensimmäisenä tehdään järjestelmäarvio, seuraavana kyvykkyysarvio ja kolmantena operatiivinen arvio. Suorituskyvyn todentamismenetelminä käytetään muun muassa ehdokkaiden tarjouspyyntöön antamien vastausten vertaamista ja annetun tiedon luokittelua, mallintamista ja simulointia, simulaattorilentoja sekä lentotestejä. 


Vaikuttamisen arviointi

Järjestelmäarviossa tarkastellaan HX-ratkaisuvaihtoehdon järjestelmien toimintaa sekä todennetaan kriittisten järjestelmävaatimusten täyttyminen. Tavoitteena on ymmärtää kunkin HX-ehdokkaan järjestelmä- ja systeemiratkaisua. Järjestelmäarvion pohjana ovat tarjouspyynnön vastaukset. Puutteelliset tai ristiriitaiset järjestelmätiedot huomioidaan kasvaneena riskinä myöhäisemmissä arviointivaiheissa, ja epävarmoissa tapauksissa käytetään alinta luotettavaa arvioita järjestelmän suorituskyvystä. Järjestelmäarvio tuottaa kuvauksia järjestelmän toiminnasta ja järjestelmien ominaisuuksia kuvaavia mitta-arvoja.

Toisen vaiheen kyvykkyysarvion pohjana ovat tositetut tarjouspyyntöön HX-ehdokkailta saadut vastaukset ja järjestelmäarviot kyvykkyysvaatimusten täyttämisestä. Tavoitteena on ymmärtää ehdokkaiden hyödyntämien erilaisten kyvykkyyksien merkitystä tehtäväpolkujen eri vaiheissa. Arviointi tuottaa taisteluiden tehtäväpolkuihin liittyviä menestyksen mitta-arvoja, joita ovat esimerkiksi tuhoamiskyky ja selviytymiskyky.

Kolmantena vaiheena arvioidaan ensin operatiivisen tason HX-ratkaisuvaihtoehdon kyky saavuttaa halutut vaikutukset tarjouspyynnön skenaarioihin liittyvissä käyttötapauksissa. Menestyksen mitta-arvona on operatiivisten vaatimusten täyttyminen ja parhaan kokonaissuorituskyvyn löytyminen, jonka tarkenteena ovat esimerkiksi tuotetut vaikutukset, käytetyt resurssit ja selviytymiskyky, joustavuus, kyky tilanneymmärryksen jakamiseen ja läsnäolo.

 

Soveltuvuuden arviointi

HX-ratkaisuvaihtoehdon tukeutumiskonseptin soveltuvuutta ja joustavuutta arvioidaan tarkoitusta varten luodun skenaarion mukaisessa hajautetussa toiminnassa. Operatiivisen tason soveltuvuuden mitta-arvoja ovat esimerkiksi kyky lentosuoritusten tuottamiseen eri olosuhteissa, tehtäväkelpoisuus, siirrettävyys, lentoonlähtöön ja laskeutumiseen liittyvät suoritusarvot sekä tehtävänvalmistelu, -purku ja -raportointi.

 

Operatiivinen sotapeli vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arvioinnissa

Kun tehtäväalueiden ja tukeutumisen skenaariot on todennettu, siirrytään arvioimaan HX-kandidaattien varsinaista operatiivista suorituskykyä Suomen operaatioympäristössä. Tämä arvioidaan siten, että tarjouspyynnöissä kuvattujen normaali- ja poikkeusolojen skenaarioiden tilanteita pidetään yllä operatiivista toimintaa simuloivassa sotapelissä pitkäkestoisesti. Tavoitteena on arvioida HX-tarjoajien esittämien kokonaisratkaisujen kykyä suoriutua skenaarioissa useita lentokierroksia kestävän tapahtumaketjun ajan.

HX-ratkaisuvaihtoehdon kyvykkyys suoriutua sotapelin eri vaiheissa kohdattavista haasteista perustuu aikaisemmissa vaiheissa saatuun informaation sen suorituskyvystä erilaisia uhkia vastaan.

Esimerkiksi lento-osastojen kääntöaika eli – lentosuoritusten väliseen polttoaine- ja asehuoltoon kuluva aika – ja sen vaikutus operaatiotempoon perustuu tukeutumiskonseptin arvioinnista saatuun tietoon. Kyvykkyys selviytyä ilmataisteluissa puolestaan perustuu menestymiseen vastailmatoiminnassa aikaisemmissa vaiheissa.

Pelkistetysti voidaan sanoa, että vaikka HX-ehdokas olisi kuinka hyvä ilmassa, mutta sen operaatiotempo jää alhaiseksi eikä se pääse taisteluihin, jää taisteluarvo alhaiseksi. Sama pätee tietysti myös jos operaatiotempo on korkea, mutta kyky toimia ilmassa alhainen.

Operatiivisen tason arvioinnissa kiinnitetään vaatimusten toteutumisen lisäksi huomiota passiiviseen suojaan, taktiseen ja operatiiviseen joustavuuteen sekä siirrettävyyteen ja kykyyn eri tehtävien samanaikaiseen hoitamiseen eli niin sanottuun Swing Role -toimintaan.

 

HX-hankkeen vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arviointimalli

HX-kandidaattien vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arviointi suoritetaan kolmessa vaiheessa yksityiskohdista kokonaisuuksiin edeten. Ensimmäisenä tehdään järjestelmäarvio, toisena kyvykkyysarvio ja kolmantena operatiivinen arvio. Tavoitteena on selvittää HX-ehdokkaiden järjestelmien suorituskyky ja konekandidaattien operointiedellytykset sekä testata kokonaisuuden toimivuutta Suomen olosuhteita kuvaavissa normaali- ja poikkeusolojen sotapeliskenaarioissa (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

Kehityspotentiaalin arviointi

Kehityspotentiaalin arviointi tuottaa laadullisen ja määrällisen arvion HX-ratkaisuvaihtoehdon säilymisestä taistelukykyisenä 2050-luvun loppuun sekä arvion mahdollisista suhteellisista muutoksista HX- ratkaisuvaihtoehtojen välillä verrattuna suorituskykyarvioinnin tuloksiin. Kehityspotentiaalin pääkriteerit ovat uskottavuus sekä vaikuttavuus- ja soveltuvuusennuste.

Uskottavuuden arviointi tuottaa kuvauksen HX-kandidaatin kehityspolun uskottavuudesta. Uskottavuuden alakriteerejä ovat valmistajan aiemmat näytöt, kaluston käyttäjäkuntaan ja lukumäärän liittyvät tekijät, tunnistettu kehityspolku sekä valmistajan teknologiset valmiudet kehitysohjelman toteuttamiseen. Arviointi tuottaa kehityspolun uskottavuutta kuvaavia mitta-arvoja. Niitä ovat esimerkiksi lentokoneiden tuotantoaikataulu ja -määrät, valmistajan suoriutuminen aiemmissa kalustohankkeissaan, päivityksiin liittyvät kriittiset teknologiat ja niiden teknologinen kypsyys sekä Suomen vaikutusmahdollisuudet tulevien kalustopäivitysten sisältöön.

Vaikuttavuus- ja soveltuvuusennuste -kriteeri arvioi suunniteltujen HX-järjestelmäpäivitysten merkitystä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Tarkastelun kohteena on järjestelmäpäivitysten tuoma suhteellinen suorituskykylisä toimintaympäristön muutokseen verrattuna. Järjestelmätason arviointi tuottaa järjestelmien päivitettävyyttä ja kasvupotentiaalia kuvaavia mitta-arvoja.  Esimerkiksi arvioita lentorankaan ja voimanlaitteisiin liittyvistä rajoituksista ja mahdollisuuksista, avioniikan ja sensoreiden päivityksistä sekä ulkoisten kuormien integroinnista. Järjestelmätason kuvauksia käytetään lähtötietoina alakriteereiden arvojen määrittämisessä sekä tulevaisuuden suorituskyvyn vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnissa.

 

HX-hankkeen kehitys- ja ylläpitopotentiaalin arviointimalli

HX-ratkaisuvaihtoehtojen suorituskykyarvioinnissa pohditaan paitsi monitoimihävittäjäkandidaattien operatiivisen suorituskyvyn lisäksi myös hävittäjäratkaisun kehitys- ja ylläpitopotentiaalia kolmenkymmenen käyttövuoden aikana (klikkaa kuvaa suuremmaksi uuteen ikkunaan).

 

Lopuksi

HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa analyyttinen loppuraportti, josta selviää puolustusvoimien perusteltu esitys uudeksi HX-monitoimihävittäjäksi ja HX-kokonaisratkaisuksi.

HX-hanke on mittava ja mielenkiintoinen projekti, jossa kunnioitetaan HX-tarjoajilta saatavaa luottamuksellista tietoa ja arvostetaan heidän taloudellisia panostuksiaan vaativaan hankkeeseen.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata yleisellä tasolla, miten HX-hanke lähestyy arviointitehtävää ja miten suorituskyvyn arviointi toteutetaan. Kuten monitahoisesta arviointikriteeristöstä voi todeta, ei HX-hankkeen ehdokkaiden asettaminen paremmuusjärjestykseen Suomen ilmapuolustuksen tehtävien näkökulmasta ole aivan niin yksinkertaista kuin julkisessa keskustelussa joskus oletetaan. HX-hanke arvioi ehdokkaita kokonaisuutena, ja sen tavoitteena on löytää paras kokonaisratkaisu Suomen puolustusjärjestelmän tarpeisiin 2030-60 -luvulla. Tämä edellyttää kaikkien HX-kokonaisratkaisun osa-alueiden huolellista analyysia ja yhteistyötä tuotteitaan tarjoavien viiden lentokonevalmistajan kanssa.

 

Eversti Juha-Pekka Keränen

HX-hankejohtaja

 

Lue lisää: Puolustusministeriön HX-hankesivusto