Skip to content

Asevelvollisuuskomitea esittää yhteisiä kutsuntoja ja toimia palveluksen suorittavien määrän kasvattamiseen

Puolustusvoimat
Julkaisuajankohta 26.11.2021 14.51
Tiedote
kuva jossa naisvarusmies käyttää viestivälinettä

Mietintönsä 26.11.2021 jättänyt parlamentaarinen komitea esittää ikäluokan yhteisten kutsuntojen lisäksi toimia palveluksen suorittavien määrän kasvattamiseen ja reservin koulutuksen kehittämiseen. Puolustusvoimat suhtautuu kehittämiseen ja asetettuihin tavoitteisiin avoimesti ja myönteisesti. Mietintö antaa Puolustusvoimille hyvät suuntalinjat koulutuksen ja asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen.

Asevelvollisuusjärjestelmä säilyy jatkossakin Suomen puolustusratkaisun perustana. Toimivuuden vuoksi on tärkeää, että se on järjestelmänä ja toimintatavoiltaan yhteiskunnassa laajasti hyväksytty. Nykyisessä uhka- ja toimintaympäristössä Suomi tarvitsee nykyisen kokoiset 280 000 sotilasta käsittävät sodan ajan joukot tehtäviensä toteuttamiseen. Näistä sodan ajan joukoista yli 95 % on reserviläisiä. Komitean esitykset vahvistavat edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. 

Nykyistä järjestelmää haastavat erityisesti asevelvollisten toimintakyvyn rajoitteet palveluksen aloittamiselle tai loppuun asti suorittamiselle. Kehityksen pysäyttäminen edellyttää eri viranomaisten yhteistyön tiivistämistä nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on, että asepalvelusta aloittavien määrä nousee nykytasosta ja entistä harvempi keskeyttää palveluksen. 

– Palveluksen suorittaneiden varusmiesten määrään pyritään vaikuttamaan palveluskelpoisuusarvioinnin kehittämisellä ja palveluskelpoisuusluokittelun mahdollisella uudistamisella. Tarkastelemme mahdollisuutta siirtyä sairauspohjaisista arvioinnista asevelvollisen toimintakyvyn kokonaisarviointiin, toteaa komitean työssä asiantuntijana mukana ollut eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta.

Naisille ja miehille yhteinen kutsuntapäivä

Sekä koulujärjestelmä että kutsuntajärjestelmä vahvistavat nuorten maanpuolustustietämystä. Mietinnön tavoitteena on naisille ja miehille yhteinen velvoittava kutsuntapäivä. Yhteisenä kutsuntapäivänä on mahdollisuus tarjota tietoa maanpuolustus- ja asevelvollisuudesta (ml. siviilipalvelus) sekä mahdollisuudesta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tämä parantaa nuorten valmiuksia täyttää maanpuolustusvelvollisuus.

Reserviaikaa osana asevelvollisuutta halutaan vahvistaa. Myös valtioneuvoston puolustusselonteko korostaa paikallispuolustuksen kehittämistä. Tulevaisuudessa paikallisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön. Yhteydenpitoa reserviläisiin parannetaan ja reserviläisten osaamista hyödynnetään uudistuvassa paikallispuolustuksessa. Komitea katsoo, että reservin ikärajaa on syytä tarkastella, ja tavoitteena tulee olla reservin ikärajan nostaminen.

– Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä vastaa hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeeseen tuottaa reservi koko maan puolustamiseen, toteaa eversti Nurmi.

Komitean tavoitteena on tiivistää siviilipalveluksen roolia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Puolustusvoimat suhtautuu myönteisesti mietinnön mukaiseen siviilipalveluksen kehittämiseen. Siviilipalvelusjärjestelmä ei saa olla varusmiespalveluksen kanssa kilpaileva järjestelmä. Palvelusmuotojen välillä on tärkeää olla tasapaino, jotta kyky ja valmius sotilaalliseen maanpuolustukseen säilyy. Reserviin on tärkeää kouluttaa jatkossakin riittävästi asevelvollisia.

Seuraavaksi Puolustusvoimat alkaa suunnitella esitysten toimeenpanoa.