Skip to content

Lentokoulutusjärjestelmä valmiina siirtymään HX-aikakauteen

Ilmavoimat
28.1.2021 14.00
Uutinen
Ohjaajan näkymä modernisoidun Hawkin HUD-näytön läpi. Kuva: Ilmavoimat / Oskari Tähtinen.

Live, Virtual & Constructive (LVC) -koulutusympäristö mahdollistaa monipuolisten ilmaoperaatioiden harjoittelun. Tulevaisuudessa suurin osa Ilmavoimien koulutuksesta toteutetaan lentokoneet, simulaattorit ja algoritmien tai tekoälyn ohjaamat toimijat yhdistävässä ympäristössä.

Ilmavoimat kehittää LVC-koulutusympäristöjä kotimaassa yhdessä kumppaneidensa kanssa. Yksinkertaistettuna "Live" viittaa ilmassa harjoitteleviin lentokoneisiin tai maassa oleviin oikeisiin asejärjestelmiin. "Virtual" käsittää tyypillisesti maassa olevat ihmisen operoimat lento- tai asejärjestelmäsimulaattorit. "Constructive” puolestaan tarkoittaa yleisesti tietokoneiden tuottamia mahdollisimman realistisesti käyttäytyviä tekoälyn tai toiminta-algoritmien ohjaamia toimijoita, kuten esimerkiksi lentokoneita ja ilmatorjuntayksiköitä.

Tyypillisesti tietokoneavusteisuutta käytetään todenmukaisen harjoitusvastustajan luomiseen. Live, Virtual & Constructive -elementit voidaan yhdistää samaan koulutusympäristöön harjoittelemaan tarpeen mukaan joko yhdessä rinnakkain tai toisiaan vastaan. Konstruktiivisten lentokoneiden ja asejärjestelmien ominaisuuksia sekä käyttäytymistä on mahdollista muokata monipuolisesti. Näin voidaan luoda koulutustarpeen mukaan sellaisia harjoitustilanteita ja -ympäristöjä, joita ei ole mahdollista toteuttaa reaalimaailmassa.

LVC-koulutus antaa hyvät valmiudet siirtyä monitoimihävittäjän ohjaimiin

Tällä hetkellä Ilmavoimat hyödyntää LVC-ympäristöä esimerkiksi Hawk-lentokoulutuksessa. Patrian kehittämä Hawk Link -järjestelmä mahdollistaa ilmassa lentävien Hawkien linkittämisen samaan operaatioon maassa olevien simulaattorien kanssa. Kaikki ilmataisteluharjoituksen tapahtumat ja suoritteet, esimerkiksi koneiden sijainti- ja asejärjestelmätiedot, tallentuvat debriefing-järjestelmään. Harjoituksen kulku käydään yksityiskohtaisesti läpi lennon jälkeen.

‒ Jo pelkästään se, että simulaattoria lentävä lento-oppilas tietää harjoittelevansa samassa skenaariossa oikeiden koneiden kanssa, parantaa koulutuksen mielekkyyttä ja oppimistuloksia. Tietokoneiden tuottamat konstruktiiviset elementit puolestaan mahdollistavat koulutusympäristön laajentamisen ja monipuolistamisen, kertoo Ilmavoimien koulutuspäällikkö everstiluutnantti Teemu Pöysti

‒ LVC:n ansiosta koulutuksessa käytettävissä koneissa kyetään simuloimaan hävittäjän järjestelmiä, kuten tutkan ja asejärjestelmien toimintaa. Näin voimme viedä taistelulentäjien koulutuksen entistäkin pidemmälle toteuttamalla jo lentokoulutuksen varhaiset vaiheet aiempaa realistisemmassa ja vaativammassa ympäristössä. Oppilaat ovat siis aiempaa valmiimpia siirtyessään hävittäjän ohjaimiin, Pöysti jatkaa.

Kaikkien nykyaikaisissa ilmaoperaatioissa esiintyvien toimijoiden tuottaminen päivittäiseen koulutukseen vaatisi erittäin paljon resursseja. LVC:tä hyödyntämällä lentotunnit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti koulutustavoitteiden saavuttamiseksi.

‒ Käytännössä voimme LVC:n avulla kohdentaa lentotunnit koulutustavoitteiden kannalta mahdollisimman tehokkaasti, ja vähentää oikealla koneella lennettävien yksinkertaisten maalilentotehtävien määrää. LVC mahdollistaa aiempaa joustavammin jo Hawkeilla sellaisten taktiikoiden ja tekniikoiden koulutuksen, jotka aiemmin edellyttivät Hornet-kalustoa, kertoo Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja, everstiluutnantti Lauri Suominen.

Hawk-suihkuharjoituskoneet ovat palvelleet Ilmavoimia jo 40 vuotta. LVC-koulutusympäristön avulla lentotunnit voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti. Kuva: Ilmavoimat.

LVC:n merkitys korostuu tulevaisuuden lentokoulutuksessa

Tulevaisuudessa LVC:n rooli kasvaa entisestään kaikissa lentokoulutuksen vaiheissa. HX-hankkeessa valittavan uuden monitoimihävittäjän suorituskykyjen realistinen kouluttaminen vaatii LVC-koulutusympäristön laaja-alaista hyödyntämistä. Tavoitteena on, että 2030-luvulla Ilmavoimien koulutuksesta suurin osa toteutetaan LVC-toiminnallisuuksia eri tavoin soveltavissa ympäristöissä.

Tulevassa HX-koulutusjärjestelmässä on tarkoitus hyödyntää hyviksi havaittuja menetelmiä nykyisestä lentokoulutusjärjestelmästä. HX-kaluston uudet mahdollisuudet ja vaatimukset huomioidaan lentokoulutusjärjestelmän kaikissa vaiheissa. Jatkuva kehitystyö mahdollistaa sujuvan kalustonvaihdon sekä HX-koulutuksen optimoinnin alusta alkaen mahdollisimman hyvin Ilmavoimien tarpeita vastaavaksi.

‒ Laajennetun todellisuuden (extended reality, XR) teknologioiden kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia parantaa koulutuksen mielekkyyttä ja oppimistuloksia sekä hyödyntää edistyneitä simulaattoreita ilmassa tapahtuvan koulutuksen yhteydessä. LVC:n hyödyntäminen on vasta alussa, mutta koulutuksen tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Etsimmekin jatkuvasti ratkaisuja koulutusympäristön laajentamiseen ja kehittämiseen, Pöysti korostaa.

‒ Tulevaisuutta ajatellen keskeistä on rakentaa kattava LVC-alusta, jonka tiedonsiirtokapasiteetti, salausratkaisut ja liitettävyys ovat sellaisella tasolla, että samaan skenaarioon voidaan liittää laajasti eri toimijoita. Liitettävyydessä ja laajennettavuudessa on huomioitava myös kehittyvät ja jopa vielä tunnistamattomat teknologiat, Suominen toteaa.

Lentokoulutuksessa hyödynnetään XR-teknologiaa. Kuva: Ilmavoimat / Tuulia Kujanpää.