Ruska 2016 testasi ilmapuolustuksen suorituskyvyn
Ruska 2016:n harjoituslentotoiminta on päättynyt. Harjoitustukikohdissa Suomessa ja Ruotsissa olevat ilma-alukset palaavat kotitukikohtiinsa iltapäivän ja illan aikana, ja harjoitukseen osallistuneet reserviläiset kotiutuvat perjantaina 14. lokakuuta.
Hornet-monitoimihävittäjäpari Pohjanlahden ilmatilassa Ruska 2016 -lentotoimintaharjoituksen aikana.
10.–14. lokakuuta järjestetty Ruska 2016 -ilmaoperaatioharjoitus oli ilmavoimien vuoden suurin harjoitustapahtuma, jossa harjoiteltiin laajamittaisesti Suomen alueen valtakunnallisia poikkeusolojen ilmapuolustustehtäviä. Harjoituksessa oli mukana yhteensä 2600 henkilöä, ja harjoituksen lentotoimintaan osallistui Suomen ja Ruotsin ylle sekä Pohjanlahden ilmatilaan ulottuvalla toiminta-alueella yhteensä yli 60 ilma-alusta molempien maiden ilmavoimista. Lentotoiminta tapahtui kuudesta Suomen alueella sijaitsevasta lentotukikohdasta sekä Ruotsin Luulajassa sijaitsevasta Kallaxin lentotukikohdasta käsin.
Laajoja ilmaoperaatioharjoituksia on järjestetty Suomessa säännöllisesti ennen tämän vuoden Ruskaakin, mutta nyt harjoitus oli ilmavoimien lentotoimintapäällikkö everstiluutnantti Tuukka Elonheimon mukaan monella tavoin uudenlainen.
Ruskan ilmatila ulottui ensimmäistä kertaa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien välisen FISE-yhteistyön puitteissa kahden valtakunnan raja-alueilla sijaitseville Cross Border -lentotoiminta-alueille. Lisäksi Ruotsin ilmavoimat osallistui ensimmäistä kertaa Suomen kansallisen ilmapuolustuksen kokonaisuutta harjoittavaan tapahtumaan. Ruotsalainen lentokalusto muodosti Ruskassa yhdessä suomalaisten Hornetien kanssa Kallaxin tukikohdasta käsin toimineen, ilmapuolustuksen torjuntatehtäviä harjoitelleiden sinisten suomalaisjoukkojen vastustajaa kuvanneen punaisten lento-osaston.
– Lentotoiminnan ja ilmapuolustuksen elementtien yhdistäminen laajaksi ja monipuoliseksi harjoituskokonaisuudeksi onnistui Ruskassa loistavasti, everstiluutnantti Elonheimo sanoo. – Lentotoiminta sujui turvallisesti ilman merkittäviä poikkeamia ja ilmaoperaatiot olivat haastavia ja realistisia.
Ruska 2016:ssa oli uutta myös mukana olleiden lento-osastojen monipuolisuus. Ilmahyökkäysten torjuntatehtäviä harjoitelleen sinisen osapuolen lentojoukoissa oli mukana kalustoa Hornet-monitoimihävittäjistä ja Hawk-suihkuharjoituskoneista yhteys- ja kuljetuskoneisiin sekä kuljetushelikoptereihin.
Ruska 2016 -ilmaoperaatioharjoituksessa hyökkäävänä punaisena osastona toimineita Hornet- ja Gripen-monitoimihävittäjiä tuki Ruotsin ilmavoimien TP 84 Hercules -tankkauslentokone.
Hyökkääjää kuvanneeseen punaiseen osastoon puolestaan kuului Suomen Hornet- ja Ruotsin Gripen-monitoimihävittäjien ja suomalaisten Hawk-suihkuharjoituskoneiden lisäksi polttoainetäydennyksillä punaisten toiminta-aikaa jatkaneet ruotsalaiset TP 84 Hercules -ilmatankkauskone sekä ilmatilannekuvaa luonut Argus-ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone.
– Ruskassa saavutettiin tilanne, jossa kaikki ilmavoimien kalusto pystyttiin yhdistämään todenmukaiseen ilmaoperaatioiden harjoitteluun. Torjuntaa harjoitelleelle siniselle osapuolelle kertyi päivästä riippuen viidestä kahdeksaan lentokierrosta, joiden aikana punainen osapuoli tarjosi sinisille joukoille realistisen harjoitusvastustajan. Välillä punainen kuvasi suuria ja laajoja iskumaisia hyökkäysoperaatioita, ja välillä voimaa kuluttavia pienimuotoisia ja pitkäkestoisia tehtäviä, joten puolustajalle elintärkeää voiman säätelyä voitiin harjoitella, Tuukka Elonheimo kiittää.
Ruska 2016:ssa harjoiteltiin monipuolisesti kaikella ilmavoimien lentokalustolla. Hornetien lisäksi harjoituksessa olivat mukana myös Pilatus-yhteyskoneet ja Hawk-suihkuharjoituskoneet.
Ruska 2016 oli myös merkittävä ilmapuolustuksen reserviläisten koulutustapahtuma. Mukana harjoituksessa oli peräti 1600 reserviläistä muun muassa lentotekniikan, ilmatorjunnan, huollon ja logistiikan ja johtamisjärjestelmätoiminnan tehtävissä. Reserviläiset muodostavat valtaosan ilmavoimien poikkeusolojen lentotukikohtien henkilöstöstä, ja heille harjoituksen keskeisenä tavoitteena oli tutustua ilmavoimien taistelutapaan. Siinä lentotukikohtien ja niiden joukkojen liikkuvuus ovat avainasemassa suojauduttaessa tukikohtiin ilmasta ja maasta suuntautuvilta uhkilta.
Everstiluutnantti Elonheimon mukaan reserviläisten panos on ensiarvoisen tärkeä, jotta ilmasodankäyntiä voidaan harjoitella mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa.
– Ruskan kaltainen harjoitus tarjoaa erinomaiset puitteet ilmavoimien taistelutavan harjoitteluun. Normaalissa lentotoimintaharjoituksessa, jossa mukana on pääasiassa palkattua henkilökuntaa, tukikohtia ei ole mukana tällaista määrää. Silloin lentotehtävät alkavat ja päättyvät samaan paikkaan, mikä ei välttämättä vastaa poikkeusolojen todellisuutta. Nyt kuitenkin saimme luotua todenmukaisen kuvan siitä, mitä on liikkuva taistelutapa. Hävittäjäohjaajan lentopäivä voi alkaa kotitukikohdassa, jatkua siitä taistelulentojen jälkeen polttoaine- ja asetäydennyksiä varten toiseen paikkaan ja päättyä johonkin aivan muualle. Kaikki riippuu siitä, miten lentotukikohtiin kohdistuva uhka kehittyy ja miten niitten käyttöä säädellään.
Ruska 2016:n keskeinen tavoite oli harjoitella ilmavoimien taistelutapaa, jossa lentotukikohtiin ilmasta ja maasta kohdistuviin uhkiin varaudutaan joukkojen ja tukikohtien liikkuvuudella. Harjoitusjoukoissa oli mukana noin 1600 reserviläistä joista merkittävä osa toimi poikkeusolojen tehtävissään ilmavoimien taistelutukikohdissa.
Yhteisharjoittelu hyödyllistä molemmille
Ruska 2016 oli tänä syksynä jo toinen tapahtuma, jossa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat laajamittaisesti yhdessä. Ilmavoimien Hornetit osallistuivat syyskuussa yhdessä Gripenien kanssa Ruotsin ilmavoimien kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyneen Flygvapenövning (FVÖ) -ilmaoperaatioharjoitukseen punaisen hyökkääjäosaston roolissa.
Ruotsin ilmavoimien Norrbottenin F21-lennoston lentotoimintapäällikkö everstiluutnantti Carl-Fredrik Edström oli mukana molemmissa harjoituksissa. Hän jakaa everstiluutnantti Elonheimon näkemyksen siitä, että kahden Pohjoismaan välinen yhteisharjoittelu tuo etuja molemmille.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistoiminta otti Ruska 2016:ssa merkittäviä kehitysaskeleita. Ruskaan osallistuneen ruotsalaisen Gripen-monitoimihävittäjäosaston johtaja everstiluutnantti Carl-Fredrik Edström kannattaa kustannustehokkaan ja laadukkaan yhteisharjoittelun syventämistä edelleen.
– Tavoitteemme oli Ruska-harjoituksessa sama kuin FVÖ:ssä, toimia todenmukaisena ja laadukkaana harjoitusvastustajana ilmapuolustusroolissa harjoitteleville sinisille joukoille. Tämä on kustannustehokas tapa järjestää laajoja ilmaoperaatioharjoituksia, sillä näin puolustava osapuoli voi harjoitella oikeita poikkeusolojen tehtäviään suurempina osastoina ilman, että omia koneita tarvitsee sitoa punaisen osaston toimintaan niin paljon.
Sekä Edström että Elonheimo ovat samaa mieltä myös siitä, että Suomen ja Ruotsin välinen ilmavoimayhteistyö on jo palvellut hyvin tärkeätä tavoitettaan, maiden ilmavoimien toimintatapojen yhtenäistämistä. Myös harjoitusyhteistyön syventäminen on molempien mielestä kannatettava tavoite.
– Me teemme viikoittaista yhteistyötä maidemme pohjoisosissa Cross Border -toimintaan kuuluvien kahdenvälisten ilmataisteluharjoittelukierrosten muodossa. Siksi harjoittelun laajentaminen ilmapuolustusjoukkojen kokonaisuuteen Ruska- ja FVÖ-ilmaoperaatioharjoituksissa oli meille mutkatonta, everstiluutnantti Edström sanoo. – Tästä on mielestäni hyvä jatkaa kohti tulevaisuuden tavoitettamme eli sitä, että voimme osallistua toistemme kansallisiin ilmaoperaatioharjoituksiin ilmapuolustuksen torjuntatehtävissä toimivan sinisen osaston osana.
– Torjuntaa suorittaviin osastoihin liittyminen merkitsee seuraavan askeleen ottamista yhteistyössä. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien lentotoiminnan perusperiaatteet ovat meille molemmille tuttuja, mutta sinisellä puolella toimiessamme meidän pitää perehtyä vielä paremmin toistemme tapaan taistella ja johtaa ilmaoperaatioita. Se on kuitenkin kiinnostava haaste, johon meidän ehdottomasti kannattaa tarttua syventäessämme Suomen ja Ruotsin ilmavoimien välistä yhteistyötä, everstiluutnantti Elonheimo toteaa.
