Ruska 19 mittasi onnistuneesti ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä

Ilmavoimat 9.10.2019 14.05
Tiedote

Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen taisteluvaihe päättyi tiistaina 8. lokakuuta. Vaativa harjoitus on ollut onnistunut kokonaisuus, joka on testannut ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä.

F/A-18 Hornet ja AGM-158 JASSM -rynnäkköohjus

Ilmavoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitukseen osallistui enimmillään noin 60 lentokonetta ja 4 500 sotilasta. Useimmat harjoitukseen osallistuneista 2 000 reserviläisestä kotiutuvat keskiviikkona, ja harjoituksen purkuvaihe päättyy torstaina 10. lokakuuta. Ruskassa ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuutta on harjoiteltu valtakunnallisessa mittakaavassa.

Harjoituksen johtajana on toiminut ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen. Eversti Keränen, miten Ruska 19 -harjoituksen taisteluvaihe sujui?

‒ Ruska 19 oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Ilmavoimien valmius ja suorituskyky mitattiin vaativassa harjoituksessa. Lensimme turvallisesti yli 900 lentotuntia kaikella ilmavoimien kalustolla noudattaen liikkuvaa taistelutapaa. Ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa vahvistui entisestään.

‒ Kykenimme integroimaan F/A-18 Hornet ja JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjien, Hawk-suihkuharjoituskoneiden, ruotsalaisen Argus-johtokoneen, kuljetus- ja yhteyskonekaluston sekä ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköiden kyvykkyydet ja johtamisjärjestelmät saumattomaksi toiminnaksi.

Argus-valvontakone ja Hawk-suihkuharjoituskone

Harjoitukseen on osallistunut yli 2 000 reserviläistä. Miten kertausharjoitukset ovat onnistuneet?

‒ Kertausharjoitukset ovat sujuneet hyvin. Olen ylpeä reserviläistemme asenteesta, oppimishalusta ja todellisesta kyvystä toimia osana ilmavoimia haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa joukot harjaantuivat omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Tämä kasvattaa suoraan kansallista puolustuskykyämme, sillä poikkeusoloissa tarvitaan riittävästi osaavia käsipareja.

Viestijoukkueen reserviläisiä Ruska 19 -harjoituksessa

Ruskassa harjoiteltiin Suomen kansallista puolustusta ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti. Miten tämä on näkynyt harjoituksessa?

‒ Liikkuva taistelutapa todennettiin sekä tukikohtien sisäisellä liikkeellä että ottamalla käyttöön uusia tukikohtia. Tukikohtia vastaan hyökättiin maalta, ilmasta ja kyberavaruudesta pakottaen puolustavat joukot sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Liikkuvassa taistelutavassa Karjalan lennoston tukikohtaosasto siirtyi ensin Joensuuhun, missä se käynnisti ilmaoperaatiot. Tilanteen edetessä osasto siirtyi Kajaaniin jatkaen operointia välittömästi rakentaen johtamisyhteydet ja tukeutumisedellytykset.

‒ Satakunnan lennoston tukikohtaosasto puolestaan toteutti samanlaisen operaation ensin Jämsän Hallissa ja sen jälkeen Vaasassa. Lisäksi harjoituksen aikana ilmaoperaatioiden käyttöön otettiin Porin ja Ylivieskan lentopaikat, joissa toimittiin kuljetus- ja yhteyskonekalustolla.

Ilmavoimien hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden tulenkäyttöä johdetaan yhteisen ilmatilannekuvan perusteella. Ruska 19 -harjoituksen yhteydessä on evaluoitu ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta. Miten johtamisyhteydet ovat toimineet käytännössä?

‒ Ruskassa todennettiin uuden ilmavoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (IITVJ) loppuarviointi. IITVJ on harjoituksen kokemusten perusteella otettavissa täyteen operatiiviseen käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Testissä mitattiin henkilöstön osaamista, toimintatapojen dokumentaatiota ja järjestelmien toimintaa.

‒ Lisäksi Ruskassa tehtiin merkittäviä tutkakaluston siirtoja sekä yhdistettiin maavoimien valvonta- ja taistelujärjestelmiä IITVJ:n toiminnoiksi mahdollistaen yhteinen tilannekuva ja johtaminen kaikilla tasoilla. Harjoituksessa todennettiin myös se, että ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntakalusto kykenee operoimaan Link 16 -datalinkin välityksellä suomalaisten ja ruotsalaisten lento-osastojen kanssa.

ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntayksikkö

Ruska 19 näkyi ja kuului usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Miksi tukikohtien ympäristössä otettiin käyttöön tilapäisiä harjoitusalueita?

‒ Vahvensimme Ruskassa tukikohtien taistelunkestävyyttä ottamalla viranomaisyhteistyön kautta käyttöön nousuteitä ja laajennettuja harjoitusalueita, mikä toi suojausjoukkomme myös tukikohtien aitojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Pirkkalassa nousuteinä käytettiin lentokentän rullaustietä sekä ensimmäistä kertaa maantietä 3003.

‒ Ruska 19 näkyi ja kuului erittäin laajalla alueella osoittaen, että ilmavoimat puolustaa koko maata ja on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olen erittäin tyytyväinen viranomaisyhteistoimintaan, joka mahdollisti harjoituksen läpiviennin tässä laajuudessa. Haluan myös kiittää kansalaisia kärsivällisyydestä tilapäisten harjoitusalueiden ja poikkeavien liikennejärjestelyiden kanssa.

Pilatus PC-12NG nousussa maantieltä 3003