Hyppää sisältöön

Kovat piipussa Lohtajalla

Ilmasotakoulu
Julkaisuajankohta 19.8.2016 16.07
Uutinen

”HUOMIO - LIIKKEELLE - MARS!” On maanantaiaamu 15.8. ja kello 07.45. Linja-autot starttaavat upseerikokelas Santeri Hirven käskystä sateiselta Ilmasotakoulun pihamaalta täsmälleen aikataulun mukaisesti kohti Lohtajaa ja Vattajanniemeä.

Kyseessä on P-kauden huipentava taisteluampumaharjoitus, jossa Ilmasotakoulun 1/16 ja 2/16 saapumiserien varusmiehet pääsevät harjoittelemaan oppimiaan asioita kovilla ampumatarvikkeilla.

Varusmiesyksikön päällikkö, upseerikokelas Hirvi katselee tyytyväisenä asioiden mallikasta sujumista. "Porukka on valmistautunut hyvin ja kun joukot toimivat omatoimisesti, niin hommat hoituu särmästi", arvioi Hirvi joukkojaan. Ilmavoimissa toimitaan sekuntien tarkkuudella niin maassa kuin ilmassakin.

Odotukset taisteluampumaharjoituksesta ovat korkealla. Vaikka säätiedotus on luvannut lähes kaiken mahdollisen helteen ja rankkasateiden väliltä, ei sillä näytä olevan vaikutusta varusmiesten positiiviseen ilmeeseen. Ennusteet eivät myöskään jääneet pelkiksi ennusteiksi. "Tosi kiinnostuneet odotukset koko harjoitukseen ja vähän myös jännittää, että miten jaksaa taisteluharjoitusvaiheessa, kun siellä ei kuulemma ehdi paljoa nukkumaan. Sade sen sijaan ei pelota pätkääkään. Sehän on ihan pukeutumiskysymys", tuumaa lentosotamies Miina Risikko naureskellen. Lentosotamies Aatu Mattilan lääkkeet haastaviin olosuhteisiin ovat yhdessä ja ripeästi toimiminen, jotta asiat saadaan äkkiä valmiiksi ja pääsee huoltamaan itseään telttaan ja sodeen.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Edellisellä viikolla pidettiin harjoituksen varo-oppitunti. Oppitunnilla korostettiin kaiken muun edelle menevää palvelusturvallisuutta, josta ei tingitä missään tilanteessa. Toinen keskeinen oppitunnilla käsitelty teema oli toimintakyvyn eri osa-alueet. Toimintakyky ja sen säilyminen on iso osa joukon käytettävyyttä. "Joukolla pitää olla turvallinen tunne, että koskaan ei jätetä. Ei edes silloin jos kaikkein huonoimmin käy", miettii alikersantti Joonas Kinnunen kaatuneiden huollon harjoitussuunnitelmaa laatiessaan.

Tässäkin harjoituksessa koulutus toteutetaan mahdollisimman paljon joukon omien varusmiesjohtajien kautta. Henkilökunta antaa hyvät perusteet, tuen ja resurssit koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Varusmiesyksikön vääpeli, alikersantti Tuure Julma pitää menetelmää hyvänä. "Isot hommat kyllä stressaa, mutta kun niissä onnistuu ja saa kouluttajilta hyvän palautteen, niin tulee tosi hyvä fiilis. Eihän näitä juttuja oikein muuten opikaan." Vastuunkanto ja henkilökunnan luottamus koetaan mielekkääksi ja sitouttavaksi kokemukseksi myös muiden johtajien mielestä. Onnistuneet koulutustapahtumat rakentavat joukon uskoa omiin johtajiin, joka näkyy varusmiesten loppukyselyissä johtajien saamina huomattavan korkeina arvioina.

Harjoittelu tekee mestarin – myös taisteluammunnoissa

Nuorempi ikäluokka ampuu leirillä taistelijaparin ja partion perusammuntoja sekä heittää kovan käsikranaatin ja harjoittelee sirotteiden raivaamista räjäyttämällä. Vanhempi ikäluokka ampuu puolestaan suojausjoukon toimintaan liittyviä vaativia taisteluammuntoja. Vanhemman ikäluokan taistelijoiden toiminta on hioutunut osin automaatiotasolle, joka on seurausta lukemattomista toistoista ja joukon kovasta vaatimustasosta. "Suojausjoukon ammunnat ovat tosi tilanteenmukaisia ja niissä on hyviä tehosteita. Kyllä tämmöisistä ammunnoista fiilis nousee", tuumivat lentosotamiehet Viljami Janhonen ja korpraali Teemu Siironen naamat hiestä märkinä.

Nuoremman ikäluokan taistelijoiden taidot ovat vielä osin vaihtelevalla tasolla, mutta harjoituksen aikana on tapahtunut merkittävää kehittymistä ja toimintatapojen yhtenäistymistä. "Kahden eri koulutusvaiheessa olevan joukon vertailu antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka nopeasti varusmiehet oppivat ja omaksuvat niin asekäsittelyyn kuin taistelutekniseenkin toimintaan liittyviä asioita", arvioi harjoituksen pääkouluttaja kapteeni Risto Jäntti tyytyväisenä näkemäänsä.

Hyvän tuliaseman vaatimukset

Taisteluharjoitusvaiheessa tuoreet lentosotamiehet pääsevät kirjaimellisesti maan sisään. Jokaisen taistelijan yhtenä opetustavoitteena on rakentaa hyvä tuliasema, jonka toimivuus testataan lainassa olevaa KASI -simulaattorijärjestelmää hyödyntämällä. Hiekka lentää ja poterot valmistuvat johtajien ohjeistamina pikavauhtia. Lopputuloksena on erinomainen tukikohta, eikä taistelun lopputulos ei jätä mitään arvailujen varaan. Hyvin rakennettu tukikohta ja poterot antavat ylivoimaisen edun hyökkääjään nähden. "Onhan tämä melko rankkaa ja erilaista puuhaa, mitä on ennen hiekkalaatikolla kaivanut", nauraa Teemu Hintikka makkarakeittoa pakista lusikoidessaan. Opetustarkoitus on saavutettu.

Ilmasotakoulun koulutuspataljoonan komentajana everstiluutnantti Markku Jämsä toteaa: "Olen ylpeä joukoistani ja näkemästäni. Harjoitukseen osallistuvan joukon positiivinen asenne ja tekemisen halu ovat juuri sitä mitä ilmavoimissa palvelevalla henkilöstöllä kuuluu ollakin – juuri valansa vannoneista lentosotamiehistä aina harjoituksen johtoon saakka. Ilmasotakoulun henkilökunta on tehnyt jälleen hienoa työtä kouluttamalla eri ikäluokkien varusmiehistä – koulutusvaihe huomioiden – juuri sellaisia taistelijoita, joita ilmavoimien haastavissa tehtävissä tarvitaan".

´