FI EN

Hawkit lentävät kohti tulevaisuuden taistelukenttää

Ilmavoimat 17.1.2018 9.45
Tiedote

Ilmavoimien taistelulentäjät on koulutettu vuodesta 1980 alkaen Hawk-suihkuharjoituskoneilla.Nyt Hawkeilla otetaan askelia todellisessa ja simuloidussa ympäristössä tapahtuvaa toimintaa yhdistävän koulutuksen lisäämiseen. Tavoitteena on valmistaa taistelulentäjäoppilaita tulevaisuuden ilmasodankäynnin haasteisiin.

Ilmavoimien Hawk Mk 66 -suihkuharjoituskone

Hawk-suihkuharjoituskoneilla koulutetaan ilmavoimien tuleville taistelulentäjille suihkukonelentämisen ja ilmataistelun perusteita. Hawkit palvelevat modernisointihankkeiden ansiosta ilmavoimia 2030-luvulle asti. Kuva: Ville Tuokko / ilmavoimat

Isossa-Britanniassa suunniteltu BAE Systems Hawk Mk 51 valittiin ilmavoimien suihkuharjoituskoneeksi vuonna 1977. Konetyyppi on toiminut vuodesta 1980 lähtien koulutusalustana, jolla potkurikonekalustolla lentämisen perusteita opiskelleet tulevat puolustusvoimien ohjaajat perehdytetään suorituskykyisen suihkukoneen lentämiseen sekä ilmataisteluiden perusteisiin.

Taistelulentäjäoppilaat ovat ponnistaneet Hawkista jo pitkään myös puolustusvoimien suorituskykyisimmän lentokaluston, aiemmin Draken- ja MiG-21 -torjuntahävittäjien ja vuodesta 1995 alkaen Hornet-monitoimihävittäjän ohjaimiin.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Hawkien käyttöä on tarkoitus jatkaa ilmavoimissa nykyisessä roolissaan 2030-luvun puoliväliin asti. Näin Hawkilla ehtivät saada oppia vielä monet ohjaajasukupolvet, joista osa lentää Hornetin seuraajaksi HX-hävittäjähankkeessa vuosina 2025–30 hankittavalla monitoimihävittäjällä.

Hawkiin perustuvan lentokoulutusjärjestelmän ennätyksellisen, yli viiteenkymmeneen vuoteen venyvän elinkaaren on mahdollistanut koneen onnistunut perussuunnittelu, kertoo ilmavoimien Hawk-kalustoa operoivan Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja majuri Teemu Pöysti.

– Hawk on teknisesti luotettava lentokone, jonka koulutuskäyttö on mahdollista varsin kohtuullisilla resursseilla. Samalla se on perusominaisuuksiltaan riittävä ja sitä on kehitetty vaatimusten mukaisesti. Kylmän sodan aikana siitä oli hyvä siirtyä aikakauden moninkertaisella äänennopeudella lentäneisiin torjuntahävittäjiin. Hawk on palvellut hyvin myös edeltäjiään liikehtimiskykyisemmän Hornetin ohjaajien koulutuksessa. On myös odotettavissa, että Hawk vastaa suorituskyvyltään hyvin Hornetin seuraajankin asettamia vaatimuksia.

Hawkin elinkaarta on pidetty ilmavoimissa yllä muun muassa rakennevahvistusohjelmalla, joka varmistaa runkojen ja siipien kestävyyden vaativassa koulutuskäytössä. Alun perin hankittujen, pääosin jo päivittäisestä lentokäytöstä poistuneiden viidenkymmenen Mk 51 -koneen lisäksi ilmavoimille on ostettu vuonna 1993 seitsemän uutta Mk 51 A -mallin konetta ja vuonna 2008 kahdeksantoista Sveitsin ilmavoimien vähän lennettyä Mk 66 -konetta.

Hawkin pitkää elinkaarta selittää onnistuneen perussuunnittelun lisäksi myös koneen muunneltavuus, joka on mahdollistanut koneen ylläpidon kotimaassa.

Alun perin perinteisillä kellomaisilla analogisilla lentokonemittareilla varustettuja koneita alettiin vuodesta 2009 alkaen ilmavoimien ja sen strategisen kumppanin Patrian yhteistyönä nykyaikaistaa oppilaita Hornet-kaluston ohjaamojärjestelyihin valmistavilla lento-, moottorinvalvonta- ja suunnistustietoja esittävillä monitoiminäytöillä ja lentotietoja ohjaajan näkökenttään heijastavalla HUD-näytöllä. Samalla Hawkeihin asennettiin GPS-satelliittipaikannukseen perustuva tehtäväntallenninjärjestelmä.

– Ohjaamomodernisoinnin myötä Hawkeissa koneen lento- ja paikkatiedot esitetään samalla tavalla kuin monitoimihävittäjissä, majuri Pöysti kertoo. – Näin ohjaajaoppilaalle voidaan kouluttaa toimintatapoja ja menetelmiä, joita noudatetaan myös Hornetissa. – Toinen modernisoinnin tuoma edistysaskel oli mahdollisuus laadukkaamman palautteen antamiseen, kun lento-oppilas voi tarkastella tehtävän päätyttyä sen kulkua kolmiulotteisesti tallenteilta lennonopettajan kanssa.

Hawk-suihkuharjoituskoneen nykyaikaistettu ohjaamo

Hawk-koneisiin perustuva lentokoulutus alkoi ilmavoimissa vuonna 1980. Alun perin perinteisillä mittareilla varustettujen Hawkien ohjaamoja on päivitetty vastaamaan nykyaikaisten monitoimihävittäjien ohjaamojärjestelyjä vuodesta 2008 alkaen. Nykyaikaistettu ohjaamo mahdollistaa myös ilmataistelukoulutuksen kehittämisen. Hawk Link -järjestelmän -kautta Hawkit voivat jakaa ja esittää näytöillään toistensa sijaintitietoja monitoimihävittäjien tapaan. Kuva: Ville Tuokko / ilmavoimat

Vastaus tulevaisuuden haasteisiin

Ohjaamouudistustyö avasi myös mahdollisuuden Hawkin tarjoaman koulutusympäristön kehittämiseksi edelleen.

Perinteisesti Hawkin kaltaisilla suihkuharjoituskoneilla on kyetty kouluttamaan ohjaajille ilmataistelun muotoja, joissa harjoitellaan toimintaa yhden tai useamman koneen osaston osana lähietäisyydellä toimivia ilmamaaleja vastaan. Rajat harjoittelulle on asettanut se, että ilman näköetäisyyden ulkopuolelle näkevää tutkaa suihkuharjoituskone ei voi torjua kuin lentokonetykkinsä tai lyhyen kantaman infrapunaohjusten ampumaetäisyydelle tulevia maaleja.

Vaikka lähietäisyydellä käytävän ilmataistelun taitojen osaaminen on aina ollut sotilaslentäjän ammattitaidon kulmakivi, ovat monitoimihävittäjien teknologian kehitys ja ilmasodankäynnin taistelukentän muutos sysänneet liikkeelle suihkuharjoituskoneen roolia laajentavan kehityskulun.

– Hawkia ja koko ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää kehittäessämme olemme joutuneet vastaamaan kysymykseen, että miten luomme lento-oppilaille koulutusympäristöksi HX-hankkeen aikakauden tulevaisuuden taistelukentän, majuri Pöysti pohtii.

Nykyajan ja myös lähitulevaisuuden monitoimihävittäjäohjaajan työympäristössä korostuu tilannetietoisuuden, oikean informaation ja sen perusteella tapahtuvan päätöksenteon merkitys.

Ohjaajan käytössä on koneen tutkan ja muiden sensorien välittämä tilannekuva taistelukentän ilmassa, maassa ja merellä liikkuvista toimijoista. Iso osa taistelulentäjän tehtävää on hävittäjän näyttölaitteilla esitetyn tilannetiedon analysointi sekä päätöksenteko esimerkiksi sen suhteen, miten näköetäisyyden ulkopuolelle laukaistavia ilmataisteluohjuksia ja pintamaaleja vastaan suunniteltuja täsmäaseita käytetään.

Lisäksi monitoimihävittäjän on toimittava yhteistyössä ilmatorjunnan, maavoimien joukkojen ja merivoimien alusten kanssa. Yhteistoiminta voi olla vaikkapa maajoukkojen ja pinta-alusten tekemien maalinosoitusten vastaanottamista tai torjuntojen ja tulenkäytön yhteensovittamista ilmatorjuntajoukkojen kanssa.

Ratkaisuna monitoimihävittäjäympäristönkouluttamiseen jo suihkuharjoituskonevaiheessa on nähty todellista (Live) ja maassa sijaitsevilla simulaattoreilla tapahtuvaa harjoittelua (Virtual) sekä keinotekoisesti luotua ympäristöä (Constructive) yhdistelevä Live, Virtual and Constructive (LVC) -koulutus.

– LVC-ympäristö on keino luoda kustannustehokkaasti laaja ja todenmukainen toimintaympäristö lento-oppilaille, majuri Pöysti toteaa. Emme voi esimerkiksi säännöllisessä harjoitustoiminnassa aina lentää sellaisella määrällä vastustajaa kuvaavia maalikoneita, joita on mahdollista kuvata virtuaalisen ja oikean harjoittelun yhdistelmänä, mutta LVC:ssä mikään ei rajoita tätä.

Hawk-simulaattori

Aito vai keinotekoinen? Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n ohjaajaoppilaat lentävät nykyään harjoituslentoja verkon kautta toisiinsa yhdistetyillä lentosimulaattoreilla. Lähitulevaisuudessa simulaattorissa näkyvä siipimies voi olla myös oikea, samaa harjoitusta ilmassa suorittava lentokone. Kuva: Ville Tuokko / ilmavoimat

Hawk Link verkottaa suihkuharjoituskoneet

Ilmavoimissa LVC-koulutuksen periaatteiden jalkauttamisen eturintamassa on Hawk-suihkuharjoituskonekalusto. Ilmavoimat, Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Patrian ovat yhteistyössä kehittäneet Hawk Link -järjestelmän, joka mahdollistaa koulutuslentotehtäviin osallistuvien koneiden paikkatiedon välittämisen koneiden välillä radioteitse.

Paikkatiedon ansiosta Hawkin etuohjaamossa istuvan ohjaajaoppilaan ja takaistuimen lennonopettajan ohjaamonäytöillä voidaan esittää tietoa enintään kahdeksantoista Hawkin liikkeistä. Koneet voidaan näyttöjen tilannekuvassa merkitä erilaisilla symboleilla joko omiksi, vastustajiksi tai vaikkapa siviililentokoneiksi, mikä vastaa pitkälti nykyaikaisissa monitoimihävittäjissä käytettävää, muun muassa Hawkista puuttuvan tutkan luomaa maalitilannekuvaa.

Hawk Link -järjestelmän toimintaa Hawk-koneen karttanäytöllä

Hawk Link -järjestelmä mahdollistaa Hornet-monitoimihävittäjän työympäristöä muistuttavan tutkan ja muiden sensorien tuottaman tilannekuvan simuloimisen Hawk-suihkuharjoituskoneessa sekä aitojen ja keinotekoisten maalien yhdistämisen koulutuksellisesti haastavaksi ympäristöksi. Kuvassa näkymä lentävän Hawkin suunnistusnäytöltä joulukuussa 2017 tehdyn, aitoa ja virtuaalista harjoittelua yhdistäneen koelennon ajalta. Valkoisella lentokonesymbolilla on merkittynä oman koneen sijainti. Vihreä B-kirjain kuvaa toista oikeaa, samassa ilmatilassa toimivaa Hawkia. Punaiset maalimerkit ovat maassa olevilla lentosimulaattoreilla ohjattavia maaleja. Kuva: ilmavoimat

Hawk Link on toteutettu kustannustehokkaasti, ja sen kehitystyö on edennyt nopeasti, kertoo hankkeessa mukana oleva insinöörikapteeni Saku Tuomivaara Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.

– Hawk Link -järjestelmän tiedonsiirrossa on hyödynnetty Hornet-monitoimihävittäjistä Mid-Life Upgrade -elinkaaripäivityshankkeiden yhteydessä vapautuneita radioita ja Mk 66 -koneen antenneja, joita käytetään paikkatiedon välittämiseen koneiden välillä. Uutena laitteena koneeseen on asennettu keskustietokoneen ja radion välisenä sovittimena toimiva Patrian kehittämä Multi-Purpose Controller Unit -laite.

– Järjestelmän koeasennus tehtiin vuonna 2015, ja sen koelennot alkoivat vuonna 2017. Alkuvaiheessa Hawk Link asennetaan kuuteentoista Mk 66 -koneeseen. Koulutuskäyttöön ensimmäiset koneet saadaan kesällä 2018.

Hawk Linkin ensimmäisen vaiheen parannus aiempaan on Hawk-koneiden tilannetietoisuuden kehittyminen. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin majuri Pöystin mukaan järjestelmän tulevaisuuden kehityspotentiaali.

– Hawk Linkin laiteasennukset ovat vasta avaus, joka luo puitteet LVC-koulutuksen laajentamiseen. Järjestelmän ohjelmistoja kehittämällä voidaan luoda elementtejä, joiden harjoittelu pelkästään tosielämässä olisi erittäin haastavaa, Pöysti visioi.

Asiantuntijoiden arvio Hawk Linkin tulevaisuuden laajennusmahdollisuuksista sisältää lukuisten nykyaikaisen ilmasodankäynnin elementtien tuomisen osaksi suihkuharjoituskonekoulutusta. Hawkien näytöille voitaisiin luoda vaikkapa ilmatorjuntayksiköitä tai tilannekuvaa sotkevaa häirintää. Jatkossa voidaan myös simuloida ammuntoja ilma- ja pintamaaleihin kauaskantoisilla ilmataisteluohjuksilla ja ilmasta maahan -aseilla. Kaikki tämä tapahtuu niin, ettei ohjaajaoppilas näe todellisen ja virtuaalisen eroa, vaan joutuu tekemään päätöksensä kuten oikean uhan kohdatessaan.

Edellä listatut ajatukset ovat vielä ideatasolla, mutta askelia niiden teknisen toteuttamisen mahdollistamiseen on jo otettu.

Ilmavoimat, Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Patria järjestivät joulukuun puolivälissä kokeilun, jossa Hawk Linkillä verkotetut kaksi Mk 66 -mallin konetta kohtasivat koelennolla virtuaalisia ilmamaaleja, joita ohjattiin Hawk-lentokoulutukseen käytettävillä lentosimulaattoreilla. Keinotekoisten ilmamaalien näkyminen Hawkin maalitilannenäytöillä voi toimia koulutuksessa vaativuusastetta lisäävänä tekijänä, kun ohjaajaoppilas joutuu ottamaan ne huomioon valitessaan ilmataisteluun sopivaa taistelutekniikkaa ja -taktiikkaa.

LVC voi siis mullistaa lentokoulutusta, mutta pelkkään ilmasodankäynnin harjoitteluun sen periaatteiden soveltamista ei ole tarpeen rajata. Majuri Pöysti näkeekin Live, Virtual and Constructive -harjoittelun tulevaisuuden mahdollisuutena kaikkien puolustusvoimien joukkojen verkottamisen.

– LVC-kehityskulun päässä häämöttää visio siitä, että joskus kaikki taistelukentän toimijat ilma-, maa- ja merivoimista voivat harjoitella samassa ympäristössä, jossa on mukana aitoa, virtuaalista ja ihmisten ohjaamien koulutussimulaattorien toimintaa. Tällöin voitaisiin harjoitella esimerkiksi puolustusvoimien yhteisoperaatioita ennennäkemättömän monipuolisessa ja todenmukaisessa ympäristössä.

Hawk Link -järjestelmän tuotttama simuloitu tutkalukitus Hawkin heijastintähtäimessä

Hawk-suihkuharjoituskoneessa ei ole Hornetin kaltaisista nykyaikaisista monitoimihävittäjistä löytyvää tutkaa, jonka avulla voidaan etsiä näköetäisyyden ulkopuolella olevia maaleja ja laukaista niihin ilmataisteluohjuksia. Hawk-koneiden paikkatietoja välittävä Hawk Link -järjestelmä kuitenkin kykenee simuloimaan tätä ominaisuutta. Kuvassa Hawk-suihkuharjoituskone seuraa toista kaartotaisteluharjoituksessa. Koneen HUD-tähtäimessä maalikoneen ympärillä näkyvä neliö jäljittelee tutkalukituksen ilmaisua monitoimihävittäjässä. Kuva: ilmavoimat

Hawk-suihkuharjoituskoneen tyyppi- ja teknisiä tietoja (pdf)