Puolustusvoimain komentajan tervehdys 252. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan tervehdys 252. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 3. maaliskuuta 2025.

Elämme aikaa, jossa pintatilanteen ennustettavuus on heikkoa ja panokset tuntuvat suurilta. Puhutaan herätyksestä ja heräämisestä. Näin on ollut ennenkin.

Osallistuin viikonloppuna Saksassa Hohenlockstedtissa tilaisuuksiin, joissa juhlistettiin suomalaisten jääkäreiden koulutuksen alkamista 110 vuotta sitten. Taustana sortovuosien venäläistämistoimenpiteet, ideana ajatus itsenäisestä Suomesta, tekona lähtö vieraaseen maahan keskellä maailmansotaa. 

Mikä oli se tulevaisuus, johon jääkärit luottivat? Heidän on täytynyt luottaa itseensä, toisiinsa, unelmaan vapaasta Suomesta. Nyt tiedämme, että lopulta tästä seurasi tuntemamme kertomus pienestä mutta sisukkaasta pohjoisen kansasta.

Mihin me sitten tänään luotamme?

Sanomme, että Suomi on luottamusyhteiskunta. Luottamukselle rakentuu yksittäisten ihmisten vuorovaikutus, ja lopulta luottamuksen kehät koskettavat koko kansakuntaa. Se ei ole naiiviutta eikä epärealistisuutta. Se on kunnioitukseen ja arvoihin perustuvaa lujaa tahtoa – yhtälössä, jossa jokainen haluaa tehdä parhaansa ja olla luotettu. 

Luottamus ei ole pelkästään tunne, vaan voimavara. Me kaikki koemme haasteet työssämme ja ympärillämme. Hankalissa tilanteissa meille on tärkeää voida katsoa sivullemme ja todeta: "luotan, että hän tietää mitä tekee".

Luottamus mahdollistaa rivakan päätöksenteon ja toiminnan nopeuden. Tämä korostuu erityisesti poikkeusoloissa. Luottamukseen perustuu myös yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden malli.

Hyvät kuulijat,

Tämän päivän maailmassa intressit, hyödyt ja tulivoima tuntuvat tulevan ennen arvoja. 

Seuraamme turvallisuusympäristöämme tarkkaavaisesti maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kyberulottuvuudessa. Seuranta perustuu pidemmän aikavälin trendeihin ja rutiineihin sekä poikkeamien havaitsemiseen. Suurimmat vaihtelut näemme tällä hetkellä informaatioympäristössä, jossa toimiminen vaatii kaikilta resilienssiä ja sopeutumista, kognitiivisen kuormittumisen ollessa kovaa.

Ennen kineettisen sotilaallisen voimankäytön uhkaa tulevat uhkat yhtenäisyyttämme sekä yhteistyötä – ja erityisesti luottamusta kohtaan. 

Kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena on harhauttaa, halvaannuttaa ja horjuttaa, tähdäten tahdon murtamiseen. Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan siihen, mitä ajattelemme. Kognitiivisella vaikuttamisella vaikutetaan siihen, miten ajatellaan. Periaate ei ole uusi, venäläinen refleksiivisen kontrollin teoria on tästä esimerkki. Nykypäivää ovat vaikuttamisen nopeus, laajuus ja syvyys.

Internet yhdistää meitä, mutta samalla voi repiä meidät erilleen, jokaisen ollessa potentiaalinen vaikuttamisen kohde. Me emme mene verkkoon, me olemme siellä. Pääosin digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvassa kognitiivisessa vaikuttamisessa hyödynnetään modernia teknologiaa. Algoritmeja, sosiaalista mediaa ja tekoälyä käytetään vahvistamaan ja levittämään väärää ja haitallista informaatiota. Vaikuttaminen voi perustua yksilöstä muokattuun profiiliin, tehden asiasta henkilökohtaista.  

Tapahtumien nopeus ja tilanteen epävarmuus ovat omiaan herättämään hyvinkin pitkälle meneviä ajatusrakennelmia. Viillot yhtenäisyyteen ja luottamukseen voivat olla pieniä, mutta haaste syntyy, kun viiltoja tulee paljon, nopeasti ja samaan kohtaan.

Fyysinen ja virtuaalinen toimintaympäristö ovat helpommin suojattavissa kuin kognitiivinen ulottuvuus. Nykyisessä yhteiskunnassa palomuuri haitalliselle informaatiolle on yksilön ymmärryksessä. Toivonkin, että kurssilaisilla on seuraavan lähes neljän viikon aikana pohtia tämäntyyppisen vaikuttamisen riskejä nykyisessä tilanteessa. Jos sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy ja pelote perustuvat olemassa olevaan sotilaalliseen kykyyn, tahtoon ja strategiseen kommunikaatioon, mitä tähän liittyviä riskejä voimmekaan nähdä digitaalisessa maailmassa?

Arvoisat kuulijat,

Paine tuntuu kohdistuvan tällä hetkellä erityisesti transatlanttiseen suhteeseen ja eurooppalaisen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen Natossa sekä Euroopan Unionissa. Me emme vielä tiedä, mitä mahdollisia sotilaallisia vaikutuksia tulemme näkemään. Kunnes tiedämme, on sotilaan näkökulmasta hyvä jatkaa käynnissä olevaa työtä. Kansallisen turvallisuuden eteen on syytä toimia koko ajan, koko yhteiskunnan rintamalla.

Suomen puolustus nojautuu neljään peruspilariin: vahvaan kansalliseen kykyyn, liittokunnan yhteiseen puolustukseen, syvenevään puolustusyhteistyöhön sekä kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen periaatteisiin. Tämän nelikentän dynamiikan jatkuva hallinta on normaalia. Sumusta, paineesta ja kitkasta huolimatta laajemmat kiintopisteet eivät ole hävinneet minnekään. 

Puolustusvoimat ja muut turvallisuusviranomaiset ovat olemassa vaikeita aikoja ja tilanteita varten. Arvioimme mahdollisia tulevaisuuden polkuja ja risteyskohtia, pohdimme myös Suomen kannalta vaarallisia tilannekehityksiä. Sotilaallisella puolella olennaista on jatkuvuus ja pidemmän aikavälin tarkastelukulma. Asioita pitää katsoa pari askelta eteenpäin, toisaalta olemme myös valmiit reagoimaan välittömästi, mikäli siihen on tarvetta. 

För tillfället litar man på Försvarsmakten och det finns starkt stöd för vår verksamhet. Vi är medvetna om och bär detta ansvar. Vi arbetar varje dag, också under vardagliga möten, för att ni ska kunna konstatera: ”de vet vad de gör”.

Tällä hetkellä Puolustusvoimiin luotetaan ja toiminnallemme on vahva tuki. Tiedostamme ja kannamme tämän vastuun. Teemme töitä joka päivä, arkisista kohtaamisista alkaen sen eteen, että voisitte todeta: ”he tietävät mitä tekevät”.

I den nya konstellationen står det klart att Europa snabbare måste utveckla sitt eget försvar som en del av det gemensamma försvaret. Det är bra att minnas, att utgångspunkten för säkerheten och det gemensamma försvaret alltid är att utveckla det nationella försvaret. Av Finland – såsom också av de andra länderna i Europa – förväntar man sig nu mycket. Finland har mycket att bidra med till de gemensamma borden. Vi bygger vår säkerhet på våra styrkor och Finland förblir relevant som allierad och som partner.

Uudessa asetelmassa on selvää, että Euroopan pitää nopeammin kehittää omaa puolustustaan osana yhteistä puolustusta. Turvallisuuden ja yhteisen puolustuksen lähtökohta on aina kansallisen puolustuksen kehittäminen. Suomelta – kuten muiltakin Euroopan mailta – odotetaan nyt paljon. Suomella on yhteisiin pöytiin paljon annettavanaan. Rakennamme turvallisuuttamme omille vahvuuksille, ja pysymme relevanttina liittolaisena ja kumppanina.

Arvon kurssilaiset,

Edessänne on kurssi, jossa toivottavasti rakentuu luottamuksenne toisiinne ja yhteiseen tekemiseen eli konkreettisesti Suomen turvallisuuden edistämiseen. 

Toivotan teille mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa Maanpuolustuskurssia aikana, josta vielä kirjoitetaan runsaasti kirjoja. Mutta ennen sitä, me kaikki elämme tuota historiaa. Suomen on oltava luja lukko pohjoisessa. Hoidamme oman osamme turvallisuudesta ja puolustuksesta, uhkaamatta ketään. Pitäkäämme kukin omasta puolestamme huolta siitä, että teemme oman osamme turvallisen Suomen tulevaisuuden eteen.