Puolustusvoimain komentajan puhe 109. kadetti- ja 92. merikadettikurssin päätöstilaisuudessa

Puolustuvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan puhe 109. kadetti- ja 92. merikadettikurssin päätöstilaisuudessa 29.8.2025.

Arvoisa juhlaväki

Tämän päivän tapahtumat ovat meille kaikille muistiin painuvia kokemuksia, tiivistyen valaan, vakuutukseen sekä lippulaulun ja Ateenalaisten laulun voimakkaisiin sanoihin.

Herrat ja Rouvat Luutnantit

Onnittelen teitä suorittamastanne sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, nimityksestänne virkaan sekä ylennyksestä. Toivotan teidät tervetulleiksi palvelukseen Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen ympäri Suomea.

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kaltaiset organisaatiot ovat olemassa epävarmuuksien ja vaikeiden tilanteiden aikoja varten. Kyky toimia paineistetuissa, yllättävissäkin tilanteissa, kriiseissä ja konflikteissa on työtämme.

Tässä työssä luotetaan teihin – osaamiseenne ja kykyynne täyttää tehtävänne johtoonne uskottujen ihmisten kanssa. 

Kadettikurssin suorittaminen on osoitus sitoutumisesta ja valmiudesta kantaa johtajan vastuuta. Olette valinneet polun, joka ei ole helppo eikä suora. Moni meistä on kokeillut ja löytänyt henkisiä ja fyysisiä rajojaan tämän polun varrella. Teidän polkunne on vielä kartoittamaton.

Hyvä juhlayleisö

Olemme Euroopassa palanneet oman alueen puolustuksen maailmaan. Nykyisessä toimintaympäristössä meille suomalaisille tuttua ja vanhaa on perinteinen laajamittaisen hyökkäyksen uhkakuva puolustuksen standardina, ja epävakauttavat vihamieliset toimet eli laaja-alainen vaikuttaminen uutena normaalina. Uutta tuovat myös jäsenyys liittokunnassa, kehittyvä puolustusyhteistyö sekä teknologian kehitys.

Kaikilla puolustushaaroilla ja aselajeilla on perinteisesti omat kärkiasejärjestelmänsä, jotka määrittelevät joukkoa – sen suorituskykyä, taktiikkaa ja henkilöstön valintoja sekä koulutuksen sisältöjä. Viimekädessä ytimessä eivät ole materiaali tai varustus, vaan ihmiset. Materiaalia voidaan hankkia ja uusia, mutta osaamista ja luonnetta ei voi ostaa. Niitä voidaan vain kehittää.

Teknologian houkutus on suuri – se nähdään helposti pelin ratkaisijana. Taistelukentän muutos onkin merkittävä, mutta puolustusjärjestelmässä on kysymys uusien järjestelmien, innovaatioiden ja ratkaisujen sopeuttamisesta palvelemaan ydintä: sotilasta, hänen taitoaan ja kykyään. Humanware, ei pelkästään hardware tai software. 

Toimintamenetelmien ja taktiikoiden kehittämisessä henkiselle tai fyysiselle passiivisuudelle ei ole sijaa. Saatamme olla usein tilanteissa, joissa haasteiden edessä ensimmäisessä vaiheessa nopeimmin skaalautuvat oma ajattelu, yhteistyö ja kommunikointi. Yksilöillä ja joukolla on oltava kyky reagoida ja sopeutua toimintaympäristön ja tilanteen muutoksiin. Vaatimus oppimisesta nopeasti paineen alla pätee etulinjasta Puolustusvoimien ylätasolle asti. 

Arvoisat herrat ja rouvat luutnantit

Olette saaneet kadettikurssilla työhönne hyvät valmiudet sotilaiksi, johtajiksi, valmentajiksi ja tiimin jäseniksi. Haluan jakaa teille tänään muutaman ajatuksen omalta tieltäni.

Ensinnäkin, johtajana toimiminen on äärimmillään yksilölaji. Johtajan on nuoresta asti oltava aloitekykyinen ja kyettävä itsenäiseen ajatteluun. Meitä sotilaita koulutetaan usein suoraviivaisesti: tee suunnitelma, toimeenpane ja tarvittaessa muuta suunnitelmaa. Usein se on hyvä, kunhan muistamme että maailma ei useinkaan toimi samalla tavalla. Marssijärjestys saattaakin käytännössä olla toisin päin. Katsot ympäristöä, etkä vain lue karttaa tai suunnitelmaa. Sopeudut tilanteeseen, toimit, tarkennat suunnitelmaa liikkeestä. 

Toiseksi, itsenäinen ajattelu ei yksin riitä. Tämä on joukkuelaji. Kurssin aikana olette oppineet ja kasvaneet yhdessä. Yhteiset kokemukset ja koettelemukset ovat rakentaneet teille vahvan yhteisen perustan. Nyt edessänne on aika tehdä tämä sama tulevissa tehtävissänne.

Arjen työ on yhteistyötä, jossa jokaiselta odotetaan sitoutumista ponnisteluihin yhteisten päämäärien eteen niin varusmiesten, reserviläisten kuin kollegoidenne kanssa. Olette kurssinne aikana ylläpitäneet ja kehittäneet perinteikästä kadettihenkeä ja -toveruutta. Osoittakaa samaa yhteishenkeä myös tulevissa palveluspaikoissanne kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Kansainvälisyys ja monikansallinen toiminta tulevat olemaan teille arkipäivää. Kehittäkää osaamistanne tällä alueella alusta alkaen. Luokaa tuttavuussuhteita liittolaistemme asevoimien henkilöstöön. Hämmästytte, miten ihmiset ja asiat tulevat eteenne myöhemmin urallanne.

Kolmanneksi, johtajuus on kestävyyslaji - se on pieniä ja suuria tekoja, läsnäoloa, esimerkkiä ja kykyä herättää luottamusta sekä kantaa vastuuta. Jokainen päivä antaa tähän uuden mahdollisuuden. Jatkuvan oikeassa olemisen sijaan kannattaa olla nöyrä ja utelias, avoinna uudelle ja erilaisille näkemyksille. Johtaja tasapainoilee itseluottamuksen ja nöyryyden välillä. Huomisen vastuunkantajiksi ja päätöksentekijöiksi kasvetaan kokemuksen ja jatkuvan oppimisen kautta. Palvelusurasi tulee olemaan moniottelu, joten muista keskittyä kulloiseenkin tehtävään.

Neljänneksi, johtajuus on kamppailulaji. Milloin on oikea hetki päättää, mikä on oikea päätös? Joudutte kamppailemaan usein kilpailevien ja jopa ristiriitaisten vaatimusten välillä. Haluatte kouluttaa alaisistanne parhaan mahdollisen sotakelpoisen joukon, kuitenkin joudutte tasapainoilemaan ajan, resurssien ja muiden vaatimusten välillä. Johtajana toimiminen onkin valintoja. Tulevaisuudessa tulette huomaamaan, että joudutte tekemään päätöksiä ymmärryksellä, joka voi olla kaukana täydellisestä tilannekuvasta. Joskus päätökset eivät ole jälkikäteen tarkasteltuna parhaita mahdollisia. Virheet ja epäonnistumiset kannattaa kohdata suoraan niitä katsomalla, oppimalla ja rohkeasti toimintaa muuttamalla. Johtajuus ei synny virheettömyydestä – vaan siitä, että jokainen kompastus käännetään vahvemmaksi askeleeksi eteenpäin. Tyylissä voi joustaa, periaatteissa kuten luotettavuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ei.

Viidenneksi, sotilaan ammatti on kontaktilaji. Kunnioittakaa palvelustovereitanne henkilöstöryhmästä, iästä tai muista tekijöistä riippumatta. Meistä kenestäkään ei koskaan tule mitään niin tärkeää, että emme voisi olla toisillemme ystävällisiä ja kohteliaita. Meistä jokainen tarvitsee joskus apua ja tukea. Kaveria ei jätetä. ”Mitä sinulle kuuluu”, on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jonka voit esittää. 

Johtaja on synonyymi vastuunkantajalle. Oli tehtävissänne kyse sitten asevelvollisten kouluttamisesta, valmiudesta tai alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta, rakentakaa aina luottamusta. Kansalaiset ja valtiojohto luottavat meihin – Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen.  Tämä luottamus ansaitaan joka päivä. Pitäkää omalta osaltanne huolta siitä, että tämä luottamus ei rapaudu. Olkaa sotilasvalan velvoitteiden mukaisesti suoria ja oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan. Suomalaisia johdetaan edestä, esimerkin kautta. ”Seuratkaa” on tärkeimpiä komentojanne. 

Arvoisat luutnanttien omaiset ja läheiset

Kiitän teitä tuesta, jota olette antaneet näille nuorille sotilaille heidän opintojensa aikana. Tukekaa heitä myös tulevaisuudessa - tässä ammatissa tarvitaan paljon läheisten apua ja osallistumista. Nuoret luutnanttinne tulevat pyytämään teiltä paljon, mutta vastapainona pitäkää huolta siitä, että saatte itsellenne sen huomion, jonka ansaitsette. Muistuttakaa sotureitanne tarvittaessa siitä, että työssä heidät voidaan ehkä korvata, mutta kotona ei.

Kurssin kouluttajat, henkilökunta

Kiitän Kadettikoulun henkilöstöä valmistuneen kurssin menestyksellisestä toteutuksesta. Kiitos kuuluu myös Maanpuolustuskorkeakoulun, puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen sekä Raja- ja merivartiokoulun opettajille ja henkilöstölle laadukkaasta opetuksesta ja kasvatuksesta.

Luutnantit

Teille jokaiselle on lahjoitettu upseerin miekka. Kalpa on nykyisellään seremoniallinen osa juhlavaatetusta, mutta alkujaan se oli sotilasjohtajan arkinen työkalu taistelukentällä. Taito käsitellä työvälinettä oli edellytys onnistumiselle. Tänään suomalaiset odottavat, että ammattitaito ja sen perustana oleva velvollisuudentunto näkyvät työnne tuloksissa. Kantakaa miekkaanne kunnialla.

Tänään voi pysähtyä juhlistamaan hetkeä. Ylpeänä menneestä, vahvoina kokemuksista, nöyränä tehtävien edessä sekä valmiina uuteen. Ei aina näkyvästi, mutta aina pysyvästi. Ei kilpailla siitä, kuka huutaa kovimmin, vaan kuka toimii merkityksellisimmin. Kuka tekee työnsä loppuun, niissäkin tilanteissa, kun kukaan ei katso. Välillä työstämme saattaa olla hohdokkuus kaukana, ja silloinkin tehtävämme on tehdä pienetkin teot niin kuin ne olisivat suuria ja jaloja.

Tänään on aika juhlalle ja rentoutumiselle, mutta joka päivä pitää olla aikaa uskaltaa, haastaa ja vastata haasteisiin.
Huomenna matka jatkuu. Puolustuskykyä ei rakenneta siinä vaiheessa, kun kriisi on ovella. Työ tehdään tässä hetkessä. Huominen ei tule kysymään, oletko valmis.

Jos ette te, niin kuka? 

Nuoret sotilaat, hyvää matkaa ja tervetuloa riviin rinnalleni kantamaan vastuuta isänmaamme turvallisuudesta!