Esittelyssä Ilmavoimien komentaja

Ilmavoimien komentajana aloitti 1. joulukuuta 2024 prikaatikenraali Timo Herranen.

Tässä haastattelussa tuore komentaja kertoo näkemyksiään Ilmavoimien ajankohtaisista aiheista, kuten muun muassa Natosta ja muusta kansainvälisestä yhteistyöstä, F-35-hankkeen etenemisestä ja reservin ja henkilöstön merkityksestä Ilmavoimille. Lisäksi komentaja kertoo taustoja omasta urastaan ja odotuksistaan alkaneeseen komentajakauteen liittyen.

Kuva Ilmavoimat / Tuulia Kujanpää

"Meillä Suomessa on monia vertaansa vailla olevia vahvuuksia, maanpuolustustahto, koko yhteiskunnan kattava yhteistyöverkosto, ajan tasalla oleva puolustus ja tietenkin suomalainen sisu. Pidetään näistä huolta yhdessä!"

Ilmavoimien ajankohtaiset aiheet

1. Nato-jäsenyys

Miten Nato-jäsenyys on vaikuttanut Ilmavoimien operatiiviseen toimintaan ja valmiuteen Suomessa ja ulkomailla? Millaisia kokemuksia teillä on Ilmavoimien osallisuudesta Nato-harjoituksissa, kuten Nordic Response 24 Norjassa tai Naton ilmavalvontatehtävissä Romaniassa? Näkyykö Nato-jäsenyys jo nyt Ilmavoimien päivittäisessä toiminnassa?

Valmiutta, puolustuskykyä ja pelotetta ylläpidetään jatkuvasti osana Natoa. Peruskivi on edelleen oma valmius, mutta tiivis yhteistyö niin harjoituksissa kuin operatiivisessa toiminnassa lisää turvallisuutta. Nordic Response on tärkeä pohjoisen alueen operoinnin kehittämisessä ja tulemme jatkamaan yhteistyötä.

Ilmavoimat on osoittanut heti jäsenyyden alkuvaiheessa olevansa suorituskykyinen liittolainen, joka huolehtii omasta puolustuksestaan ja on valmis myös tekemään osansa liittokunnan puolustuksessa, koko Naton alueella. Nato on jo kiinteä osa päivittäistä ilmavoima-arkea. Joukoissa se näkyy koulutus- ja harjoitustapahtumina. Esikunnassa yhteydenpito ja suunnittelu yhdessä Naton ilmajohtoportaan (AIRCOM) kanssa on lähestulkoon jokapäiväistä.

Ilmavoimat osallistui kesällä 2024 ensimmäistä kertaa Naton ilmapuolustuksen rauhan ajan tehtävään. Kuva Ilmavoimat.

2. Kansainvälinen yhteistyö

Miten kansainvälinen yhteistoiminta eri kumppanimaiden kanssa kehittää Ilmavoimien osaamista ja strategista kykyä vastata nykyisiin turvallisuushaasteisiin?

Nato on merkittävä turvallisuutta lisäävä tekijä pohjolassa. Puolustus nojaa edelleen vahvasti kotimaiseen kykyyn, mutta liittolaisten ja liittouman myötä ennaltaehkäisevä pelote ja taisteluvoima on merkittävästi suurempi kuin aikaisemmin. Käyttöön saadaan tarpeen mukaan on sellaisia kykyjä, joita ei aiemmin ollut, mm. ilmasijoitteisen tiedustelun ja valvonnan saralla. Useilla liittolaisilla on jo nyt käytössä F-35-kalustoa, joita onkin ollut mukana meidän tapahtumissa ja harjoituksissa, esimerkiksi Ruskassa, syksyn 2024 yhteisen tulenkäytön harjoituksessa, jossa myös Maavoimat olivat US F-35:n ohella mukana, ja Hosiolla järjestetyssä maantietukikohtaharjoituksessa.

Naton kehityslinjat tukevat tällä hetkellä ilmavoimien kehittämistä ja Naton integroidun ilmapuolustuksen kehittämislistalla ovat samat kärkiteemat kuin meillä. Käynnissä on monia konkreettisia Naton reagointivalmiutta parantavia aloitteita. Meillä on paljon annettavaa ja myös opittavaa. Olemme edelläkävijöitä mm. liikkuvassa taistelukyvyssä ja meillä on taas opittavaa vaikkapa avaruuden hyödyntämisessä operaatiossa.

Yhdysvaltain Ilmavoimien F-35-hävittäjät osallistuivat Ilmavoimien Baana 24 -harjoitukseen Ranuan Hosiolla. Kuva Ilmavoimat / Ari Manninen.

3. Pohjoismainen yhteistyö

Entä miten Nordic Air Power -konsepti ja yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa parantavat Ilmavoimien kykyä vastata arktisen alueen ja Itämeren muuttuvaan turvallisuustilanteeseen? Millaisia etuja, kuten yhteistä tilannetietoisuutta ja joustavia tukikohtaratkaisuja, tämä yhteistyö tuo Suomen Ilmavoimille?

Pohjolan ilmapuolustuksen kehittäminen on tulevan kauden kärkiteemoja. Kykenemme yhdessä yli 200 hävittäjän ja integroidun ilmapuolustuksen voimin tarjoamaan sekä kansalliseen että Naton puolustukseen merkittävän voiman. Tällä on iso merkitys Naton pohjoisen rajan pelotteeseen ja puolustukseen. Itämeri on nykyisessä tilanteessa pitkälle Naton sisämeri ja merkittävä meriliikenteen reitti niin meille kuin Venäjälle. Pohjoisen voima ja tiivis yhteistyö Natossa luo merkittävää turvaa ja vakautta alueelle.

Jatkamme pohjoisen ilmapuolustuksen järjestelyiden kehittämistä tiiviisti 2022 allekirjoitetun aiejulistuksen ja sen pohjalta laaditun konseptin hengessä. Tilannekuva alueelta vaihtuu jo nyt ja tulevana vuonna kehitämme Pohjoisen alueen ilmapuolustuksen johtamisen kyvykkyyttä konkreettisin toimenpitein. Tavoitteena on varmistaa saumaton reaaliaikainen yhteistyö ilmaoperaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Toinen keskeinen kehitysalue on tukikohtien ristiin käyttö, cross service, joka mahdollistaa ketterän tukeutumisen toisen valtion tukikohtiin ilman merkittävää omaa tukivoimaa. Molemmat teemat ovat jo näkyneet omassa harjoitustoiminnassamme, esimerkiksi marraskuun johtamisharjoituksessa, jossa meillä oli mukana suunnittelijoita pohjoismaista sekä muista liittolaismaista. Toimintoja harjoitellaan myös ensivuoden joukkojen harjoituksissa, kuten ACE 2025 ja syksyllä järjestettävä Ruska.

Suomi on ensi vuonna NORDEFCON puheenjohtajamaa ja pohjolan toimintojen konkreettinen, käytännönläheinen ja taistelukykyä parantava kehittäminen sopii hyvin tähän teemaan.

Suomen Hornetit tukeutuivat Norjan Andoyan tukikohtaan Nordic Response 24 -harjoituksessa. 

4. Ilmavoimien strategiset painopisteet

Mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteet Ilmavoimissa seuraavien vuosien aikana? Kuinka Ilmavoimien strategia tukee Suomen turvallisuutta muuttuvassa turvallisuusympäristössä?

Tärkeimmät lähivuosien kehittämiskohteet ovat F-35 käyttöönotto ja sen sovittaminen ilmavoiman taistelutapaan yhdessä David Sling -ilmatorjuntajärjestelmän kanssa, puolustushaarojen yhteisen taistelun kehittäminen etenkin maavoimien kanssa konkreettisissa tulenkäyttöön liittyvissä asioissa ja Pohjolan ilmaoperaatiokyky. Näihin kaikkiin liittyy kiinteästi tiedon keräämisen, kokoamisen, analysoinnin ja jakamisen menettelyiden kehittäminen hyödyntäen nykyaikaisia teknologioita ja keinoälyä.  

Hallintopuolella keskeisimpiä kokonaisuuksia ovat Ilmavoimien kilpailukyky työmarkkinoilla ja keinoälyn hyödyntäminen myös hallinnon tehtävissä. Katson, että meidän on kyettävä jatkossa vapauttamaan resursseja erilaisista rutiinitehtävistä ja suuntaamaa kapasiteettiä vaativampiin ja ajattelua vaativiin tehtäviin.

5. F-35-hävittäjähanke

Mikä on F-35-hävittäjien hankinnan ja käyttöönoton tilanne? Miten uusi kalusto tulee muuttamaan Ilmavoimien toimintaa ja suorituskykyä?

Käyttöönotto etenee isossa mittakaavassa suunnitellusti kohti operatiivisen kyvyn saavuttamista. F-35 on täydessä tuotannossa, ensimmäinen eturunko on signeerattu ja mekaanikkojen ja ohjaajien koulutus alkaa ensi vuonna. Viimeisimpänä asesopimuksena allekirjoitettiin taannoin sopimus AARGM-ER-ohjuksesta, joka parantaa kykyämme toimia kiistetystä ilmatilassa merkittävästi. Näin ollen voi sanoa, että Suomen F-35 operointi alkaa ensi vuonna, vaikkakin ensimmäiset koneet nähdään Suomessa loppuvuodesta 2026.

Tukikohtien rakentaminen on täydessä käynnissä ja ensimmäisenä tietenkin Rovaniemi. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden F-35 käyttäjien kanssa taktiikoiden ja tekniikoiden kehittämiseksi, jotta F-35 kyetään heti alusta alkaen sovittamaan suomalaisiin ilmaoperaatioihin vuosikymmenen loppuun käytössä olevan Hornetin kanssa.

Vuonna 2025 merkittäviä virstanpylväitä tulevat olemaan koulutuksen aloitus Yhdysvalloissa ja ns. F-35-rollout, jolloin ilmavoimat vastaanottaa ensimmäisen koneen Yhdysvalloissa tehtävään koulutukseen. Myös tukikohtien infran virstanpylväät tulevat nousemaan otsikoihin.

F-35 tulee olemaan merkittävä kehitysajuri meidän ilmasodankäyntikyvyssä. Yhdessä kasvavan liittouman F-35-laivueen kanssa voidaan puhua todella uuden sukupolven sodankäynnistä. Katson, että näillä kyvyillä kykenemme ylläpitämään ilmanherruuden entistä tehokkaammin kaikissa tilanteissa. Tätähän ei Ukrainassa ole kyetty alusta alkaen tekemään ja osin siksi tilanne on päätynyt nykyisen kaltaiseksi. Erityisesti monitoimihävittäjän kyky toimia kiistetyssä ilmatilassa tehokkaasti ja syvemmällä, ja kyky havaita maassa olevia kohteita ja vaikuttaa niihin parantaa koko puolustusjärjestelmän taistelukykyä.

Havainnekuva Suomen F-35:stä eli Joint Fighterista. Kuva on luonnos ja merkintöjen lopullinen koko ja sijainti määräytyvät maalauskaavion suunnittelun edetessä. Kuva Ilmavoimat

6. Reservin ja henkilöstön koulutus

Kuinka Ilmavoimat kehittää reservin ja henkilöstön osaamista, erityisesti nyt, kun kansainvälisten operaatioiden määrä kasvaa?

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä näen kolme tärkeää kokonaisuutta, teknologinen osaaminen, ongelman ratkaisutaidot ja luova ajattelu sekä perustieto Natosta ja sen toimintatavoista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan näihin eväitä mittavassa puolustusvoimien koulutustarjonnassa, mutta rohkaisen henkilöstöä myös omaehtoiseen tiedon hankintaan.  Taistelukentän muuttuessa jatkuvasti teknisemmäksi tarvitsee jokainen taistelija ymmärrystä kehittyvissä asejärjestelmissä hyödynnettävistä teknologioista ja niiden mahdollisuuksista ja rajoituksista suomalaisissa olosuhteissa, esimerkiksi sähkömagneettista spektriä koskien.

Suomalainen sotataito on perustunut aina taktiseen toiminnanvapauteen. Emme saa hukata tätä tulevaisuudessakaan byrokratian kasvaessa. Olemme toimineet Naton rauhankumppanina vuosia, mutta Naton kehittyessä ja saatuamme pääsyn Naton salaisiin materiaaleihin, on näitä toimintatapoja vietävä kentälle ja käytäntöön.

Reservi on ilmavoimille tärkeä. Reservin käyttöä kehitetään jatkuvasti ja se tulee olemaa osa operointia koti- ja ulkomailla myös normaalioloissa. Etenemme lainsäädännön kehittymisen myötä. Lähivuosina tämä tulee näkymään esimerkiksi reserviläisten käytössä osana pohjoismaista ilmaoperointia yli Suomen rajojen. Pyrkimyksenä on myös kyetä hyödyntämään reservin erityistä osaamista myös toimintojen kehittämisessä. Meillä on reservin joukoissa todella kovaa osaamista vaikkapa koodaamisen ja kyberin osa-alueilla, mitä ei vielä ole täysimääräisesti ulosmitattu.

Lapin lennosto järjesti Rovaniemellä reserviläisilleen vuonna 2022 Puolustusvoimien vapaaehtoisen OLKKA 22 -harjoituksen. Aiheina olivat iskun jälkeinen tiedustelu, taisteluensiapu, suojelukoulutus, ase- ja ampumakoulutus sekä suojaus. Kuva Ilmavoimat / Anne Torvinen.

7. Ilmavoimien rooli kotimaan ilmapuolustuksessa

Miten Ilmavoimat varmistaa kotimaan ilmatilan valvonnan ja turvaamisen? Mitä uusia haasteita esimerkiksi drone-teknologian kehittyminen tuo mukanaan?

Eräs meidän keskeisistä vahvuuksista on jo pitkään ollut integroitu ilmapuolustus, jossa keskeiset järjestelmät hävittäjistä ilmatorjuntaan kykenevät reaaliaikaiseen salattuun tiedonvaihtoon ja sitä kautta ilmavoimaa ja ilmapuolustusta voidaan käyttää tehokkaasti siellä missä sitä tarvitaan keskittäen.

Suomen ilmatilan valvonta ja turvaaminen hoidetaan tällä hetkellä kansallisesti, mutta tarkastelussa on nykyistä tiiviimpiä yhteistoimintamalleja Natossa ja etenkin pohjolassa. Ilmatilannekuvaa ja tilannetietoja toki vaihdetaan jo nyt. Teknisiä haasteita luo ilmassa liikkuvien järjestelmien kasvava kirjo erittäin nopeista erittäin hitaisiin ja erilaisen tutkaherätteen omaaviin järjestelmiin kaikissa lentokorkeuksissa. Näihin liittyen meillä on esimerkiksi käynnissä hanke, jossa korvataan vuosikymmenen lopussa vanhenevaa kaukovalvontatutkakalustoa. Myös valvontaan käytettävissä olevat järjestelmät ovat moninaisia aktiivisista passiivisiin järjestelmiin kaikilla sähkömagneettisen spektrin osa-alueilla. Tietolähteiden ja tiedon yhdistäminen ja keinoäly tulevat olemaan myös tässä tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. Avaruuden merkitys myös tässä kokonaisuudessa kasvaa.

Dronet ovat nousseet laajaan keskusteluun Venäjän hyökkäyssodan myötä. Teemana on ollut laaja järjestelmäkirjo, massamainen käyttö ja tuotanto sekä nopeat kehityssyklit. Dronejen käyttö ei ole mielestäni disruptiivinen taistelukentän perusteita muuttava tekijä, mutta ne on ilman muuta huomioitava sekä puolustuksen että oman käytön osalta. Myös tähän kokonaisuuteen on käynnissä hankkeita lyhyellä ja pitkällä jänteellä. Valvontaan ja etenkin torjuntaan liittyen uutena kokonaisuutena on noussut esiin torjunnan kustannustehokkuus. Konkretisoiden massamaisesti käytettäviä kymmenien tuhansien hintaisia laitteita ei kannata ampua alas miljoonien ohjuksilla. Siksi tähänkin haasteeseen on ratkaisu monikerroksinen erilaisista osista muodostuva järjestely.

Edellä mainitut asiat ovat tarkasteluissa myös Naton piirissä. Näin ollen voimme yhdessä kehittää ratkaisuita moniin haasteisiin.

Hanki 24 -harjoitus oli Ilmavoimien vuoden 2024 pääsotaharjoitus, jossa koulutettiin Ilmavoimien reserviläisiä. Kuva Ilmavoimat

8. Talviolosuhteisiin sopeutuminen

Hanki 24 -harjoituksessa kehitettiin Ilmavoimien valmiuksia toimia talviolosuhteissa. Mitä erityisiä vaatimuksia Suomen ilmasto asettaa Ilmavoimille, ja miten niihin vastataan?

Suomalainen toimintaympäristö on vaativa ja siksi meidänkin on säännöllisesti harjoiteltava vaikeissakin olosuhteissa. Talvella keskeisiä haasteita ovat luonnollisesti runsas pilvisyys tai pikemminkin matalat sumupilvet, jäätäminen sekä pilvessä että maassa, sydäntalven paksut lumikerrokset ja tietenkin itse kylmyys. Meillä on vuosikymmenien kokemus operoinnista ja menettelyt on kehitetty tähän. Esimerkiksi kiitoteiden lumen poistoon käytämme järjestelmiä ja kalustoa yhteistyössä Finavian kanssa kokonaismaanpuolustuksen hengessä. Kokonaismaanpuolustus ja tiivis yhteistyö onkin meillä erityinen voimavara, joka meidän tulee säilyttää myös tulevaisuudessa, vaikka monia kumppaneitamme ajavat myös liiketaloudelliset intressit.

Mitä huonoon säähän tulee, me olemme ilmavoimista aika lailla ainoa, joka kykenee käytännössä rajoituksettomiin ilmaoperaatioihin umpipilvessä kaikissa valaistusolosuhteissa.  Nämä olosuhteet antavat myös toki operaatiomahdollisuuksia, sillä ainakin vielä toistaiseksi paksut pilvikerrokset rajoittavat jossain määrin esimerkiksi satelliittitiedustelussa käytettäviä kykyjä ja myös osaa asejärjestelmistä.

Liittolaisille nämä olosuhteet ovat uutta, kuten esimerkiksi meille oli myös uutta Romanian operaatiossa koetut yli 40 asteen lämpötilat.

9. Ilmasotakoulutuksen kehitys

Miten Ilmavoimissa varusmiesten ja reserviläisten koulutus on muuttunut viime vuosina, ja miten koulutusta mukautetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin?

Varusmies- ja reservin koulutus on ilmavoimille erittäin tärkeä. Poikkeusolojen toiminta nojaa vahvasti reserviin, vaikkakin lentokalusto saadaan pikatilanteessa taivaalle kantahenkilökunnan voimin. Reservin merkitys korostuu entisestään nykyisin nähtävässä sodankuvassa.

Varusmieskoulutusta on kehitetty aktiivisesti viimevuosikymmenen lopusta alkaen. Koulutusohjelmat on uusittu ja uusia opetusmetodeja on otettu käyttöön. Asesimulaatiot ovat päivittäisessä käytössä. Harjoituksissa käytetään rynnäkkökivääreihin ja liiveihin asennettua järjestelmiä, joiden avulla voidaan tehostaa taisteluntuntua ja eläytymistä ja parantaa harjoituksista saatavaa palautetta. Simulaatioista huolimatta sotilaan perustaidot on opittava käytännön toiminnassa.

Ilmavoimien kasarmeja on uusittu Rissalasta alkaen, ja nyt tilat vastaavat toiminnallisesti vaatimuksia turvaten myös terveelliset tilat varusmiehille.

Varusmiesten ja reservin käytön kehittämisen suhteen etenemme lakimuutosten aikataulussa, mutta kansainvälisyys tulee näkymään koulutuksessa entistä voimakkaammin sekä kotimaassa että esimerkiksi pohjoismaissa.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä lisä koulutukseemme. Yhteistyö on tiivistä ja joka vuosi saatava koulutushyöty paranee. Koulutusohjelmia päivitetään jatkuvasti ja uusia toimintamalleja otetaan käyttöön. Tuoreimpana on tuki KV-lento-osastojen tukeen kotimaan tapahtumissa.

Eversti Timo Herranen Karjalan lennoston komentajana ja johtamassa JPH1/20-harjoitusta kesäkuussa 2020. Kuva Ilmavoimat

10. Viestintä ja läpinäkyvyys kansalaisille

Millaisena näette viestinnän merkityksen nyky-yhteiskunnassa ja tämän hetkisessä poliittisessa tilanteessa? Millainen viestintä rakentaa mielestänne kansalaisten luottamusta Ilmavoimiin ja Ilmavoimien toimintaan?

Nykyisessä mediaympäristössä viestintä on tärkeä osa kaikkea toimintaamme. Ja on aina mietittävä kenelle viestitään.

Meillä ei ole resursseja ylläpitää laajaa informaatiokoneistoa ja mielestäni meille sopii hyvin linja, jossa kaikki toiminta itsessään on viestintää ja siitä tullaan ulos informatiivisesti ja suomalaisen asiallisesti ilman tarpeetonta oman rinnan paukuttamista eri kanavilla. ”Actions speak louder than words” -teesi kuvaa mielestäni hyvin tätä toimintamallia. Olemme mielestäni onnistuneet tässä kansainvälisestikin vertailtuna erittäin hyvin.  Julkaisumme eri kanavilla saavat huomattavan paljon näkyvyyttä ja saamamme palaute on pääsääntöisesti positiivista.

Kansalaisten suuntaan viestittäessä totuudenmukaisuus, avoimuus ja ajankohtaisuus ovat tärkeitä, huomioiden kuitenkin se, että sotilastoimintaan liittyy paljon salassa pidettävää tietoa. On myös huomattava, että monissa asioissa on myös turvallisuuspoliittisia näkökulmia, jolloin sotilaiden rooli rajoittuu puhtaasti sotilaallisiin näkökulmiin.

Suomessa on poikkeuksellisen korkea maanpuolustustahto. Meidän on kyettävä ylläpitämään kansan luottamus toimintaamme ja tässä viestinnällä on merkittävä rooli.

Ilmavoimien komentajan oma ura

1. Uran alkutaival

Miten päädyitte Ilmavoimiin, ja mikä alun perin innoitti teidät ilmailu- ja sotilasuralle?

Lukion jälkeen minulla oli matemaattisesti suuntautuneena opiskelupaikka Teknillisessä korkeakoulussa, mutta aktiivisena ulkoilmaihmisenä tuntui, että kaipaan enemmän käytännön toimintaa. Partio- ja urheiluharrastusten myötä oli kiinnostus herännyt turvallisuusalaa kohtaan ja mielessä oli ura Rajavartiolaitoksessa tai Puolustusvoimissa. Lentäminen ei sinänsä ollut esillä siinä vaiheessa elämää. Sattuman oikusta näin sanomalehdessä ilmoituksen Lentoreserviupseerikurssista ja silloin asiat loksahtivat kohdalleen ja päätin hakea. Alusta alkaen tuntui siltä, että tämä on se minun juttu. Ja tähän on sitten tultu.

2. Kokemukset operaatioista ja harjoituksista

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat kokemuksenne kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa, joissa olette palvelleet?

Kansainvälisestä toiminnasta laajemmin merkittävin ja vaikuttavin kokemus on ollut Yhdysvaloissa vietetty opiskeluvuosi. Laaja perehtyminen asioihin ja kulttuuriin uudesta näkökulmasta on auttanut merkittävästi myöhemmällä uralla. Harjoituskokemuksista vaikuttavin oli johtaa Red Flag Alaska harjoitus 2018. Harjoitusta suunniteltiin ja valmisteltiin vuosia ja oli hienoa nähdä joukkomme ammattimainen toiminta vaativassa toimintaympäristössä. Romanian operaatiossa pääsimme mukaan Naton operatiiviseen toimintaan uusissa olosuhteissa.

3. Johtamisen haasteet

Miten sotilasuranne varrella kohtaamanne johtamishaasteet ovat muokanneet johtamistyyliänne? Millaisia arvoja pidätte tärkeinä komentajana?

Kokemuksen myötä on oppinut kärsivällisyyttä ja kykyä kuunnella ihmisiä, vaikka varmasti näissä on edelleen kehittämisellä tilaa. Vaikeissa tilanteissa olen oppinut, että molemmin puolinen luottamus on a ja o niin yksittäisten ihmisten kuin joukkojen johtamisessa. Ja sen olen oppinut, että johtajana tulee myös olla oma itsensä. Heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Pidän tärkeinä rohkeutta tehdä päätöksiä, myös vaikeita, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Eversti Timo Herranen Red Flag -harjoituksessa Alaskassa vuonna 2018. Kuva Ilmavoimat / Joni Malkamäki

4. Uran käännekohdat

Onko urallanne ollut hetkiä, jolloin erityisesti jokin tapahtuma tai kokemus on muuttanut näkemystänne Ilmavoimista tai ilmapuolustuksesta?

Sanoisin, että käsitykseni on laajentunut vuosien varrella kokemuksen karttuessa. Suurimmat käsityksiin vaikuttaneet kokemukset lienevät opiskelu Yhdysvalloissa ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä joukkojen komentajuudet. Näiden myötä on todella oppinut arvostamaan Ilmavoimien kykyä uusiutua ja kehittää toimintoja pitkäjänteisesti.

Kokemusten myötä on nähnyt edeltäjien tekemien päätösten kaukonäköisyyden. Esimerkkinä tästä voi ottaa vaikka tiiviin kansainvälistymisen jo vuosituhannen alussa, ilmasta -maahan kyvyn integroinnin Hornetiin osana toista elinkaaripäivitystä ja keskitettyjen ilmaoperaatioiden johtamiskyvyn kehittämisen ilmaoperaatiokeskuksen perustamisen myötä. Ilman näitä toiminta nykyisessä tilanteessa olisi merkittävästi hankalampaa. Virkauran edetessä myös käsitys varusmieskoulutuksen ja reservin merkityksestä ilmavoimien taistelukyvylle on syventynyt.

5. Uuden roolin painopisteet

Mikä uudessa komentajan roolissa innostaa ja haastaa eniten, ja mitä haluatte saavuttaa seuraavien vuosien aikana?

Keskeisin tavoite saattaa ilmavoimien sodankäyntikyky vuoteen 28 mennessä tasolle, jossa kykenemme operoimaan tehokkaasti F-35 ja Hornet-kalustolla yhdessä maa- ja merivoimien sekä liittolaisten kanssa Pohjolan puolustuksessa. Tämä vaatii laajaa yhteistoimintaa ja monimutkaisten asioiden toimeenpanoa muuttavassa ympäristössä rajallisin resurssein ja keskittyen olennaiseen.

Toisena kulmana on hallinnon kehittäminen keventämällä byrokratiaa ja vapauttamalla resursseja ottamalla käyttöön keinoälytyökaluja. Yksinkertaisesti sanottuna haluan, että alaiseni voivat käyttää merkittävän osan työajastaa juuri siihen, mistä heille maksetaan palkkaa.

Suurimpana haasteena näen sen, että toimintaportfolion ja tehtäväkentän laajentuessa kehityshankkeiden ja Naton myötä, osaamme asettaa fokuksen oikein. Uskon, että hyvällä tiimityöllä ja avoimella keskustelulla pääsemme tähän.

6. Vapaa sana

Mitä sellaista tulee mieleenne, mitä erityisesti haluaisitte sanoa Suomen kansalaisille komentajakautenne alkaessa?

Maailmassa on tällä hetkellä paljon epävarmuutta ja ikävätkin kehityskulut ovat mahdollisia. Me voimme itse vaikuttaa kehitykseen omalla toiminnallamme. Katson, että Ilmavoimalla yhdessä pohjoismaiden ja muiden liittolaisten kanssa on merkittävä rooli turvallisuutemme takaamisessa. Tämän eteen teemme jatkuvasti päivin ja öin töitä.

Meillä Suomessa on monia vertaansa vailla olevia vahvuuksia, maanpuolustustahto, koko yhteiskunnan kattava yhteistyöverkosto, ajan tasalla oleva puolustus ja tietenkin suomalainen sisu. Pidetään näistä huolta yhdessä!