Esittelyssä Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen
Ilmavoimien komentajana toimii kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen 1. kesäkuuta 2022 alkaen. Ohessa kenraalimajuri Keräsen ajatuksia uuteen tehtävään ja komentajakauteen liittyen.
Mitkä kolme asiaa haluaisit nostaa esille uutena Ilmavoimien komentajana Ilmavoimista ja Puolustusvoimista?
- Ilmavoimat, ja ilmapuolustus laajemmin, on kansainvälisesti verkottunut valmiusorganisaatio, jolla on halua ja kykyä turvata isänmaa osana Puolustusvoimia.
- Ilmavoimat on myös alati kehittyvä organisaatio, joka tarjoaa haastavia ja mielenkiintoisia työuria sotilas- ja siivilihenkilöstölle.
- Yhteistyö on voimaa. Ilmavoimat haluaa työskennellä ja operoida tiiviissä yhteistyössä maa- ja merivoimien kanssa Pääesikunnan ohjauksen mukaisesti.
Millaisten Ilmavoimien komentajaksi astut 1. kesäkuuta 2022 alkaen? Entä millaista kehitystä haluaisit nähdä Ilmavoimissa komentajakautesi aikana?
- Mielestäni Ilmavoimat on hyvähenkinen ja iskussa oleva joukko. Henkilöstön sitoutumista kuvaa, että olemme hoitaneet kaikki keskeiset tehtävät viimeisen kolmen vuoden poikkeuksellisena aikana. Rankkaa on ollut, mutta positiivisesti ajateltuna poikkeusolojen suorituskykymme on vahvistunut.
- Suuret kehittämispäätökset (HX ja IITVJ) on tehty ja nyt on toimeenpanon aika. Meillä ei ole koskaan ollut samanaikaisesti näin laajoja ja vaativia käyttöönottoprojekteja. Tässä työssä pitää edetä määrätietoisesti mutta samalla varmistua, että emme hätäile rakentamisvaiheissa olevissa projekteissa.
- Naton liittymisneuvotteluissa suunnittelemme, miten parhaalla mahdollisella tavalla yhteensovitamme Suomen Ilmapuolustuksen tehokkaaksi osaksi Naton komentorakennetta ja operointia.
- Aina voi parantaa ja kehittää toimintaa. Työmäärä on erittäin suuri myös jatkossa, jolloin meidän pitää priorisoida tehtäviä ja lisäksi edelleen parantaa esikuntatyön sekä projektien ennakoivaa ja suunnitelmallista toimeenpanoa ja tehtävien toteutumisten seurantaa.
- Vastuu ja toimeenpanon päätösvalta on annettava riittävän alas mutta samalla kuitenkin varmistuttava, että ylimmän johdon edellyttämät päätökset / ohjaus voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Ilmavoimalaiset haluavat kehittää toimintaa ja tämä on myös loistava mahdollisuus, kun mielenkiintoista työtä on jaettavissa laajasti. Haastankin kaikki alijohtajat yhdessä työyhteisönsä kanssa keksimään ja esittämään uusia toimintaratkaisuja.
Millaiset terveiset haluaisit lähettää koko Ilmavoimien henkilöstölle?
- Olkaa ylpeitä ilmavoimalaisia. Olette tehneet väsymättömästi erinomaista työtä, jota kumppanit suuresti arvostavat sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
- Kiitän jokaista ilmavoimalaista ”joukkuepelaamisesta” - yhdessä tehdään ja oma rooli hoidetaan.
- Ilmavoimien tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhdessä saavutamme Ilmavoimien strategian tavoitteen – Pohjolan paras, ilmasodan kärkiosaaja 2030-luvulla.
Olit Ilmavoimien HX-hankejohtajana yksi hävittäjähankinnan avainhenkilöistä. Miten näet F-35-kaluston käyttöönoton Ilmavoimien komentajan näkökulmasta?
- Ensinäkin haluan kiittää poliittista johtoa jo usean hallituskauden ylittäneestä määrätietoisesta ohjauksesta ja oikea-aikaisista päätöksistä. Ilmavoimat haluaa olla luottamuksen arvoinen ja varmistaa omalta osaltaan, että käyttöönotto etenee aikataulussa, kustannusraamissa ja suorituskyky saadaan täysimääräisesti käyttöön.
- F-35 tuo merkittävän suorituskykylisän koko puolustusjärjestelmälle, jolloin olemme velvollisia varmistamaan edellä mainitsemani asiat myös Pääesikunnalle ja sisarpuolustushaaroille. Meiltä odotetaan paljon ja meihin luotetaan valtavasti – tiedän että olemme luottamuksen arvoisia.
- Minä haluan sitouttaa käyttöönottoon koko Ilmavoimat ja samalla varmistaa, että mahdollisimman moni ilmavoimalainen pääsee työskentelemään F-35-järjestelmän parissa.
Puolustusyhteistyö on ollut jo pitkään osa Ilmavoimien arkea. Millaisia muutoksia Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden myötä on odotettavissa?
- Puolustusyhteistyö ei ole uusi asia. Ilmavoimien historian alkuajoista saakka olemme hakeneet säännöllisesti kansainvälistä oppia ja toiminnan vertailua. Hornet-hankinnan jälkeen materiaali- ja tekniseen tukeen liittyvä yhteistyö on ollut, jos ei päivittäistä niin viikoittaista. Vuoden 2004 selonteon jälkeen Nato-yhteensopivuutta on rakennettu määrätietoisesti ja nyt olemme käytännössä teknisesti ja henkilöstön osaamisen osalta yhteensopivia kaikilla toimialoilla. Viikoittainen laivueiden CBT-toiminta ja kansainvälisten harjoitusten järjestäminen Suomessa on arkipäivää.
- On itsestään selvää, että lähetämme henkilöstöä Naton komentorakenteisiin ja samalla tarkastelemme, miten kansallisia johtamisjärjestelmiä ja -menetelmiä säädetään, kun liitymme Naton johtamis- ja tilannekuvajärjestelmiin. Tämä pitää varmasti huomioida Ilmasotakoulussa annettavassa perus- ja jatkokoulutuksessa.
- Mitään konkreettista ei luonnollisesti ole vielä sovittu. Todennäköisesti kansainvälinen harjoittelu lisääntyy hieman kollektiivisen puolustuksen harjoittelun seurauksena. On myös mahdollista, että meiltä puuttuvia suorituskykyjä voidaan suunnata pohjolan toiminta-alueelle. Suomessa pitää tarkastella puuttuuko Puolustusvoimilta jotain merkittävää suorituskykyä, jota pitää vahventaa myös kansallisesti. Itselleni tulee mieleen esimerkiksi taktisen ilmakuljetuskyvyn vahventaminen, mutta tämäkin tarkastellaan osana Puolustusvoimien logistiikkaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että sotilaallinen voimankäyttö ei ole jäänyt historiaan Euroopassa. Miten näet tilanteen ilmavoimallisesta näkökulmasta?
- Ukrainan sodan kokemukset osoittavat, että Ilmavoimien hajautettu taistelutapa on toimiva, ja myös välttämätön ratkaisu Suomen toiminta-alueella. Luotan Ilmavoimien taistelukykyyn ja reservistä tulevaan lisävoimaan.
- Suomella on valitettavasti vuosisatojen historian kokemus taisteluista Suomessa tai lähialueella, joka varmasti vaikutti siihen, että emme ajaneet kansallista puolustusta alas. Meillä suomalaisilla on pragmaattinen näkemys, että parempi varautua pahimpaan. 2000-luvun alkupuolella jouduimme perustelemaan näkemyksiämme asiaa ihmetteleville kansainvälisille kollegoille.
- HX-valintapäätös osoittaa, että myös valtionjohto ja poliittinen johto ajattelee asiasta samoin.
Mieleenpainuvin kokemuksesi urallasi tähän mennessä?
- Arvottaminen on haastavaa, kun mieleenpainuvia kokemuksia on niin paljon. Varmasti HX-valintapäätös nousee esiin. Sain kunnian edustaa HX-hanketta asiantuntijana ensin Valtioneuvoston yleisistunnossa ja sen jälkeen Eduskunnassa. Tässä purkautui HX-hankkeen erinomainen kuuden vuoden työ, jota valtionjohto arvosti. Päätökseen liittyen myös hävinneet kandidaatit sanoivat, että HX-hanke oli erittäin haastava, reilu, läpinäkyvä ja tasapuolinen kilpailu. Haluan vielä kerran kiittää jokaista hankkeeseen osallistunutta henkilöä - he tekivät suuren työn.
