Hyppää sisältöön

”Millään muulla hävittäjällä ei voi lentää niin kuin Hornetilla”

Lapin lennosto
Julkaisuajankohta 14.4.2023 10.52
Tiedote

Esittelyssä Ilmavoimien vuoden 2023 F/A-18 Hornet -esityslentäjä kapteeni Henri Toppari Lapin lennostosta.

Kapteeni Henri Toppari palvelee lennon- ja ilmataistelunopettajana Hävittäjälentolaivue 11:ssä Lapin lennostossa. Kutsutunnusta (call sign) KIF tottelevalle miehelle on kertynyt 11 lennostovuoden aikana Hornet-lentotunteja yli tuhat. Tänä vuonna Toppari lentää Hornetia normaalien työtehtäviensä lisäksi myös Ilmavoimien pääesityslentäjän roolissa.

- Vaikka Hornet-esityslentäjäksi valitaankin aina kokeneemman kaartin kuskeja, täytyy myöntää, että yllätyin, kun tulin valituksi tehtävään. Luulin, että osaltani juna olisi jo mennyt. Valinta oli mahtava kunnia, Toppari kertoo.

Tänä vuonna varaesityslentäjä on kapteeni Petteri Kairinen Karjalan lennostosta.
 

   HENRI TOPPARI

  •    Ilmavoimien vuoden 2023 pääesityslentäjä
  •    Kotoisin Kauhavalta
  •    Sotilasarvoltaan kapteeni
  •    Palvelee Hävittäjälentolaivue 11:ssä Lapin lennostossa
  •    Lentänyt Hornetilla 11 vuotta, n. 1050 tuntia
  •    Call sign KIF
  •    Harrastaa jääkiekkoa, golfia ja lukemista

 

Henri, millainen matkasi hävittäjälentäjäksi on ollut?

Matka, ja pitkä alkutaival, ovat opettaneet minut nauttimaan siitä, mitä teen ja arvostamaan jokaista työpäivää.

Olen kotoisin Kauhavalta, silloisen Lentosotakoulun vierestä. Siellä sain pikkupoikana pihalta ja koulun ikkunasta katsella lentäviä koneita, ja sieltä se kipinä hävittäjälentäjän uralle sai alkunsa.
Panostin koulumenestykseen ja harrastuspohja oli jo valmiiksi hyvin urheilullinen. Hakuvaiheessa alkoikin konkretisoitua nopeasti, että kunto ja koulumenestys ovat kohdillaan lentäjän uraa ajatellen. Hakuprosessi ja testit olivat monipuolisia, ja onneksi kerta toisensa jälkeen tuli kutsu seuraavaan vaiheeseen.

Kävi kuitenkin niin, etten päässyt sisään ensiyrittämällä. Se oli pitkän unelmoinnin jälkeen kova pettymys. Päädyin suorittamaan varusmiespalvelusta Lentosotakouluun ja olin lopulta sotilaspoliisikersanttina. Edellisenä iltana ennen kotiutumista keskeytin palveluksen ja hain uudelleen lentoreserviupseerikurssille Tikkakoskelle. Sitten tärppäsi.

Tuli vähän pidempi varusmiespalvelus, alusta loppuun kaksi ja puoli vuotta, mutta se oli sen arvoista. Matka, ja pitkä alkutaival, ovat opettaneet minut nauttimaan siitä, mitä teen ja arvostamaan jokaista työpäivää.

 

 

Oliko siirtyminen Kauhavalta Rovaniemelle ja Hawkin ohjaimista Hornetiin iso kulttuurishokki?

Ei ollut, lähdin tänne pohjoiseen vuonna 2012 puolisoni kanssa avoimin mielin, ja sopeuduimme alusta alkaen tosi hyvin. Hornet-koulutus eteni sujuvasti, ja onhan Hornetilla lentäminen ollut koko paketissa sitä mahtavinta hommaa.

Millainen työpaikka Lapin lennosto ja Ilmavoimat on?

En pelkästään päässyt, vaan minut otettiin mukaan porukkaan alusta asti.

Lapin lennostossa ja Hävittäjälentolaivue 11:ssä parasta on yhteishenki. En pelkästään päässyt, vaan minut otettiin mukaan porukkaan alusta asti. Viihdyn Ilmavoimien palveluksessa erittäin hyvin ja motivaatio tehdä tätä työtä on korkealla.

Mitä päivittäisiin työtehtäviisi kuuluu?

Olen parvenjohtaja sekä lennon- ja ilmataisteluopettaja, työhön kuuluu myös esimiestehtävä Taktisen toimiston päällikkönä. Perustyöpäivä alkaa aamulla yhteisellä tehtävien jakamisella koko laivueelle. Siinä katsotaan päivän lentopalvelussuunnitelmat läpi, käydään oppilaan kanssa tehtävänanto läpi, lämmitellään hyvin ja varustaudutaan. Ennen koneille menoa lento-osasto kokoontuu tsekkaamaan koneiden varustuksen, sääolosuhteet ja muut mahdolliset lentoon vaikuttavat asiat.

Lento kestää tehtävästä riippuen puolesta tunnista puoleentoista. Opettajan roolissa lentämisen lisäksi tarkkailen oppilaan suoritusta. Lennon jälkeen käydään yhdessä läpi, miten tehtävästä suoriuduttiin.

 

 

Toimit viime vuonna varaesityslentäjänä ja nyt pääset esittämään omaa esityslentosarjaasi. Miltä se tuntuu?

Onhan se ihan mielettömän hienoa, kun on kaksivuotiaasta lähtien halunnut tätä, ja nyt, suurena lentonäytösfanina, onkin itse siellä taivaalla.

Minulla oli pitkin viime vuotta, Aleksi Ritvoksen varaesityslentäjänä toimiessani, mielessä ne liikkeet, joita olen itse tykännyt katsella ja myöhemmin itse lentää. Siitä suunnittelu lähti ja sen jälkeen ruutupaperia ja simulaattoritunteja on kulunut paljon.

Millainen Hornet-soolo tänä vuonna nähdään?

Pyrin tuomaan esiin liikkeitä, joita pystyy tekemään Hornetilla, mutta monella muulla ei. Siellä on suuren kohtauskulman liikkeitä, joissa kone ei usein liiku siihen suuntaan, mihin nokka osoittaa. Sarjassa on kaksi temppua, jotka ovat ehdottomia suosikkejani: jalkatynnyri ja hattu, jonka osa ehkä tuntee paremmin cobra-nimisenä. Tiedän, että ne näyttävät oikeasti todella hyviltä yleisölle.

Hornet on koko esityksen ajan yleisön nähtävissä, ja koko ajan tapahtuu jotakin. Mainittakoon, että kaikki liikkeet ovat myös sellaisia, jotka kuuluvat Hornet-ohjaajien koulutusohjelmiin.

Millainen Hornet on esityslentokoneena?

Mielestäni yksikään hävittäjä ei ole niin ”cool” kuin Hornet.

Esityslentäminen Hornetilla on siistiä juuri siksi, että voi lentää suuren kohtauskulman liikkeitä, joissa kone on silti koko ajan ohjattavissa. Se näyttää ja tuntuu räyhäkältä ja aggressiiviselta.

Katson asiaa tietysti hyvin värittynein lasein, mutta Hornet on aina todella näyttävä esityslennoilla. Millään muulla hävittäjällä ei voi lentää niin kuin Hornetilla. Toki riippuu katsojasta, että mitä arvostaa eniten, mutta omasta mielestäni yksikään hävittäjä ei ole niin ”cool” kuin Hornet. 

Tulee olemaan myös mielenkiintoista nähdä, millaisen esityksen Sveitsin ilmavoimien Hornet vetää Turussa Ilmailuliiton päälentonäytöksessä (17.–18.6.).

 

 

Miten valmistaudut yksittäisiin esityksiin?

H-hetken lähestyessä mielikuvaharjoittelen sarjaani yksin jossain piilossa, silmät suljettuna, kädet ilmassa viuhuen.

Seuraan tarkkaan sääennusteita, jotta tiedän, minkä kolmesta eri sääolosuhteen sarjasta lennän. H-hetken lähestyessä mielikuvaharjoittelen sarjaani yksin jossain piilossa, silmät suljettuna, kädet ilmassa viuhuen. Jos lentopaikka on outo, käyn myös tutkimassa paikan järjestelyt ja erityispiirteet. 
Lähempänä esitystä teen huolellisen lämmittelyn. Minulla on oma jumppatreeni, jossa lämmitetään erityisesti isot lihakset, kaula, niska ja muu tukiranka.

Sitten onkin vuorossa lentovarusteiden pukeminen, koneen tsekkaus ja käynnistys sekä rullaus. Ne kaikki sujuvat normirutiinilla. Kiitotien päässä keskityn vielä hetkeksi, sitten tsempit ja startti.

Mitään taikauskoisia rutiineja minulla ei ole, koska minulla on niitä ihan riittävän paljon jääkiekkoharrastuksessani. Ominaista minulle on varmaankin se, että teen kaikki rutiinit yksin ilman häiriötekijöitä, rauhassa keskittyen.

 

 

Mikä olisi täydellinen esityslentosää?

Tyyni pakkassää on lentämisen kannalta ideaali, mutta esityslentosäänä sanoisin täydelliseksi sellaisen, jossa yleisö tarkenee, pysyy kuivana ja nauttii.

Entä mikä on mieluisin paikka esiintyä?

Mieluisin paikka on sellainen, jossa on omaa perhettä yleisössä – pääsee kerrankin näyttämään, että mitä se isi tekee työkseen. Toki on niinkin, että vaikka ei olisi ketään katsomassa, lentäminen on joka tapauksessa todella mukavaa hommaa. Jos minun lentämisestäni samalla nauttii joku muukin, niin se on toki mahtavaa.

Mitä odotat pian alkavalta lentonäytöskaudelta?

Toivon onnistuneita tapahtumia, joissa kaikki viihtyvät.

Toivon onnistuneita tapahtumia, joissa kaikki viihtyvät. Toivottavasti voin osaltani olla innostamassa nuoria tälle tielle. Ulkomaisista isoista lentonäytöksistä ohjelmassani on ainakin RIAT heinäkuun puolivälissä Isossa-Britanniassa ja Radom elokuun lopulla Puolassa. Odotan niitä innolla.

 

Seuraa Ilmavoimia sosiaalisessa mediassa

Facebookissa @ilmavoimat         
Twitterissä @FinnishAirForce 
Instagramissa @ilmavoimat

Seuraa Lapin lennostoa sosiaalisessa mediassa

Facebookissa @lapinlennosto        
Twitterissä @Laplsto 

´