Ilmaoperaatioiden johtaminen ACE 23 -harjoituksessa
Arctic Challenge Exercise 23 -harjoituksen suuren harjoituskokonaisuuden ilmaoperaatioiden onnistunut toteuttaminen vaati huolellista suunnittelua, koordinointia ja sujuvaa yhteistyötä osallistujamaiden kesken.
29.5 - 9.6. järjestetty Arctic Challenge Exercise 23 oli yksi vuoden suurimpia lentotoimintaharjoituksia Euroopassa. Harjoitukseen osallistui noin 150 ilma-alusta 14 eri maan asevoimista ja Natosta. Ilma-alusten lisäksi mukana oli myös erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä.
Suuren harjoituskokonaisuuden ilmaoperaatioiden onnistunut toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua, koordinointia ja sujuvaa yhteistyötä osallistujamaiden kesken. ACE 23:n ilmaoperaatioiden johtajana toimi eversti Tommi Heikkala Ilmavoimien esikunnasta. Apunaan hänellä oli Suomen ilmavoimista ja muista keskeisistä osallistujamaista koottu noin 50 asiantuntijaa sisältävä harjoituksen johtoryhmä (EXCON). Harjoitus johdettiin Ruotsissa sijaitsevasta Kallaxin tukikohdasta.
Harjoituksen suurissa ilmaoperaatioissa oli mukana yhtä aikaa jopa yli 100 ilma-alusta, joiden suorituskykyjen, kuten ilmasta ilmaan - ja ilmasta maahan -toiminnan, tiedustelun, lentävän taistelunjohdon ja ilmatankkerien, käyttö pyrittiin suunnittelemaan ilmaoperaation kokonaisuuden kannalta ajallisesti ja paikallisesti mahdollisimman optimaalisesti.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiettyyn tehtävätyyppiin tarvittavat suorituskyyt ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Pelkästään sadan koneen kokoaminen eri tukikohdista harjoitusalueelle vaatii koordinointia. Isoissa lentokierroksissa koordinointivastuu on annettu yhdelle henkilölle (mission commander), joka suunnittelee läpiviennin yhdessä kierroksiin osallistuvien lentomiehistöjen kanssa, Heikkala kertoi harjoituksen aikana.
Niin harjoitusalueen koko, toimijoiden lukumäärä kuin myös eri kansallisuuksien lukumäärä on poikkeuksellisen suuri.
Tämä oli erityisen haastava tehtävä ACE-harjoituksessa tukikohtien ja osallistuvien kansallisuuksien lukumäärän sekä erityyppisten ilma-alusten vuoksi. Kierroksen suunnitteluun osallistui myös henkilöstöä taistelunjohtokeskuksista, jotka vastasivat toimeenpanon reaaliaikaisesta johtamisesta.
– Harjoitukseen osallistuvan kaluston ja kansallisuuksien kirjo vaikuttaa johtamiseen. Asioissa on aina useita tasoja ja näkökulmia. Niin harjoitusalueen koko, toimijoiden lukumäärä kuin myös eri kansallisuuksien lukumäärä on poikkeuksellisen suuri. Monimutkaisuus tuo suunnitteluun tiettyä hitautta, jos sitä verrataan vain kansalliseen ilmaoperaatioiden suunnittelusykliin, mutta on erittäin palkitsevaa nähdä, kuinka asiat saadaan ratkaistua ja toimeenpantua.
– ACE:n johtaminen on todella mielenkiintoista. Olen erittäin tyytyväinen saamastani mahdollisuudesta toimia näin monipuolisen harjoituksen ilmaoperaatioiden johtajana. Sanoisin, että oppimiskäyrä on hyvällä tasolla. Henkilökohtaisella tasolla harjoitus on antanut myös paljon. Olen ollut 2000-luvun alusta alkaen tiiviisti mukana Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyön kehittämisessä, ja on mukavaa nähdä monia tuttuja kasvoja, Heikkala kertoi harjoituksen aikana.
Sujuvan johtamisen kansainvälisissä harjoituksissa mahdollistaa huolellisen suunnittelun ja koordinoinnin lisäksi molemminpuolinen luottamus, joka vaikuttaa paljon siihen, mitä tavoitteita harjoituksessa saavutetaan. Myös kansainvälisten kumppanien käytäntöjen tunteminen sujuvoittaa yhteistyötä.
– Tuoreena Nato-jäsenenä oleellista on tuntea ja käyttää monipuolisesti kansainvälisen yhteisön kykyjä. Harjoitteleminen yhdessä kumppanien ja liittolaisten kanssa opettaa optimoimaan liittouman suorituskykyjä suunnittelusta ja ensivalmisteluista aina käytännön ilmatoimintaan. ACE antaa meille erittäin monipuolista kokemusta, Heikkala kertoi.
Joka toinen vuosi järjestettävien ACE-harjoitusten suunnittelua ja kehittämistä johtaa järjestäjämaista koostuva ydinsuunnitteluryhmä, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.
– Ryhmä vastaa harjoituksen kehittämisestä ja seuraavaan harjoitukseen tarvittavien yksityiskohtien järjestämisestä ja dokumentoinnista. Kokemukset aikaisemmista harjoituksista on analysoitu ja harjoitusta on kehitetty määrätietoisesti näiden pohjalta. ACE-harjoituskehyksen suunnittelutyö on tällä tavalla ajatellen jatkuva prosessi. Yksittäisen harjoituksen suunnittelu kestää noin 1,5 vuotta. Seuraavan harjoituksen (ACE 25) suunnittelu käynnistyy taas ensi syksynä, Heikkala sanoi.
