Ilmavoimien komentajan mediatapaaminen järjestettiin Helsinki-Vantaalla
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeren vuoden 2016 mediatapaaminen järjestettiin perjantaina 16. joulukuuta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tilaisuudessa luotiin katsaus ilmavoimien päättyvään toimintavuoteen ja tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi tiedotusvälineille esiteltiin puolustushaaran lentokaluston uusin vahvistus, alkeis- ja jatkokoulutuskone Grob G 115E.
Vuosittain järjestettävä mediatapaaminen on tilaisuus, jossa ilmavoimien komentaja kertoo tiedotusvälineiden edustajille puolustushaaran toiminnasta ja tulevaisuudennäkymistä. Tilaisuudessa medialle tarjoutuu myös mahdollisuus keskusteluihin ilmapuolustuksen ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna mediatapaamiseen osallistui noin kolmekymmentä tiedotusvälineiden edustajaa.
Vuonna 2016 ilmavoimien päätehtävä, Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV / AKT), olivat jälleen laajan julkisen huomion kohteena. Erityisesti lokakuun kuudentena tapahtuneet kaksi venäläisen Su-27 -hävittäjän alueloukkausta Suomenlahdella Porvoon edustalla sekä niihin liittyneet Hornetien tunnistuslennot nostivat esiin ilmavoimien korkean valmiuden ja kyvyn toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä.
– Vilkas sotilaslentotoiminnan taso on vakiintunut viime vuosien aikana uudeksi normaalitilanteeksi Suomenlahdella, kenraalimajuri Kim Jäämeri kertoo.
– Sotilasilma-aluksien toimintaan liittyvät puutteet ja poikkeamat, kuten lennot ilman lentosuunnitelmaa tai lentäminen ilma-aluksen tunnuksen ja sijainnin ilmaiseva toisiotutkavastaanotin eli transponder pois kytkettynä ovat kuitenkin vähentyneet Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa.
Kenraalimajuri Jäämeren mukaan vuonna 2016 on tapahtunut joulukuun puoliväliin mennessä kaikkiaan neljä Suomen ilmatilan loukkausta.
Kahden lokakuussa Suomen ilmatilassa lentäneen venäläishävittäjän lisäksi monikansalliseen BALTOPS-harjoitukseen osallistunut tanskalainen Merlin-kuljetushelikopteri harhautui ilman lentolupaa Suomen ilmatilaan kesäkuussa Suomenlahdella. Marraskuussa puolestaan ja ruotsalainen Gulfstream-suihkukone harhautui Suomen ilmatilaan suunnistusvirheen seurauksena Bogskärin lähellä.
Harjoitustoimintaa kotimaassa ja ulkomailla
Valmiuden ylläpitämiseen liittyvien mittarien lisäksi ilmavoimien toiminnan tasoa voi tarkastella lento- ja harjoitustoiminnan aktiivisuuden kautta. Vuosina 2012–15 toimeenpannun puolustusvoimauudistuksen aikana ilmavoimien lentotuntimäärä ja kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten sekä henkilökunnan harjoitusvuorokaudet laskivat tilapäisesti. Uudistuksen jälkeen tavoitteena oli palauttaa toiminta sitä edeltäneelle tasolle. Kenraalimajuri Jäämeren mukaan Hornet-monitoimihävittäjien lentotoiminta onkin nyt miltei uudistusta edeltävän ajan tasolla, jota hän luonnehtii tyydyttyväksi.
– Ilmavoimat lentää tänä vuonna 8800 Hornet-lentotuntia, kun puolustusvoimauudistusta edeltävä taso oli 8900 tuntia vuodessa. Niukemmalla määrällä koulutukseen käytettäviä lentotunteja emme pysty pitämään Hornet-valmiusohjaajiemme määrää nykyisellä tasolla.
Lentotuntimäärissä mitattuna ilmavoimien vuosi 2017 on tämän vuoden kanssa samanlainen. Lisäksi muutama vuosi sitten alkanut vilkas reserviläiskoulutus jatkuu aktiivisena.
– Ilmavoimissa on otettu käyttöön taistelutapa, jossa poikkeusolojen lentotukikohdissamme toimivat joukot suojautuvat erilaisia uhkia vastaan aiempaa suuremman liikkuvuuden ja hajauttamisen keinoin. Olemme kouluttaneet muutamien viime vuosien aikana taistelutapaa sodanajan reservillemme, ja jatkamme työtä ensi vuonna.
Ilmavoimien vuoden 2017 harjoitustoiminta seurailee kenraalimajuri Jäämeren mukaan samoja perusperiaatteita kuin tänäkin vuonna. Joitakin ulkomailla järjestettäviä monikansallisia lentotoimintaharjoituksia kuitenkin joudutaan jättämään väliin. Niitä kompensoi kotimaassa tapahtuva harjoitustoiminta, jossa on mukana myös ilmavoimien ulkomaisia kumppaneita.
Miltei viikoittainen Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien välinen Cross Border -lentokoulutustoiminta maiden pohjoisosissa jatkuu myös ensi vuonna. Mukana lentokierroksilla nähdään hävittäjäkoneiden ja kolmen pohjoismaan ilma-alusten lisäksi ajoittain myös muiden maiden ilmavoimien kalustoa sekä ilmatankkaus-, taistelunjohto- ja valvontakonekalustoa.
Pohjoismaisen ilmavoimayhteistyön mittavin tapahtuma on ensi vuonna Arctic Challenge Exercise (ACE) 17. Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella järjestettävään laajaan lentotoimintaharjoitukseen osallistuu noin 120 ilma-alusta 12 eri maan puolustusvoimista. Kolmatta kertaa järjestettävän harjoituksen suunnittelu- ja johtovastuussa on vuonna 2017 Suomi.
– ACE 17 on ensi vuonna eräs maailman suurimmista lentotoimintaharjoituksista, ja sitä kohtaan on osoitettu erittäin suurta kiinnostusta ulkomaisten potentiaalisten osallistujien taholta, kenraalimajuri Jäämeri kertoo.
– Harjoituksen lentokierroksilla voi olla ilmassa yhtäaikaisesti jopa sata ilma-alusta, joten sen suunnittelu ja johtaminen on merkittävä osoitus osaamisestamme. ACE on myös erinomainen esimerkki kansainvälisen yhteistyön hyödyistä Suomen puolustukselle. Se tarjoaa meille erinomaisen tilaisuuden harjoitella osana maailmankin mittakaavassa erittäin laajaa kokonaisuutta.
Myös Suomen ja Ruotsin ilmavoimien osallistuminen toistensa kansallisen puolustuksen harjoituksiin jatkuu vuonna 2017. Ruotsin ilmavoimat osallistuu ensi vuonna Suomessa Ruska 2017 -ilmaoperaatioharjoitukseen, ja Suomen ilmavoimat on mukana Ruotsin puolustusvoimien AURORA 2017 -pääsotaharjoituksessa. Tämänvuotisiin Ruska 2016- ja Flygvapenövning (FVÖ) 16 -harjoituksiin erona on se, että maiden ilmavoimat osallistuvat toistensa tapahtumiin puolustuksellisiin tehtäviin keskittyvissä rooleissa. Aiemmin Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat olleet mukana toistensa pääsotaharjoituksissa vain hyökkäyksellistä toimintaa kuvaavassa vastaosastoroolissa.
Pohjoismaisen ilmavoimayhteistyön lisäksi myös yhteistoiminta muiden kansainvälisten kumppanien kanssa jatkuu vuonna 2017 esimerkiksi Suomen ulkopuolella järjestettäviin monikansallisiin lentoharjoituksiin osallistumisen sekä Baltiasta käsin toimivien Naton lento-osastojen kanssa tapahtuvien ilmataisteluharjoitteluun keskittyvien lentokierrosten muodossa.
Lisäksi ilmavoimat järjestää harjoituksia, joilla valmistaudutaan vuonna 2018 Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen valmiusvuoroon. Valmiusvuoroon ilmoitetaan mukaan ilmasta ilmaan -tehtäviin varusteltu Hornet-osasto tukikohtatoimintoineen.
Hornetien elinkaaripäivitykset päätökseen
Operatiivisten tehtävien ja harjoitustoiminnan lisäksi kenraalimajuri Jäämeri valotti mediatapaamisessa myös ilmavoimien kaluston ja suorituskyvyn kehittämisen tilannetta. Vuosina 1995–2000 käyttöönotettujen Hornet-monitoimihävittäjien osalta eräs merkittävä tavoite saavutettiin joulukuun yhdeksäntenä, kun viimeinen 62 toisen elinkaaripäivityksen (Mid-Life Upgrade 2) läpikäyneestä Hornetista valmistui päivitysten sarja-asennuslinjalta Patria Aviationin Jämsän Hallin toimipisteessä.
Horneteille on niiden elinkaaren aikana tehty kaksi elinkaaripäivitystä, joilla on ylläpidetty ja kehitetty monitoimihävittäjän kykyä torjua ilmamaaleja sekä luotu kalustoon kyky tukea puolustusvoimien taistelua kaukovaikutteisen, kiinteisiin maaleihin kohdistettavan täsmäaseistuksen asevaikutuksella. Päivitystyön valmistuttua ilmavoimat on kenraalimajuri Jäämeren mukaan saavuttanut valmiuden käyttää ilmasta maahan -aseistusta operatiivisissa tehtävissä.
– Ilmavoimien Hornetit ovat nyt kykeneviä taistelutehtäviin, joissa käytetään ilmasta maahan -aseistusta. Ohjattavia JDAM-pommeja ja JSOW-liitopommeja on jo toimitettu Suomeen ja suorituskyky on operatiivisessa käytössä. JASSM-rynnäkköohjuksen osalta ohjuksen integraatiotyö valmistuu ensi vuonna, ja tavoitteena on saavuttaa operatiivinen valmius vuoden 2018 aikana.
Mediatapaamisessa esiteltiin tiedotusvälineille myös ilmavoimien lentokonekaluston tuorein vahvistus, Valmet Vinkan seuraajaksi ilmavoimien alkeis- ja jatkokoulutuskoneeksi syksyllä 2016 valittu Grob G 115E. Käytettyinä Isosta-Britanniasta hankitut 28 Grobia tulevat ilmavoimissa lentokoulutuskäyttöön vuonna 2018. Ensimmäinen koneista saapui Suomeen marraskuussa 2016, ja loput toimitetaan maahan alkuvuodesta 2017. Koneisiin suoritetaan ennen koulutuskäytön aloittamista modifikaatiotöitä, joissa muun muassa niiden suunnistus- ja lennonvalvontamittaristoja modernisoidaan uusilla digitaalisilla näyttölaitteilla.
Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjät saavuttivat kyvyn ilmasta maahan -toimintaan joulukuussa. Ohjattavia JDAM-pommeja ja JSOW-liitopommeja on jo toimitettu Suomeen ja suorituskyky on operatiivisessa käytössä. JASSM-rynnäkköohjuksen osalta ohjuksen integraatiotyö valmistuu ensi vuonna, ja tavoitteena on saavuttaa operatiivinen valmius vuoden 2018 aikana.
HX-hankkeen tietopyynnöt tarkasteltavina
Hornetin elinkaaripäivitysten ja lentokoulutuskaluston päivitysten lisäksi ilmavoimien suorituskykyjen kehittämisessä katsotaan myös kauemmas tulevaisuuteen.
Vuonna 2016 käynnistetyn HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvan ilmavoimien pääkaluston, Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyky uuteen monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Uuden monitoimihävittäjän tulee osana ilmapuolustuksen ja koko puolustusjärjestelmän kokonaisuutta kyetä muodostamaan ennaltaehkäisevä kynnys Suomeen kohdistuvaa sotilaallisen voiman käyttöä vastaan sekä torjumaan valtakuntaan kohdistuvat sotilaalliset hyökkäykset.
HX-hanketta koskeva tietopyyntö lähetettiin huhtikuussa Ison-Britannian Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallitukselle, jotka toimittivat ne edelleen monitoimihävittäjien valmistajille. Tietopyynnön tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä ilmasodankäynnin ympäristössä.
Boeing F/A-18 Super Hornet-, Dassault Rafale-, Eurofighter Typhoon-, Lockheed Martin F-35- ja Saab Gripen -koneita käsittelevät vastaukset toimitettiin puolustusvoimille marraskuun lopussa. Tuhansia sivuja käsittävästä asiakirjamateriaalista tehdään kenraalimajuri Jäämeren mukaan lopullinen analyysi kevääseen 2017 mennessä. Jo alustavan tarkastelun perusteella on kuitenkin havaittavissa että valmistajien poikkeuksellisen laajaksi ja seikkaperäiseksi luonnehtima tietopyyntö on tuottanut HX-hankkeen jatkon kannalta riittävän määrän tarpeellista informaatiota.
– Annoimme valmistajille tietopyynnössämme skenaarioita eli kuvauksia Suomen olosuhteisiin ja ilmapuolustuksen tarpeisiin perustuvista haasteista joihin pyysimme heiltä vastaukseksi ratkaisuja. Saimme kaikilta vastauksen, joissa ratkaisumallit ovat odotetusti erilaisia. Vastausten perusteella voi kuitenkin todeta että kaikki HX-kandidaatit ovat suorituskykynsä, tekniikkansa, aseistuksensa ja kustannuksiensa puolesta soveltuvia Suomen olosuhteisiin.
Tietopyyntövaiheen jälkeen HX-hankkeessa on vuorossa tarjouspyyntöjen lähettäminen lentokonevalmistajille keväällä 2018. Hankintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021.
Ilmavoimien uusi alkeis- ja jatkokoulutuskone Grob G 115E esiteltiin tiedotusvälineille ilmavoimien komentajan mediatapaamisessa.
