Hyppää sisältöön

Lentoreserviupseerikurssi 93:n valinnat

Ilmasotakoulu
Julkaisuajankohta 22.8.2018 16.39
Tiedote

Koulutus lentoupseeriksi alkaa ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilla, joka on samalla varusmiesvaihe. Lentoreserviupseerikurssille (LENTORUK) valitaan vuosittain 35–40 oppilasta. Kurssin aikana annetaan laaja ja perusteellinen ilmailuteorian opetus, noin 35 tunnin lentokoulutus alkeiskoulutuskoneella sekä normaali reserviupseerin varusmieskoulutus.

Lentoreserviupseerikurssi järjestetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella ja se kestää 347 vuorokautta. Kurssilaiset astuvat palvelukseen heinäkuun saapumiserän yhteydessä. Kurssin jälkeen on mahdollisuus hakea opiskelijaksi kadettikurssin eri ohjaajaopintosuunnille ilmavoimiin, maavoimiin ja Rajavartiolaitokseen. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lentoupseeriksi opiskellaan Ilmavoimien kadettikurssin ohjaajaopintosuunnalla.  Ohjaajaopintosuunnan kadettikurssipaikkoja on vajaa kaksikymmentä.

Lentoreserviupseerikurssin tavoitevahvuus on ollut 40 oppilasta. Kevään valinnoissa tämän vuoden kurssille hyväksyttiin 37 soveltuvaa oppilasta, joista yksi ei ottanut paikkaa vastaan. Varsinaisen valintaprosessin jälkeen Ilmasotalinjan ohjaajaopintosuunnan kadettikurssipaikkoja lisättiin Pääesikunnan päätöksellä. Päätöksen seurauksena katsottiin tarpeelliseksi kasvattaa tulevien kadettikurssien rekrytointipohjaa.

Ilmasotakoulussa toimeenpantiin heinä- ja elokuun aikana lisävalinta Lentoreserviupseerikurssi 93:lle. Suoritetulla lisävalinnalla haluttiin turvata potentiaalisten hakijoiden määrä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjätarpeen täyttämiseksi.

Lisävalinnan suuntaamiseen Ilmasotakoulun saapumiserän 2/18 alokkaille sekä saapumiserän 1/18 Ilmavoimien aliupseerikurssin erikoiskurssilinjojen oppilaille vaikuttivat valintojen tiukka aikataulu sekä valinta- ja lääkintäorganisaation resurssit lomakauden aikana. Lisävalinnan suuntaamisen tarkastelivat Ilmasotakoulun valintapäällikkö sekä Ilmavoimien ylilääkäri.

Lentoreserviupseerikurssin valintaprosessi jakautuu viiteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan esikarsinta hakemusten perusteella. Toiseen valintavaiheeseen kutsuttavat käyvät läpi terveystarkastuksen, kunto- ja lihaskuntotestauksen sekä ensimmäiset psykologiset testit (p-kokeet). Kolmannessa vaiheessa hakijoilla ovat edessä kaksipäiväiset psykologiset testit Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen toimintakykyosastolla Tuusulassa. Psykologisissa testeissä hakijoilta testataan persoonallisuuteen liittyviä ominaisuuksia sekä kognitiivisia kykyjä.

Neljännessä vaiheessa hakijat kutsutaan Helsinkiin Ilmailulääketieteen keskukseen, jossa hakijoille tehdään erilaisia fysiologisia testejä, kuten laboratoriotestejä ja näkö- ja kuulotestejä. Neljännessä vaiheessa valintapäällikkö, valintapsykologi ja lääkäri haastattelevat mukana olevat hakijat. Neljännen vaiheen jälkeen valinnoissa järjestetään välivalintakokouksia, joissa tarkastellaan mukana olevien hakijoiden osalta kaikki valinnoissa saatu tieto ja päätetään viidenteen vaiheeseen hyväksyttävät hakijat. Viidennessä vaiheessa hakijoille suoritetaan tarkentavia lääketieteellisiä tutkimuksia, esimerkiksi silmä- ja korvalääkärin tekemät tutkimukset.

Ennen varsinaista valintakokousta järjestetään valmistelevat valintapisteiden tarkastuskokoukset.  Valintakokouksen puheenjohtajana toimii Ilmasotakoulun johtaja. Kokouksen jäseninä ovat Ilmasotakoulun valintapäällikkö, Ilmavoimien ylilääkäri, valintapsykologi, valintalääkäri sekä Lentoreserviupseerikurssin johtaja. Valintakokouksessa nimetään Lentoreserviupseerikurssille esitettävät hakijat Ilmavoimien komentajalle hyväksyttäväksi.

 

Lentoreserviupseerikurssi 93:n päähaun hakijat valintavaiheittain

 

Lisävalinta

Lisävalinnan testausjärjestyksiä muutettiin aikataulu- ja resurssisyistä. Hakijoiden terveystiedot tarkastettiin vasta toisessa vaiheessa hakijoiden vähäisestä määrästä johtuen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin hakijoiden p-kokeiden tulokset, joiden osalta tukeuduttiin varusmiespalveluksen aikana suoritettuihin kokeisiin. Lihaskunto- ja kuntotestauksessa tukeuduttiin varusmiespalveluksessa tehtyihin testeihin.

Valintojen kolmannessa vaiheessa ei ilmavoimien päätöksellä sovellettu aikaisemmin käytettyä kahden vuoden karenssia kognitiivisiin kykyihin liittyvissä testissä. Ilmavoimien komentajan tahtotilan mukaan valintaprosessia avattiin ja ilmavoimissa varusmiespalvelusta suorittaville annettiin mahdollisuus osallistua lisähakuun. Mahdollisuus koski myös aiemmin kurssille hakeneita varusmiehiä. Testituloksissa karenssin piirissä olleiden hakijoiden testituloksia heikennettiin oppimisvaikutuksen kompensoimiseksi. Mikäli uusijan saamat testitulokset olivat edellistä tulosta vahvempia, tuloksia heikennettiin yhden normipisteen verran. Mikäli taas uusintatulokset olivat edellistä tulosta heikompia, uusi tulos jätettiin sellaisenaan voimaan. Vastaavaa käytäntöä sovelletaan muiden soveltuvuusarvioiden uusintatestaustilanteissa. Karenssin poistoa tulevien Ilmavoimien erikoiskurssivalintojen osalta tarkastellaan.

Neljännen valintavaiheen testit toteutettiin samalla tavalla kuin päähaun testit sillä poikkeuksella, että viidennestä vaiheesta pyörityskoe lisättiin neljänteen vaiheeseen. Viidennen vaiheen muita testejä ei saatu suoritettua ennen kurssille hyväksyntää ja ne tullaan suorittamaan lisävalinnassa kurssille hyväksytyille syksyn aikana.

Lisävalinnan muutokset varsinaiseen päävalintaan verrattuna kirjattiin lisävalintakäskyyn, ja tämän mukaisesti kaikkia lisävalinnassa hakeneita kohdeltiin tasapuolisesti. Kaikkien lisävalinnassa kurssille valittujen osalta valintapisteet ylittivät aiemmin kurssille valittujen alhaisimmat pisteet.

Lisävalinta ei ole normaali käytäntö. Lisävalinta järjestettiin tulevien kadettikurssien rekrytointipohjan varmistamiseksi.

 

Lentoreserviupseerikurssi 93:n lisähaun hakijat valintavaiheittain

 

´