Varusmiespalvelus apumekaanikon silmin
Lapin lennostossa palvelleet ja lentoteknisen aliupseerikurssin suorittaneet varusmiehet kertovat kokemuksistaan kotiutumisen kynnyksellä.
Lähes vuosi sitten 1/16 saapumiserässä palvelukseen astuneet ja 347 vuorokautta palvelleet varusmiehet kotiutuvat torstaina 15. joulukuuta.
Esitelkää itsenne lyhyesti, ketä olette?
– Alikersantti Pasi Jyvälä. Olen 21-vuotias ja kotoisin Rovaniemeltä. Ennen palvelukseen astumista kävin Rovaniemen ammattilukiossa sähköasentajalinjan.
– Kersantti Tuomas Kormano, myös 21-vuotias rovaniemeläinen ja sama tutkintokin löytyy. Astuimme palvelukseen I/16 saapumiserässä Tikkakoskella ja olemme palvelleet Lapin lennostossa nyt puolisen vuotta.
Miten päädyitte hakemaan lentotekniselle aliupseerikurssille?
– Meille molemmille oli jo aikaisessa vaiheessa selvää, että haluamme suorittaa palveluksen nimenomaan Lapin lennostossa. Rovaniemeläisinä lennosto oli entuudestaan tuttu ja meillä on ollut myös kavereita samalla kurssilla, Jyvälä kertoo.
Haitteko myös muille Ilmavoimien erikoiskursseille?
– Harkitsin myös sotilaskuljettajakurssia, sillä siitä saa niin hyvät edut tulevaisuutta varten. Palveluksessa saatavat kortit ja luvat ovat kalliita hankkia siviilissä. Tekniikka kiinnosti kuitenkin enemmän, Kormano muistelee.
– Minä hain myös lentoreserviupseerikurssille, Jyvälä lisää.
Mitkä ovat tärkeimpiä ominaisuuksia lentoteknisellä aliupseerikurssilla menestymiseen?
– Ehdottomasti asenne! Kormano painottaa.
– Lentokoneasentajan tutkinto tai muu tekninen koulutus auttaa, mutta koulutustausta ei poissulje ketään. Meillä esimerkiksi oli Tikkakoskella palveluskaverina yksi kokki, Jyvälä kertoo.
– Tekemällä kaikki oppivat, Kormano muistuttaa.
Kannattaako myös naisten hakea kurssille?
– Todellakin kannattaa! Molemmat huutavat kuin yhdestä suusta.
– Meidän kanssa samalla kurssilla oli muutama nainen. Kaikki otetaan hyvin mukaan samaan porukkaan. Laivuepalvelus ei ole fyysisesti ylitsepääsemätöntä. Pohjakunto täytyy kuitenkin olla, Jyvälä kuvailee.
Mitä hyötyä kurssista on siviilielämässä?
– Lentoteknisestä linjasta on hyötyä ainakin kaikille teknisille aloille suuntautuneille. Kurssista saa pisteitä korkeakoulujen pääsykokeita varten. Lisäksi lentoteknisellä linjalla kaikki saavat johtajakoulutuksen, Jyvälä luettelee.
– Myös työnantajat arvostavat palveluksessa saatua kokemusta, Kormano lisää.
Kaikki Ilmavoimien erikoiskurssit alkavat Ilmasotakoululla Tikkakoskella. Saitteko valita palveluspaikkanne peruskoulutuksen jälkeen?
– Suurin osa pääsi siihen joukko-osastoon mihin halusikin. Kuudestakymmenestä vain muutama ei päässyt toivomaansa paikkaan. Esimerkiksi Rovaniemelle tuli pari kaveria, joille se ei ollut ensimmäinen vaihtoehto. Mieli on kuitenkin muuttunut ja he ovat olleet todella tyytyväisiä palvelusaikaan Lapin lennostossa, Jyvälä kertoo.
– Vuodenaikojen selkeä ero on Lapin ehdoton rikkaus, Kormano kehuu palveluspaikkaansa. Oikealla varustuksella selviää säästä kuin säästä.
Olette hallinnollisesti Jääkäriprikaatin alaisuudessa vaikka palvelette Lapin lennostossa. Miten se on toiminut?
– Jääkäriprikaatin varusmiehet suhtautuvat hyvin lennostossa palveleviin ja meillä on keskenämme oikein hyvät välit. Jääkäriprikaati on hoitanut hyvin kaikki hallinnolliset asiat: huollon, majoituksen ja vapaa-ajan aktiviteetit, Jyvälä kertoo tyytyväisenä.
– Jääkäriprikaatin varusmiehillä voi olla vaikea hahmottaa, mitä teemme lennostossa. Toisaalta emme mekään tiedä kaikkea maavoimien puolella tehdään, Kormano lisää.
Parasta palveluksessa?
– Laivueessa on todella hyvä yhteishenki. Olemme enemmän yhtä henkilökunnan kanssa, kuin maavoimissa. Yhteistyö on tiiviimpää, eikä ole turhaa jäykistelyä, Kormano kertoo.
– Se palkitsee kun on tehnyt homman hyvin ja kuittaa sen pois, Jyvälä jatkaa. Pääsemme myös kouluttamaan ilmataisteluasemiehiä ja olemaan isossa vastuussa heidän koulutuksestaan. Meidän asenteellamme ja esimerkillämme tulee olemaan suuri rooli heidän palveluksensa mielekkyydessä.
Millä mielin odotatte kotiutumista?
– Odotamme, että pääsemme hetkeksi siviiliin viettämään normaalia vapaa-aikaa ja nukkumaan omaan sänkyyn, Jyvälä ja Kormano summaavat.
Mitä varusmiespalveluksen jälkeen?
– Jäämme molemmat Lapin lennostoon sopimussotilaiksi. Aloitamme heti vuoden vaihteessa, joten ehdimme viettää pari viikkoa vapaata. Sopimussotilaana olo on näytön paikka. Virka lennostossa on haaveissa, Kormano kertoo. Minulla on myös teknisen alan opiskelupaikka korkeakoulussa, joten saatan lähteä jossakin vaiheessa jatkamaan opiskelua.
– Olemme harkinneet hakemista kadettikouluun, mutta toisaalta myös aliupseerin virka kiinnostaa. Eri vaihtoehtoja on paljon ja niistä täytyy löytää itselle sopivin. Sopimussotilaskauden aikana pääsee näkemään työn vähän eri näkökulmasta ja samalla miettimään kiinnostaako se myös tulevaisuudessa, Jyvälä kiteyttää.
Haku saapumiserän 2/17 lentotekniselle aliupseerikurssille on käynnissä nyt. Hae 1.3.2017 mennessä!
