Hornetit nousussa Rovaniemen lentoasemalla

Pohjoisen ja koko Suomen suojana

Lapin lennosto valvoo ja vartioi Suomen ja sen lähialueiden ilmatilaa ympäri vuorokauden.

Lapin lennostoa johtaa lennoston komentaja eversti Mikko Kauppala.

Lennostossa työskentelee noin 430 henkilöä. Heistä sotilaita on noin 350 ja siviilityöntekijöitä noin 80. Lennoston päätukikohta sijaitsee Rovaniemellä. Toimipaikkoja ja henkilöstöä on sijoittunut myös muualle Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, ja Kainuun maakuntien alueella.

Lennoston joukkojen ja yksiköiden toimintaa ohjaa ja koordinoi Lennoston esikunta. Esikunnan toimintaa johtaa esikuntapäällikkö. Esikunnassa työskentelee asiantuntijoita muun muassa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, liikunnan, tekniikan, turvallisuuden ja kiinteistöhuollon aloilta.

Kalusto ja ammattitaito huippuluokkaa

Lapin lennoston pääkalusto on F/A-18 Hornet -hävittäjä. Hornetit on juuri päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja ne ovat tällä hetkellä suorituskykynsä huipulla. Myös lennoston ilmavalvontatutkia uusitaan ja modernisoidaan parhaillaan, joten Lapin lennostossa "työkalut" edustavat viimeisintä tekniikkaa.

Tutustu Ilmavoimien kalustokuvastoihin

Hornet ilmassa ylhäältä kuvattuna

Hornetien päivittäisistä tarkastuksista, huolloista ja vikakorjauksista vastaa lentotekniikkalaivue. Henkilöstöön kuuluu joukko johtamisen ja suunnittelun, lentokonehuollon, taisteluväline- ja järjestelmähuollon, maakalustohuollon sekä logistiikan asiantuntijoita.

Lentotekniikkalaivue huolehtii myös pelastustoiminnasta. Pelastustoimen henkilöstöä on oltava paikalla aina kun Horneteilla lennetään

Lapin lennoston tarvitsemat valvonta- ja johtamisjärjestelmäpalvelut tuottaa viestitekniikkakeskus. Keskuksen henkilöstö varmistaa toiminnallaan Ilmavoimien käytössä olevien tietoteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyyden. Suurin osa viestitekniikkakeskuksen henkilöstöstä on tietoliikenne-, tietotekniikka- ja sähkötekniikka-alan ammattilaisia.

Ilmatilannekuva antaa perusteet ilmapuolustukselle

Ilmavalvonta on ilmapuolustuksen keskeisin tehtävä rauhan aikana. Lapin lennoston ilmavalvontaa johtaa 5. Pääjohtokeskus.

Pääjohtokeskuksella on tutka-asemia, jotka sijaitsevat eri puolilla lennoston ilmapuolustusaluetta. Pohjoisin asema sijaitsee Inarin kunnassa ja eteläisin asema Kajaanissa. Näiden tutka-asemien välimatka on linnuntietä lähes 550 kilometriä.

Eri sensorien tuottamien tietojen avulla luodaan tosiaikainen ilmatilannekuva, joka antaa perusteet ilmapuolustukselle.

Lue lisää ilmapuolustuksesta

Tunnistuslennolle tarvittaessa

Ilmatilassamme lentävät tai sitä lähestyvät maalit tunnistetaan yhteistyössä sotilas- ja siviiliviranomaisten kesken. Jos maalista ei ole lentosuunnitelmatietoja, eikä maalia kyetä tunnistamaan, käskee pääjohtokeskus tunnistuskoneen eli Hornetin ilmaan.

Hornet ilmassa auringonlaskun aikaan

Hävittäjälentolaivueella on valmius lähettää aseistettu Hornet-hävittäjä nopeasti ilmatilan vartiointitehtäviin kaikkina vuorokauden aikoina vuoden jokaisena päivänä.

Tunnistuslennolla olevaa Hornetia johtaa pääjohtokeskuksen torjuntakeskuksessa toimiva taistelunjohtaja. Taistelunjohtaja antaa tunnistuskoneen lentäjälle tarvittavat suunta- ja korkeus- ja sijaintitiedot maalista. Tunnistaja määrittää kohteen yksilötiedot ja kansallisuuden sekä ohjaa kohteen pois Suomen ilmatilasta. Tarvittaessa ilmatilamme loukkaaja torjutaan voimakeinoja käyttäen.

Ohjaajakoulutus pääroolissa

Valmiustehtävää näkyvämpi ja äänekkäämpi tehtävä on ohjaajien koulutus laivueen rauhanajan ja poikkeusolojen tehtäviin.

Lentäjät saavat peruskoulutuksen Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Tämän jälkeen he siirtyvät Lapin lennostoon Hornetin tyyppikoulutukseen. Koulutuksen aikana ohjaajat saavat ensin koulutuksen parin johtajiksi, sitten parven johtajiksi ja lopulta lennonopettajiksi.

Hävittäjälentolaivue 11 päivittäinen lentotoiminta tapahtuu pääsääntöisesti virka-aikana, jolloin hävittäjiä voi havaita Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan taivaalla.

Lentotoiminta pyritään suuntaamaan harvaan asutuille alueille meluhaittojen vähentämiseksi. Lentokenttien läheisyydessä käytetään melua vähentäviä lentomenetelmiä aina kun se on mahdollista. Lapin lennosto tekee aktiivisesti yhteistyötä mm. paliskuntien ja matkailuyrittäjien kanssa vähentääkseen poronhoidolle ja matkailuelinkeinolle aiheutuvia meluhaittoja.

Yhteistyötä ympäri Suomen ja yli rajojen

Päivittäisen harjoittelutoiminnan lisäksi lennoston henkilöstö osallistuu vuosittain useisiin lentokoulutustapahtumiin ja sotaharjoituksiin. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti Ilmavoimien muiden joukko-osastojen sekä ulkomaisten yksiköiden kanssa.

Lennosto harjoittelee yhdessä Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa lähes viikoittain. Harjoituksia pidetään sekä Suomen että naapurimaittemme ilmatilassa. Yhteistyö Ruotsin ja Norjan lennostojen kanssa on kustannustehokas tapa järjestää monipuolisia ilmataisteluharjoituksia kotitukikohdista käsin.

Lapin lennosto osallistuu vuosittain myös suuriin kansainvälisiin harjoituksiin. Kansainväliset harjoituksissa laivue pääsee mittaamaan osaamistaan muihin maihin verrattuna ja sitä kautta kehittämään toimintaansa.

Kansainvälinen yhteistyö Ilmavoimissa