ACE 17 on kolmen pohjoismaan yhteinen voimanponnistus

Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimien yhdessä järjestämän Arctic Challenge Exercise 2017 -harjoituksen lentotoimintavaihe käynnistyy maanantaina 22. toukokuuta. Harjoituksen johtaja eversti Petteri Seppälän mukaan kansainvälisesti arvostettu ja mittakaavaltaan laaja ja todenmukainen ilmaoperaatioharjoitus on näyte pohjoismaiden ilmavoimien pitkälle viedystä yhteistyöstä.

Arctic Challange Exercise -harjoitukseen osallistuu muun muassa Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien F-15 -hävittäjiä. Yhdysvaltalaisosaston koneita saapui Lapin lennoston Rovaniemen tukikohtaan keskiviikkona 17. toukokuuta. Kuva: ilmavoimat / Minna Piirainen

22. toukokuuta – 2. kesäkuuta järjestettävään ACE 17 -lentotoimintaharjoitukseen osallistuu yli sata sotilasilma-alusta ja tuhansia henkilöitä yhdentoista maan asevoimista. Harjoituksen lentotoiminta tapahtuu Norjan, Ruotsin ja Suomen alueelle ulottuvassa ilmatilassa Bodøn Luulajan sekä Rovaniemen tukikohdista.

Harjoituksen johtaja eversti Petteri Seppälä, miten kuvailisitte harjoitusta ja sen tavoitteita?

Arctic Challenge Exercise 17 on kolmen maan ilmavoimien yhdessä suunnittelemana ja valmistelemana erittäin harvinainen lentotoimintaharjoitus. Se on käytännön osoitus siitä erinomaisesta yhteistyöstä, jota Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat ovat tehneet vuosikymmenen aikana. Maiden ilmavoimat ovat järjestäneet vuodesta 2009 alkaen miltei viikoittain Cross Border -ilmataisteluharjoittelua maiden pohjoisosissa. ACE on tavallaan laajennettu ja monipuolistettu versio tästä harjoittelukonseptista.

ACE 17:n tavoitteena on harjoitella monikansallisten joukkojen osallistumista kansainvälisen kriisinhallintatehtävän monipuolisiin ilmaoperaatioihin.

Suomen ilmavoimat on ensimmäistä kertaa ACE:n johtovastuussa. Miten tässä roolissa toimiminen eroaa siitä, miten ilmavoimat on aiempina vuosina osallistunut harjoitukseen?

Aiemmissa ACE -harjoituksissa Suomi on ollut mukana yhtenä järjestäjätahoista, mutta ei harjoituskokonaisuuden vastuullisena johtovaltiona. Tämä lisää entisestään harjoituksen mielenkiintoisuutta suomalaisesta näkökulmasta. ACE 17 on suurin koskaan johtamamme kansainvälinen lentotoimintaharjoitus. Sekä minulle henkilökohtaisesti että ilmavoimille organisaationa onkin erittäin suuri etuoikeus ja kunnia päästä toimimaan tällaisen harjoituksen johtoroolissa.

On kuitenkin tärkeätä huomata että harjoitus on ennen kaikkea Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisponnistus eikä sen suunnitteleminen ja toteuttaminen onnistuisi ilman kaikkien kolmen maan ilmavoimien yhteistyötä.

Suomen ilmavoimat on ensimmäistä kertaa ACE:n johtovastuussa ja harjoituksen johtajana toimii eversti Petteri Seppälä. Norjan Bodø on yksi ACE 17:n päätukikohdista Rovaniemen ja Ruotsin Luulajan lisäksi.

Arctic Challenge Exerciseen osallistuvia ilma-aluksia saapui harjoitustukikohtiin jo viime viikolla, mutta harjoituksen varsinainen lentotoimintavaihe alkaa 22. toukokuuta. Minkälaisia valmisteluja laajamittaisen lentotoimintaharjoituksen toteuttaminen on edellyttänyt?

Harjoituksen suunnittelu ja valmistelu on ollut pitkä ja monimutkainen, mutta myös erittäin mielenkiintoinen prosessi. Arctic Challenge Exercise 17 on järjestyksessä kolmas ACE -harjoitus, ja aiemmat harjoitukset niistä saatuine kokemuksineen ja oppeineen toimivat luonnollisesti suunnittelun lähtökohtana.

Nyt järjestettävän harjoituksen suunnittelu käynnistyi niin sanotun Core Planning -tiimin toimesta jo reilu vuosi sitten. Tiimi suunnitteli ja toimeenpani harjoituksen suunnitteluprosessin, joka muodostui kolmesta päätapahtumasta. Päätapahtumien lisäksi tärkeä osa harjoituksen suunnittelua ovat olleet monikansalliset työryhmät. Ryhmät ovat vastanneet pääosasta harjoituksen käytännön valmisteluista kuten esimerkiksi ilmatilanhallinnan, lentokierrosten skenaarioiden, ilmaoperaatioiden johtamisen ja lentoturvallisuusjärjestelyjen suunnittelusta sekä osallistuvien joukkojen sijoittamisesta eri tukikohtiin.

ACE-harjoitukseen osallistuva Ranskan ilmavoimien osasto saapui perjantaina 19. toukokuuta Lapin lennostoon. Osaston Rafale-monitoimihävittäjiä rullaamassa. Kuva: ilmavoimat / Minna Piirainen

Ensimmäisen kerran vuonna 2013 järjestetty ACE on laajentunut jokaisella järjestämiskerrallaan. Vuonna 2013 harjoituksessa oli mukana viisi maata ja 90 ilma-alusta, vuonna 2015 yhdeksän maata ja vajaat 100 ilma-alusta. Nyt harjoitukseen osallistuu 11 maata ja yli 100 lentokonetta. Mikä on mielestäsi merkittävin tekijä, joka selittää kasvavan　kansainvälisen kiinnostuksen harjoitusta kohtaan?

Harjoituksen laajeneminen osoittaa, että Pohjois-Euroopassa järjestettävälle taktisen tasan lentotoimintaharjoitukselle on kansainvälisesti selkeä tarve. Merkittävä tekijä kansainvälisen kiinnostukselle on myös aiempina vuosina osoitettu tapahtuman suunnittelun ja toimeenpanon laadukkuus. Aiemmat ACE -harjoitukset ovat onnistuneet erinomaisesti ja harjoituskonseptia on kehitetty määrätietoisesti, minkä ansiosta osallistujatahot ovat olleet erittäin tyytyväisiä harjoituksista saamaansa antiin.

ACE 17:ään sisältyy yhteensä kymmenen lentopäivää (22.–26.5. ja 29.5–2.6.). Minkälainen on harjoituksen rakenne, ja minkälaisiin haasteisiin harjoitukseen osallistuvat joukot voivat varautua kaksiviikkoisen lentorupeaman aikana?

Harjoituksessa lennetään käytännössä yhteensä yhdeksän "tilanteenmukaista" lentopäivää, joissa harjoitellaan monikansallisia ilmaoperaatioita ennakkoon suunnitelluissa skenaarioissa.

Itse lentokierroksissa käytössä olevat lentokoneet on jaettu skenaariokohtaisesti monikansalliseen, kansainvälisen kriisinhallintatehtävän ilmaoperaatioon osallistuvaan osastoon sekä sen vastustajaa kuvaaviin joukkoihin.

Lentotehtävät on jaettu tasapuolisesti eri osallistujamaiden välille siten, että jokainen kansallisuus saa osallistua molempien osapuolten lentotoimintaan. Harjoituksen ilmaoperaatioiden ja lentotoiminnan haasteellisuus kasvaa harjoituksen edetessä siten, että harjoituksen toisella viikolla pääsemme jo harjoittelemaan erittäin monipuolisia ja haastavia operaatioita ja tehtäviä. Tämä koskee lentävien joukkojen lisäksi ilmaoperaatioiden johtamiseen osallistuvaa henkilöstöä eri johtokeskuksissa sekä maatoimintaan osallistuvaa henkilöstöä lentotukikohdissa.