Ilmatorjuntakadetin aselajiopinnot tarjoavat kattavan kuvan ilmapuolustuksesta
Ilmasotakoulussa annettava ilmatorjunta-aselajin koulutus jaetaan perus- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksesta vastaa Koulutuskeskuksen ilmatorjuntasektori. Koulutusta ohjaavat Maavoimien ja Ilmavoimien esikunnat.
Peruskoulutukseen kuuluvat sotatieteiden kandidaatin, eli kadettien, maavoimien koulutusohjelman ilmatorjuntaopintosuunnan aselajiopinnot sekä sotatieteiden maisteritutkinnon maavoimien koulutusohjelman ilmatorjuntaopintosuunnan aselajiopinnot.
Ilmatorjuntakadettien opinnot kestävät Ilmasotakoulussa noin vuoden. Kadetteja ilmatorjuntaopintosuunnalla on noin 7-9. Opinnot rakentuvat ilmatorjunta-aselajin kokonaisuudesta, johon kuuluvat muun muassa ilmapuolustuksen ja ilmauhkan perusteet sekä ase- ja johtamisjärjestelmäperusteet.
Ilmatorjuntakadettien asejärjestelmäopinnoissa keskitytään Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 05M:n asejärjestelmän taisteluun aina ryhmä-tasalta alkaen, päätyen koko ilmatorjuntaohjuspatterin taisteluun. Johtamisjärjestelmäopinnoissa kadeteille opetetaan tulenkäytönjohtamisen ja taistelunjohtamisen perusteet. Opinnot alkavat Ilmaoperaatiokeskuksen roolista, päätyen ilmatorjunnan taistelunjohtopaikkaan ja sen taisteluun.
Vahva pohja myöhemmälle uralle
Ilmasotakoulun ilmatorjuntakadettien opetus muodostaa kokonaisuuden. He saavat opetusta ilmatorjunnan taistelusta aina ryhmä-tasalta alkaen, päätyen ilmatorjuntapatteriston taistelun kautta ilmapuolustuksen kokonaisuuteen. Aselajiopinnot antavat kadetille erittäin hyvän pohjan työelämään, menipä hän sitten töihin vaikkapa Karjalan Prikaatiin tai esimerkiksi Panssariprikaatiin.
Ilmatorjunnan maisteriopiskelijoiden koulutus Ilmatorjuntasektorilla kestää noin neljä kuukautta. Maisteriopiskelijoiden lukumäärä on noin 4-9. Koulutus keskittyy hyvin vahvasti poikkeusolojen osaamisen kehittämiseen ilmapuolustuksen kokonaisuudessa. Toki koulutuksessa huomioidaan myös rauhan ajan vaatimuksia. Opinnot hyväksytysti suoritettuaan maisterit saavuttavat työelämässä tarvittavia lisenssejä esimerkiksi ilmatorjunta-ammunnoissa tarvittavan tuliasema-alueen valvojan pätevyyden. Neljän kuukauden aikana maisteriopiskelijoille koulutetaan nykyaikaisen ilmauhkan, ilmavoimien ja merivoimien ilmatorjunnan sekä maavoimien armeijakunnan ilmatorjunnan taistelun perusteet.
Työelämän opit hyötykäyttöön
Taktiikan ja operaatiotaidon opetuksen osalta voidaan mainita, että maisteriopiskelijat keskittyvät laatimaan Ilmavoimien kiinteän taistelutukikohdan ilmatorjuntapäällikön sekä armeijakunnan ilmatorjuntapatteriston komentajan päätökset. Opinnoista yksi kolmasosa on perinteistä lähiopetusta, yksi kolmannes etäopetusta ja yksi kolmasosa erilaisia sotaharjoituksia. Opinnoissa hyödynnetään maistereiden työelämässä opittua tietotaitoa ja esimerkiksi erilaisten asejärjestelmien asejärjestelmäosaamista. Kokonaisuudessaan maisteriopiskelijalla on aselajiopintojen jälkeen selkeä ja kattava kuva ilmapuolustuksen kokonaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Koulutuskeskuksen ilmatorjuntasektorin antama täydennyskoulutus koostuu noin 20 eri opintojaksosta, jotka toimeenpannaan joka vuosi. Täydennyskoulutukseen osallistuu vuosittain noin 30-70 henkilöä. Opintojaksoille voi osallistua niin Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä ja esimerkiksi myös Puolustusvoimien strategisen kumppanin Millog:n henkilöstöä. Pääsääntöisesti täydennyskoulutuksen opintojakson hyväksytysti läpäissyt opiskelija saavuttaa työelämässä tarvittavia lisenssejä. Näistä mainittakoon esimerkiksi Taistelunjohtokeskus 06:n tai Maalinosoitustutka 87M:n kouluttajan lisenssit.
Teksti on osa Ilmasotakoulun apulaisjohtajan everstiluutnantti Teemu Kilpeläisen puhetta, jonka hän piti 30.11.2022 Jyväskylässä, Vesilinnan Bofors-tykin Valmet-muistolaatan julkaisutilaisuudessa.
Ilmatorjunnan historiaa ja nykytilaa käsittelevä puhe on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
