Onnistunut Nato-operaatio Romaniassa päättyy

Ilmavoimien ensimmäinen Nato-operaatio Romaniassa onnistui suunnitellusti ja saavutti tavoitteensa. F/A-18 Hornet -hävittäjät palasivat Suomeen maanantaina 29.7.2024. Henkilöstön pääjoukko palaa Suomeen tällä viikolla ja osaston materiaali elokuun kuluessa.

Suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien operaatio Romaniassa oli osa Naton Air Policing- ja Air Shielding -toimintaa, jossa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta vahvistetaan hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetulla läsnäololla ja harjoitustoiminnalla Naton itäisissä jäsenmaissa. Hävittäjäosaston vahvuus oli seitsemän Hornetia ja kerrallaan noin 90 henkilöä. Operaatio toteutettiin kolmessa rotaatiossa ja toimintaan osallistui kesän aikana yhteensä noin 250 henkilöä kaikista Ilmavoimien joukko-osastoista. Henkilöstön kierrättämisen tavoitteena oli kerätä mahdollisimman laajasti kokemusta toiminnasta Naton komentorakenteen johdossa. 

‒ Operaatio oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kotiin viemisinä on paljon oppia toimimisesta Nato-operaatiossa ja uudessa ympäristössä. Toiminta Naton komentorakenteen johdossa vaati lentotoiminnan suunnitteluun pieniä muutoksia, mutta sopeuduimme näihin hyvin ja saimme myös eväitä toiminnan kehittämiseen kotimaassa. Yhteistyö liittolaismaiden kanssa oli sujuvaa ja jatkuva harjoittelu kehitti suorituskykyämme. Poikkeuksellista meille oli Romaniassa erityisesti kuumuus. Useana päivänä lämpötila ylitti jopa 40°C, mikä vaati henkilöstöllä sopeutumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä esimerkiksi työn tauottamisen suhteen, kertoo Ilmavoimien hävittäjäosaston kolmannen ja viimeisen rotaation komentaja, majuri Toni Vanhatalo.

F/A-18 Hornet -hävittäjät päivystivät kesä-heinäkuun ajan Mihail Kogălniceanun tukikohdassa vuoroviikoin Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (Royal Air Force, RAF) Typhoon-hävittäjien kanssa. Romania vastaa ensisijaisesti itse oman ilmatilansa valvonnasta ja turvaamisesta, mutta Hornetien ja Typhoonien läsnäolo tuki Naton yhteisen puolustuksen valmiutta Mustanmeren alueella. Espanjan ilmavoimat jatkaa Naton tehostettua läsnäoloa Romaniassa suomalaisten ja brittien jälkeen.

‒ Meillä oli käytössä Naton korkealaatuinen ja kattava tiedustelutieto lähialueen tapahtumista, joten pystyimme varautumaan erilaisiin skenaarioihin ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Toteutimme operaation suunnitellusti ilman rajoitteita. Toiminta Romaniassa ei pääsääntöisesti poikennut kansallisesta toiminnasta Suomessa, mutta sodan läheisyys toi mukanaan kuitenkin myös poikkeavia lentotehtäviä. Tehtävä oli selkeä: suojata Naton ilmatilaa, majuri Vanhatalo korostaa.

Opit talteen tulevaisuutta varten

Ilmavoimien osalta operaation tavoitteet olivat edistää Nato-integraatiota, syventää Suomen ja Iso-Britannian ilmavoimien kahdenvälistä yhteistyötä sekä kehittää kykyä operoida liittolaismaan tukikohdasta. Tavoitteet saavutettiin ja saadut opit kerättiin talteen oman toiminnan kehittämiseksi. 

Ensimmäisen tavoitteen eli Nato-integraation osalta saavutettiin tärkeä virstanpylväs kesäkuun alussa, kun suomalainen hävittäjäosasto läpäisi Naton evaluoinnin. Liittokunnan ilmavoimajohtoportaan (Allied Air Command, AIRCOM) toteuttamassa evaluoinnissa todennettiin Ilmavoimien kyky aloittaa Naton operatiiviset Air Policing -päivystystehtävät. Evaluoinnin läpäisy osoitti, että osasto kykenee toimimaan Naton taktiikoiden, tekniikoiden ja toimintatapojen mukaisesti. 

Toisen tavoitteen saavuttamiseksi operaation aikana tehtiin erittäin tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä RAF:n kanssa. Suomalaiset ja britannialaiset hävittäjät harjoittelivat yhdessä lähes päivittäin ja yhteistyötä tehtiin myös vapaa-ajalla muun muassa urheilun ja saunomisen merkeissä. Kuuden Typhoon-hävittäjän ja noin 250 henkilön osasto oli saapunut Romaniaan jo huhtikuun alussa, joten brittien tuki oli suomalaisille erittäin arvokasta etenkin operaation alkuvaiheessa. 

Kolmannen tavoitteen osalta operaatio tarjosi arvokasta kokemusta hävittäjäosaston lähettämisestä liittolaismaan tukikohtaan. Ilmavoimat on osallistunut kansainvälisiin harjoituksiin jo vuosien ajan, mutta Romanian Nato-operaatio oli sekä suurempi että pitkäkestoisempi kuin tyypillinen ulkomaan harjoitus. Seitsemän hävittäjän lisäksi osaston kalustoon kuului parikymmentä ajoneuvoa ja noin sata konttia. Logistiikan käytännön toteutus edellytti tiivistä yhteistyötä Naton logistiikka- ja hankintaviraston (NATO Support and Procurement Agency, NSPA) kanssa. 

‒ Nato-integraatio koostuu monesta eri osa-alueesta. Liittokunnan kyvyt tukea logistisesti ja esimerkiksi tiedustelun osalta nostavat meidän suorituskykyämme merkittävästi. Romaniasta kerätyt opit ovat Suomelle arvokkaita, sillä kaikkien Nato-maiden kyky toimia yhdessä on meille valtava voimavara. Päällimmäisenä operaatiosta jäi mieleen vahva luottamus Naton joukkoihin ja siihen kuinka vahvoja olemme yhdessä, majuri Vanhatalo kertoo. 

Monipuolista harjoitustoimintaa liittolaisten kanssa

Kesäkuun alussa heti evaluoinnin päättymisen jälkeen suomalainen hävittäjäosasto osallistui Naton ilmavoimajohtoportaan Romaniassa ja Bulgariassa järjestämään Ramstein Legacy 24 -harjoitukseen, jossa oli mukana hävittäjiä ja ilmatorjuntayksiköitä useista eri Nato-maista. Lentävien yksiköiden keskeisenä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintaa ilmatorjunnan kanssa. Capu Midian ampuma-alueella harjoitukseen osallistui esimerkiksi romanialainen Patriot-ilmatorjuntayksikkö. 

Operaation aikana Ilmavoimien hävittäjäosasto lensi lähes joka päivä yhdessä liittolaisten kanssa osana Naton ilmapuolustuksen tehostettua läsnäoloa Romaniassa. Erilaisten hävittäjätyyppien kesken lennetyn ilmataisteluharjoittelun lisäksi harjoiteltiin myös yhteistoimintaa yhdysvaltalaisten ilmatulenjohtajien kanssa. Jatkuvan harjoitustoiminnan tavoitteena oli ylläpitää liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta, sekä kehittää eri Nato-maiden hävittäjä- ja ilmatorjuntayksiköiden yhteistoimintakykyä. 

Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä lennettyyn yhteistoimintakierrokseen osallistui suomalaisia ja espanjalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä, kreikkalaisia ja turkkilaisia F-16-hävittäjiä sekä britannialaisia Typhoon-hävittäjiä. Ilmatankkaustukea hävittäjille tarjosi kaksi tankkeria, espanjalainen A400M ja turkkilainen KC-135. Lisäksi harjoitukseen osallistui maassa ranskalainen MAMBA-ilmatorjuntayksikkö. 

Heinäkuun lopussa suomalaiselle hävittäjäosastolle tarjoutui tilaisuus harjoitella yhdysvaltalaisten B-52 Stratofortress -pommikoneiden saattamista yhdessä romanialaisten F-16-hävittäjien kanssa. Kaksi pommikonetta saapui Mihail Kogălniceanun tukikohtaan Louisianan Barksdalesta harjoitellen matkalla liittolaisten kanssa. Suomalaiset Hornetit saattoivat Barentsinmeren kautta ilman välilaskuja lentäneitä B-52-koneita sekä Suomessa että Romaniassa. 

‒ Lensimme Romaniassa myös kansallista lentokoulutusta. Kotimaan ilmatilaan verrattuna harjoitusalueet olivat jonkin verran pienempiä, mutta ne olivat kuitenkin riittäviä ja toimivia. Kaikissa rotaatioissa oli mukana nuoria koulutettavia Hornet-ohjaajia ja pystyimme ajamaan heille lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja suunnitelman mukaisesti. Ilmavoimien lentokoulutus tarjoaa jo nuorille hävittäjäohjaajille hyvät valmiudet toimia yhdessä liittolaisten kanssa kansainvälisessä ympäristössä, majuri Vanhatalo toteaa.