Ruska 22 on Ilmavoimien vuoden 2022 pääsotaharjoitus

Ruska 22 -ilmaoperaatioharjoituksen lentotoiminta käynnistyy maanantaina 3.10.2022. Harjoituksessa koulutetaan erityisesti Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun reserviläisiä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä 50 lentokonetta ja noin 3 700 sotilasta, joista 2 400 on reserviläisiä. Ruska 22 -harjoituksen aikana on käytössä kahdeksan tukikohtaa eri puolilla Suomea, joten harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata. Lentotoiminta alkaa maanantaina 3.10. kello 12 ja päättyy lauantaina 8.10. kello 15 mennessä. Harjoituksen johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Henrik Elo.

Ilmavoimien vuosittaisen pääsotaharjoituksen tavoite on ylläpitää ja kehittää Suomen ilmapuolustuksen valmiutta. Eversti Elo, mitkä ovat Ruska 22 -harjoituksen painopisteet?

Harjoituksen painopisteitä ovat reserviläisten kouluttaminen, laajan tukikohtaverkoston hyödyntäminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. 

Ruska 22 on tärkeä harjoitus erityisesti Ilmavoimien reserviläisten kouluttamisen kannalta. Reserviläisistä koostuvat joukot ovat keskeinen osa Ilmavoimien hajautettua ja liikkuvaa taistelutapaa. Laajan tukikohtaverkoston hyödyntäminen sekä hajautus ja liike tukikohtien sisällä eivät olisi mahdollisia ilman osaavia reserviläisiä. 

Miten harjoitus etenee?

Harjoitukseen osallistuvat lentokoneet jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen, joiden välinen kriisi kehittyy harjoituksen aikana reaaliaikaisesti. Harjoitusta ei lennetä ennalta sovittujen aikataulujen mukaan, vaan puolustavat joukot reagoivat harjoitusvastustajan toimintaan tilanteenmukaisesti. 

Harjoitusjoukkojen valmiutta kohotetaan tilanteen kehittyessä, ja keskiviikosta lauantaihin 5.‒8.10. lentotoimintaa on ympäri vuorokauden. Myös operaatiotempo kasvaa viikon edetessä. Puolustavan joukon päätukikohdat ovat Rovaniemi ja Jyväskylän Tikkakoski, harjoitusvastustajaa kuvaavat koneet lentävät Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta.

Päätukikohtien ohella puolustavan joukon hävittäjät tukeutuvat harjoituksen aikana Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti myös Oulun, Pudasjärven, Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentokentille sekä Kallaxin tukikohtaan Ruotsin Luulajassa. Lisäksi kuljetus- ja yhteyskoneet käyttävät Kemin lentokenttää. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston hajauttamisen nopeasti ja joustavasti eri puolille Suomea.

Millainen rooli reserviläisillä on harjoituksessa?

Reserviläisten rooli on keskeinen, yli puolet harjoitukseen osallistuvista joukoista on reserviläisiä. Tänä vuonna Ruskassa koulutetaan erityisesti Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun reserviläisiä, joten suurimmat kertausharjoitukset järjestetään Rovaniemen ja Tikkakosken tukikohdissa. 

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2 400 reserviläistä. Sotilaan perustaitojen lisäksi reserviläiset harjoittelevat käytännössä omia sodanajan tehtäviään. Reserviläisistä perustetut joukot harjoittelevat muun muassa F/A-18 Hornet -hävittäjien käyttöhuoltoa, johtamisjärjestelmäyhteyksien rakentamista ja tukikohtien suojaamista.

Osallistuuko harjoitukseen kansainvälisten kumppanien joukkoja?

Ruska 22 -harjoitukseen osallistuu ruotsalaisia JAS 39 Gripen -hävittäjiä osana Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Olemme osallistuneet toistemme pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen ja lennämme säännöllisesti Cross Border Training -kierroksia, joten yhteistoiminta ilmassa on tuttua molemmin puolin. 

Ruska 22 -harjoituksessa harjoittelemme yhteistyötä myös tukikohtatoiminnoissa. Rovaniemelle tukeutuva ruotsalainen Gripen-osasto integroidaan osaksi ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaa joukkoa. Ruotsalaiset ovat mukana harjoituksessa osana Suomen ilmapuolustusta ja harjoittelevat suomalaisessa tukikohdassa toimimista.