Katsaus F-35-hankkeen tilanteeseen

Vuosi lähenee loppuaan ja Ilmavoimien komentaja vaihtuu kuun vaihteessa. Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen kertoo, millainen tilanne F-35-hankkeessa on tällä hetkellä ja millaisia tavoitteita suorituskyvyn käyttöönotolle on lähitulevaisuudessa.

Puolustusvoimallisesti erittäin merkittävä F-35-hanke on kuluvan vuoden aikana edennyt tahdikkaasti. Ilmavoimien ensimmäiset F-35A-hävittäjät ovat tuotannossa Lockheed Martinilla ja sen kumppaniyrityksillä, infraa rakennetaan ja Puolustusvoimat on valtuutettu täydentämään F-35:n aseistusta muun muassa JASSM-ER- ja AARGM-ER-ohjuksilla.

Syksyllä 2025 alkaa suomalaisen henkilöstön F-35-alkukoulutus Yhdysvalloissa, teoria- ja simulaattorikoulutuksella Eglinissä Floridassa. Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä JF-501 (Joint Fighter) luovutetaan Ilmavoimille rollout-seremoniassa loppusyksystä 2025. Tämän jälkeen Ilmavoimat ottaa ensimmäiset koneet käyttöönsä F-35-alkukoulutuksen käytännön osuudessa Ebbingin tukikohdassa Arkansasissa. F-35-alkukoulutuksessa on määrä käyttää kahdeksaa ensimmäistä hävittäjää sitä mukaa, kun koneet valmistuvat tuotantolinjalta. 

Kotimaassa ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät nähdään vuoden 2026 loppupuolella. Tällöin Ilmavoimat aloittaa F-35-koulutuksen kotimaassa, kun Yhdysvalloissa alkukoulutuksen saanut henkilöstö ryhtyy antamaan muuntokoulutusta F-35-järjestelmän käyttöön Suomessa. F-35:n täysimääräinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä.

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen näkee F-35-suorituskyvyn käyttöönoton olevan tällä hetkellä hyvässä vaiheessa. 

– F-35-hanke on kokonaisuudessaan edennyt aikataulussaan. En näe tässä mitään merkittäviä esteitä; isossa mittakaavassa mennään ihan hyvin ja olen tyytyväinen hankkeen etenemiseen.

Ilmavoimat seuraa F-35-suorituskyvyn käyttöönoton aikataulua tarkkaan.

– Meillä siirtymäaika Hornetista F-35:een on erittäin tiukka, eikä meillä ole varaa lipsua siitä. On aika tiivis ja kunnianhimoinen aikataulu, että vuonna 2028 F-35 on Lapin lennostossa sotakykyinen, eikä siellä enää lennetä Hornetilla. Jos F-35-suorituskyvyn käyttöönotto viivästyisi esimerkiksi vuodella tai kahdella, emme saavuttaisi F-35:n operatiivista suorituskykyä riittävän ajoissa ja meidän pitäisi miettiä, mitä teemme Hornetin kanssa. Minulle kuitenkin näyttää siltä, että aikatauluriski ei ole konkretisoitumassa, mikä on hyvä juttu. Olen luvannut Puolustusvoimain komentajalle, että saavutamme asetetut tavoitteet aikataulussa, Keränen kertoo. 

Ilmavoimien tukikohtia valmistellaan F-35-operointiin

Puolustusvoimat valmistautuu F-35-operointiin kotimaassa laatimalla tarkennettuja käyttöönotto- ja operatiivisia suunnitelmia sekä Ilmavoimien tukikohtien rakennus- ja muutostöillä. F-35-suorituskyvyn käyttöönottoon liittyvää Ilmavoimien tukikohtien kehittämistyötä on käynnissä kaikissa Ilmavoimien tukikohdissa. 

F-35:n myötä tukikohtiin rakennetaan muun muassa suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentoliikennealueita ja lentokenttärakenteita. Lisäksi Ilmavoimien johtamistiloja muutetaan tarvittavilta osin vastaamaan F-35-toiminnan vaatimia operointi- ja turvallisuusvaatimuksia ja ilmailuteollisuuteen toteutetaan huoltovarmuuden vaatimia muutoksia. Tavoitteena on päivittää toimitilat vastaamaan 2030-luvun turvallisuusvaatimuksia. Ilmavoimat operoi samoista toimitiloista myös poikkeusoloissa ja tarvittaessa on varauduttava pitkäänkin kriisiin. 

Tähän mennessä Ilmavoimien tukikohtiin on tehty F-35-toimintaan liittyviä rakenteita, louhintatöitä, seisontatasojen korjauksia ja vaijeripysäytysjärjestelmä. Rakentaminen jatkuu näiden lisäksi uusien tilojen ja rakenteiden rakentamisella sekä tarvittavilla alue- ja muutostöillä. 

Ilmavoimien komentaja korostaa aikataulun merkitystä myös kotimaisen infran rakentamisen osalta.

– Ilmavoimien tukikohtiin rakennettavan F-35-infran valmistumisaikataulu on meille kriittisen tärkeä, jotta saamme F-35-suorituskyvyn käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Määräaikamme on se, että Lapin lennostossa on F-35-simulaattoritilat valmiina alkusyksystä 2026, jotta simulaattorikoulutus päästään aloittamaan heti kesälomakauden jälkeen, Keränen sanoo. 

F-35-infran rakennus- ja muutostöiden taustalla ovat 

• Ilmavoimien operatiiviset tarpeet: Infran rakennus- ja muutostöillä vahvistetaan Ilmavoimien tukikohtien taistelunkestävyyttä. Tukikohtien kokonaiskehittämisellä, F-35-infrahankkeet mukaan lukien, Ilmavoimat kykenee operoimaan F-35-kalustolla suunnitelmiensa ja hajautetun taistelutavan mukaisesti. Ilmavoimien taistelunkestävyyttä lisää mahdollisuus sijoittaa tarvittaessa kaikki F-35-hävittäjät suojatiloihin. Lisäksi kriittiset toiminnot sijoitetaan suojatiloihin.
• Kansalliset huoltovarmuusvaatimukset: F-35-hankkeessa tuetaan Suomen F-35-kaluston kansallista huoltovarmuutta rakentamalla kotimaahan kansallisia korjauskykyjä sekä kansallisessa hallinnassa olevat varaosa- ja vaihtolaitevarannot poikkeusoloja varten.
• F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset: Monikansallisessa F-35-ohjelmassa on tiettyjä fyysistä turvallisuutta ja tietoturvaa koskevia vaatimuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa F-35-suorituskykyyn liittyvät tehtävät operaatioturvallisesti kaikissa olosuhteissa. Osana F-35-käyttäjäyhteisöä Ilmavoimat noudattaa F-35-ohjelman turvallisuustoimenpiteitä, jotka näkyvät muun muassa uudenlaisina vaatimuksina tilaturvallisuudessa ja siinä, kenellä ylipäätään on pääsy spesifiin F-35-tietoon. Toimenpiteet voivat käytännössä liittyä esimerkiksi tukikohtien ja tilojen valvontaan ja vartiointiin, tilojen ja rakenteiden suunnitteluun sekä käytettäviin tietojärjestelmiin.
• F-35:n fyysiset tilatarpeet: F-35A eroaa kooltaan F/A-18-hävittäjästä esimerkiksi siinä, että F-35:n siivet eivät taitu kuten F/A-18:lla. Tästä syystä esimerkiksi hävittäjien huoltopaikoille tarvitaan hieman enemmän tilaa. F-35 on myös hieman painavampi kuin F/A-18, minkä vuoksi joidenkin tilojen rakenteiden kantavuutta täytyy vahvistaa.

F-35-infran rakentamisen suunnittelun edetessä rakentamisen tarpeet ja kustannukset ovat tarkentuneet, ja alkuperäistä F-35-infran rakentamisbudjettia on jouduttu kasvattamaan. Kustannusarviot ovat F-35-hankkeen toimeenpanon aikana muuttuneet. 

– Kustannuksiin ovat vaikuttaneet muun muassa inflaatio ja reaalihintojen muutos. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnat ovat viime vuosina nousseet, minkä lisäksi F-35-hankintakokonaisuuteen on tullut joitakin tarkennuksia juurikin infran osalta. Rakentamisen kustannuksiin on tullut nousua, ja meidän on täytynyt sopeuttaa suunnitelmiamme sen mukaan. F-35-infran rakentamisen kasvaneet kustannukset katetaan F-35-hankkeen kokonaisbudjetin sisältä, jolloin valvomme tarkasti hintakehitystä ja tarvittaessa sopeutamme edelleen toimitiloja. Tarkastelemme asiaa turvallisuus edellä, ja jos esimerkiksi vielä joudumme tinkimään henkilöstön toimisto- ja sosiaalitiloista, se pahimmillaan heikentää työntekijöiden viihtyvyyttä ja työssä jaksamista. 

Puolustusvoimallisia kyvykkyyksiä harjoitellaan jo 

F-35:n integrointia puolustusjärjestelmään edistetään Pääesikunnan johdolla osana Puolustusvoimien strategista suunnittelua. F-35-suorituskyvyn integroiminen Puolustusvoimiin on jatkunut, mikä näkyy organisaation sisällä esimerkiksi tarkennettuina vaatimuksina strategiseen suunnitteluun. Yhteisiä vaatimuksia on esimerkiksi, miten Puolustusvoimien johtamisjärjestelmiä pitää muuttaa, jotta F-35-järjestelmä kykenee operoimaan yhdessä Maa- ja Merivoimien järjestelmien kanssa. 

Integrointi näkyy myös puolustushaarojen yhteisissä harjoituksissa, joissa testataan, miten ilma-, maa- ja merivoimat taistelevat yhdessä. Esimerkiksi elokuussa Satakunnan lennosto järjesti Joint Fires Event -harjoitustapahtuman, jossa yhdysvaltalaiset ja norjalaiset F-35A-hävittäjät osallistuivat puolustushaarojen yhteisen tulenkäytön harjoitteluun. Harjoitustapahtumassa liittolaisten F-35-hävittäjät osoittivat simuloituja maaleja Horneteille sekä Maa- ja Merivoimien asejärjestelmille.

– Tällaisissa harjoitustapahtumissa F-35 esimerkiksi antaa maalipisteen Maavoimien raskaalle raketinheittimelle ja samaan aikaan Hornet laukaisee JASSM-ohjukset, ja vaikutus on yhtäaikaisesti kohteessa. Olemme saaneet liittolaisiltamme erittäin hyvää palautetta näistä tapahtumista, Keränen kertoo. 

F-35-järjestelmällä on kyky yhdistää sensoreillaan keräämäänsä dataa ja jakaa tätä tietoa kaikille puolustushaaroille. Tilannetietoisuuden kyvyt tuovat merkittävää lisäarvoa eri aselajien taisteluun, kun voidaan reaaliaikaisesti jakaa tiedustelutietoa ja osoittaa maaleja. Reaaliaikaisuus on olennaista, jotta taistelussa kyetään minuutti- ja jopa sekuntiluokassa tekemään päätös siitä, mikä tai mitkä asejärjestelmät käyttävät tulta valittuun kohteeseen. 

– Tiedustelutiedon osalta on keskeistä, että saamme hyödynnettyä F-35:n monipuolisten sensoreiden tuottamaa suurta massamaista datamäärää siten, että se hyödyttää koko puolustusjärjestelmää. Tärkeintä on saada oleellinen tieto kulkemaan reaaliajassa ja myöhemmin käyttämään datamassaa hyväksi tiedustelussa. 

F-35:n operointia Maa- ja Merivoimien kanssa voidaan harjoitella osittain simulaattoriympäristössä. Satakunnan lennostoon on kuluneena syksynä saatu F-35:n FENIX-lentosimulaattoreita, jotka voidaan yhdistää oleellisiin kansallisiin ja Naton simulaatioympäristöihin. Oleellista on, että yhdessä taistelutoimintaan osallistuvat järjestelmät, kuten ilmatorjunta, alukset ja raskaat raketinheittimet, pystyvät tulevaisuudessa harjoittelemaan reaaliajassa myös virtuaaliympäristössä. F-35:n erilaisissa simulaattoriympäristöissä on mahdollisuus verkottua liittolaisten kanssa, ja siten harjoitella samassa simuloidussa skenaariossa eri aselajien tulenkäyttöä koko tulenkäytön ketju huomioiden. F-35:n myötä simulaattorikoulutus ja -harjoittelu lisääntyy. 

– F-35-simulaattorit ovat kehittyneitä ja simulaattorikoulutusta tulee olemaan paljon. Simulaattorikoulutuksen merkitys tulee siis kasvamaan huomattavasti nykyiseen Hornet-kalustoon nähden. FENIX-simulaattoreiden käyttöönotto on vielä kesken, mutta testausta ja harjoittelua on jo päästy tekemään. 

Ilmavoimien tehtäväkenttä laajenee

Sen lisäksi, että F-35 osallistuu puolustushaarojen yhteiseen taisteluun, on se myös itsessään monipuolinen asejärjestelmä. Hävittäjätorjunnassa lentokoneet varustetaan tehtävätyypin mukaisesti, kuitenkin niin, että aina mukana on ilmataistelukyky, ja muu F-35-hävittäjään hankittava aseistus mahdollistaa niin liitopommien kuin kauaskantoisten ohjusten käytön. F-35-hävittäjien myötä Ilmavoimien tehtävätyyppivalikoima siis laajenee.

– Ilmavoimien hävittäjien tehtäväkenttä laajenee hyvin paljon siitä, mitä tällä hetkellä teemme.  Aseistuksen osalta meille uutena elementtinä F-35 tuo taistelukentälle esimerkiksi verkottuneet liitopommit. F-35:n kyky on Hornetiin nähden selkeästi parempi kaikissa tehtävissä ja esimerkiksi tulenkäytössä liikkuviin kohteisiin, ballististen ohjusten laukaisujen havaitsemisessa sekä risteilyohjusten torjunnassa, Keränen kertoo. 

Keskeinen muutos siirryttäessä F/A-18-kalustosta F-35:een on kasvaneen datan ja informaation avulla saavutettava parempi tilannetietoisuus. F-35:n kyky kerätä ja yhdistää dataa ja jakaa tietoa reaaliajassa on monipuolisempaa kuin F/A-18-kalustolla ja tulee todennäköisesti vaikuttamaan hävittäjäparven rooleihin. Jatkossa neljän koneen muodostaman parven jäsenten on kunkin kyettävä moneen.

– Koulutuksessa huomioidaan esimerkiksi se, että parven roolituksen on oltava nykyistä joustavampi. Roolit voivat muuttua nopeasti: yksi häiritsee, toinen on ampuja, kolmas ampuu ilmaan, maalle merelle ja niin edelleen. Tilanne muuttuu nopeasti ja vaatii laajempaa osaamista heti alusta alkaen. Parven kunkin jäsenen on kyettävä toimimaan tarvittaessa taktisena johtokoneena.Tehtäväkentän ja asevalikoiman laajeneminen näkyy myös tukitoiminnoissa ja vaikuttaa lentoteknisen henkilöstön tehtäviin. Esimerkiksi nostimia tullaan käyttämään aseistamisessa nykyistä enemmän, kun nykyisin Ilmavoimien hävittäjiä aseistetaan paljon käsivoimin.

Asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy verrattain ennallaan, eli konetyypin vaihtuessa varusmiesten ja reserviläisten tehtävät Ilmavoimien monitoimihävittäjien parissa eivät juuri muutu. Asevelvollisia tullaan käyttämään jatkossakin apumekaanikkoina. Ilmavoimien reserviläisiä koskettavan muuntokoulutuksen suunnitelmien yksityiskohdat vielä tarkentuvat, mutta muuntokoulutus voidaan toteuttaa esimerkiksi muutamina lyhyinä kertausharjoituksina henkilöille, joiden poikkeusolojen tehtävä on esimerkiksi Hornet-apumekaanikko. 

– Samalla periaatteella toimittiin aikanaan Hornet-kaluston kanssa, kun MiG- ja Draken-koulutetut asevelvolliset muuntokoulutettiin Hornet-kalustoon. Lähtökohta on edelleen se, että asevelvollisten muuntokoulutus aloitetaan noin puolitoista vuotta kotimaisen koulutuksen alkamisen jälkeen eli siinä vuoden 2027 ja 2028 vaihteessa. 

Täysimääräinen suorituskyky saavutetaan vaiheittain

F-35-suorituskyvyn käyttöönoton myötä Puolustusvoimiin avautuu myös noin 120 uutta tehtävää kaikkiin henkilöstöryhmiin, painotuksena sotilastehtävät eli upseerit, aliupseerit ja erikoisupseerit. F-35-järjestelmään liittyviä tehtäviä ovat esimerkiksi lentokonemekaanikon tehtävät sekä turvallisuuteen, tiedusteluun ja ohjelmistoihin liittyvät tehtävät. Operointia, ylläpitoa ja kehittämistä pääsee tekemään esimerkiksi tehtävätuen ja johtamisjärjestelmien parissa. Osa tehtävistä on jo täytetty, ja lisää on tulossa hakuun lähivuosien aikana.

Kun Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät saadaan kotimaahan vuoden 2026 jälkipuolella, alkaa kausi, jolloin Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18- ja F-35-kalustolla. Kenraalimajuri Keränen näkee, että kahdella kalustolla rinnakkain operoidessa Ilmavoimat pääsee hyödyntämään kummankin kalustotyypin vahvuuksia. 

– Odotan, että saamme Hornetistakin enemmän tehoja irti, kun pääsemme hyödyntämään F-35:n kyvykkyyksiä myös Hornetin operoinnissa. Naton jäsenenä pitää ymmärtää, että saamme Hornetista enemmän irti jo nyt, kun meillä voi olla norjalaisia, tanskalaisia, yhdysvaltalaisia ja hollantilaisia täällä meidän tukena. Se on iso juttu, sillä se tekee myös meidän Horneteista parempia, Keränen sanoo.

Vuosikymmenen loppua kohti mennessä Puolustusvoimiin rakentuu F-35:n lisäksi muitakin uusia ilmapuolustuksen kyvykkyyksiä, kun Merivoimat ottaa käyttöönsä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit ja Maavoimat pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä David’s Slingin. Ilmavoimissa F-35:n lisäksi merkittävästi kehittyvä suorituskyky tulee olemaan IITVJ eli Ilmavoimien integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä, joka esimerkiksi yhdistää edellä mainittujen järjestelmien tuottaman valvontatiedon ja sillä pystytään johtamaan niiden tulenkäyttö reaaliajassa. IITVJ-järjestelmä tulee vahventamaan nimensä mukaisesti siihen sisältyvien tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien kyvykkyyksiä.

F-35-suorituskyvyn käyttöönotto etenee askel askeleelta.

– Etenemme vaihe vaiheelta: Seuraavan kolmen vuoden tehtävä on se, että meillä on vuoden 2028 alusta lähtien F-35:lla alustava operatiivinen suorituskyky. Se pitää sisällään paljon välivaiheita. Ja vuodesta 2028 eteenpäin seuraavan kolmen vuoden tavoitteena on saavuttaa täysimääräinen operatiivinen suorituskyky. 

Tiedossa F-35:n aseistuksen ja suorituskyvyn päivitystä

F-35-hävittäjien aseistuksen hankinta on vaiheistettu usealle vuodelle, jotta Puolustusvoimilla on mahdollisuus hankkia viimeisimpiä versioita asetyypeistä. Viimeisimpänä F-35-hankintana puolustusministeri Antti Häkkänen valtuutti lokakuussa Puolustusvoimat hankkimaan tutkasäteilyyn hakeutuvia AARGM-ER-ohjuksia.

– Käytännössä olemme nyt tehneet hankintapäätökset F-35-hävittäjiimme hankittavista asetyypeistä. F-35:n hankinnoissa meillä on ”hanki budjettiin” -mallin (Design-to-Cost) myötä mahdollisuus tehdä viimeisiä hankintoja aina vuoteen 2035 saakka. Voimme siis vuoteen 2035 saakka täydentää asekokonaisuutta esimerkiksi asetyyppien päivitetyillä versioilla. Kaikella rahalla mitä budjetista jää, hankitaan lisää aseita, Keränen kertoo.

Suomen F-35-monitoimihävittäjät valmistetaan tuotantoerissä 17–22 Block 4 -tuotantoversioon. Tämä on hävittäjän järjestelmäpäivityksen versio 3 eli niin sanottu TR-3-konfiguraatio (Technology Refresh).

– Monikansallisen F-35-ohjelman Block 4 -tuotantoversion TR-3 valmistuminen ja niihin liittyvät ohjelmistoversiot ovat viivästyneet jonkin verran, minkä vuoksi joihinkin Suomen F-35-hävittäjiin on odotettavissa päivitystarpeita, niin kutsuttuja jälkiasennuksia. Jälkiasennusten myötä Suomen koko F-35-laivue päivitetään tiettyjen fyysisten osien ja järjestelmäpäivitysten osalta Block 4 -tuotantoversioon, josta Suomi teki hankintasopimuksen. Jälkiasennukset on suunniteltu tehtävän 2030-luvulla.

Ilmavoimat käyttää F-35-suorituskykyä 2060-luvulle asti. F-35A-hävittäjää tullaan Ilmavoimien käytössä päivittämään ja kehittämään sen elinkaaren aikana. Hornet-kalustolle on tehty kaksi elinkaaripäivitystä (Mid-life Upgrade, MLU). Elinkaaripäivityksillä varmistetaan, että kalusto säilyy relevanttina toimintaympäristön uhkaan nähden kaluston koko suunnitellun käyttöiän ajan. F-35-hävittäjän kohdalla odotettavissa on säännöllistä pienimuotoista päivittämistä sekä noin kymmenen vuoden välein isompia päivityksiä.

– Hornetiin tehtiin kaksi elinkaaripäivitystä ja useampia ohjelmistopäivityksiä. F-35:n kohdalla järjestelmän kehittäminen ja päivittäminen on ennemminkin jatkuvaa, eli ei vastaavanlaista isoa rupeamaa, vaan koko ajan jotakin. Voi sanoa, että kerran vuosikymmenessä F-35:een tulee isompaa päivitystä, kuten uusia osia: näyttöjä, näytönohjaimia, tietokoneita, laitteita kuten puolustusvaroitusjärjestelmä. Ja tähän elinkaaren aikaiseen kehittämiseen on varattu F-35-hankkeen budjetista se kaksi miljardia euroa vuoden 2021 rahassa. 

Nato, F-35-käyttäjäyhteisö ja Pohjoismaat

Ilmavoimien komentaja näkee F-35-käyttäjäyhteisön vahvistavan Naton ja Euroopan maiden pidäkettä ja pelotetta. Tällä hetkellä Euroopan maista Suomen lisäksi Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Tanska, Norja, Belgia, Puola, Sveitsi, Saksa, Tsekki, Kreikka ja tuoreimpana jäsenenä Romania kuuluvat F-35-käyttäjäyhteisöön eli maat operoivat F-35-hävittäjillä tai ovat solmineet hankintasopimuksen F-35-hävittäjistä. 

Natolla, F-35-käyttäjäyhteisöllä ja Pohjoismailla on syviä yhteisiä intressejä. Natossa ja Pohjoismaissa ajankohtaisena aiheena on ristiintukeutumiskyky, millä tavoitellaan toimintamallia, jossa eri maiden hävittäjäkalusto voi tukeutua maansa ulkopuolisiin tukikohtiin.

– F-35-käyttäjäyhteisössä on vankka halu, että ristiintukeutumiskykyä viedään eteenpäin. Ja tämä ei rajoitu vain F-35-yhteisöön, sillä Natossa intressit ovat laajemmalla, että ristiintukeutuminen eri kalustotyyppien kesken mahdollistuu. Käytännön koulutusta ja harjoittelua tästä on Ilmavoimissa jo ollut, kun nyt syksyllä saksalaiset kävivät Eurofightereillaan Baana 24 -harjoituksessa Rovaniemellä, ja suomalaiset opettelivat tankkaamaan niitä. Eli toimintatapaa on jo testattu käytännössä, Keränen kertoo. 

Yhteistyö F-35-käyttäjäyhteisön kanssa on syventynyt heti ensimmäisten hankintasopimusten allekirjoittamisen jälkeen, kun Keränen pääsi keväällä 2022 ensimmäisen kerran F-35-maiden ilmavoimien komentajien yhteisön kokoukseen. Ilmavoimien komentaja kertoo käyneensä useita keskusteluja lessons identified and lessons learned -hengessä muiden F-35-maiden ilmavoimien komentajien kanssa. Tiedonvaihto on ollut avointa ja suomalaiset ovat saaneet vinkkejä F-35-operointiin mailta, joilla kalusto on jo käytössä.

– Havaintoja F-35-operoinnista on jaettu F-35-käyttäjäyhteisön kesken todella avoimesti. Tiedonjako on hyvää ja saamme vinkkejä oman operointimme suunnitteluun. On mahtavan hienoa, että olemme päässeet tähän yhteisöön. 

Myös Pohjoismainen yhteistyö on näkynyt Ilmavoimissa konkreettisesti muun muassa koulutuksen puolella. Ilmasotakoulussa on ollut syksystä 2023 lähtien kolme norjalaista lento-oppilasta sekä lennonopettaja. Ilmavoimien komentaja näkisi koulutusyhteistyön mielellään jatkuvan. Odotuksia on myös koulutuksen tietynlaisesta tason mittaamisesta: kun Suomessa opiskelleet norjalaisoppilaat lähtevät Hawk-koulutuksen jälkeen Norjan kuninkaallisten ilmavoimien koulutusohjelman mukaisesti Yhdysvaltoihin F-35-koulutukseen, nähdään, miten heidän osaamisensa vertautuu niihin norjalaisoppilaisiin, jotka ovat saaneet koulutuksensa Yhdysvalloissa.

– Hienointa norjalaisten lento-oppilaiden koulutuksessa Suomessa ja Yhdysvalloissa on se, että he oppivat tuntemaan monenmaalaisia lentäjiä. Syntyy ystävyyssuhteita, jotka tekevät yhteistyöstä luontevaa nyt ja myöhemmin uran varrella.

Yhteistyöstä F-35-käyttäjämaiden kanssa kenraalimajuri Keränen kertoo välittyvän arvostus suomalaista osaamista kohtaan. Hänen mukaansa muiden maiden edustajat ovat kertoneet näkevänsä suomalaisten tehneen ja tekevän olennaisia asioita ja oikeanlaisella pieteetillä. Keränen näkee arvostuksesta kielivän myös sen, että suomalaisten kanssa halutaan tehdä paljon yhteistyötä.

– Jos meidän kanssamme halutaan tehdä syvällistä yhteistoimintaa, kuvannee se sitä, että olemme toimineet hyvin. Myös saamiemme kommenttien perusteella ainakin teemme oikeita juttuja. Ehkä tähän vaikuttaa jalat maassa -asenteemme sekä se, että olemme suhtautuneet vakavasti Venäjän uhkaan. Emme ole leikkimässä, vaan puolustamassa tätä maata. 

Väistyvä komentaja siirtyy hyvillä mielin reserviin

Kenraalimajuri Keräsellä on meneillään viimeinen viikko aktiivipalveluksessa. Ilmavoimien komentaja vaihtuu kuun vaihteessa: väistyvä komentaja siirtyy reserviin ja tehtävässä aloittaa prikaatikenraali Timo Herranen. Kenraalimajuri Keränen luovuttaa Ilmavoimien komentajuuden prikaatikenraali Herraselle hyvillä mielin. Ilmavoimat on hyvähenkinen, suorituskykyinen joukko ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Sitä tietää, että upseerin ura on aina vaiheensa kutakin, ja sen kanssa on hyvä elää. Nyt on hyvä hetki komentajanvaihdolle, kun olemme saaneet F-35-hankkeen alkuvaiheen koulutusvalmisteluineen hyvin alkuun ja olemme integroituneet Naton johtamisjärjestelmään. Herranen sitten valvoo komentajakaudellaan, että etenemme suunnitelmallisesti kohti alustavan operatiivisen suorituskyvyn vaihetta ja vakioimme operatiivisen AKV/AKT-toiminnan Natossa. Kaikki on edennyt hyvässä aikataulussa, sekä F-35-hankkeen osalta että integraatio Naton toimintoihin, Keränen sanoo. 

Keräsellä on takanaan pitkä ura Ilmavoimissa. Mitä nousee mieleen uran varrelta?

– Ensi alkuun se, että pääsi hävittäjälentäjäksi. Mieleenpainuvaa on ollut ensimmäinen MiG-21BIS-lento sekä tietysti Hornet-alkukoulutus Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä ja HN-toiminnan käynnistyminen Suomessa. Sittemmin tulivat kansainväliset harjoitukset, mikä oli iso juttu. Mieleeni on jäänyt, kun sain olla Suomen ensimmäinen Mission Commander yhdessä harjoituskokonaisuudessa Hollannissa vuonna 2001. TACEVAL (Tactical Evaluation, arviointiohjelma Naton valmiusjoukkopooli NRF:ää varten) oli merkittävä neljän vuoden projekti, joka toi Suomelle valtavasti positiivista julkisuutta ja arvostusta Nato-jäsenien keskuudessa. Ilmataistelukeskuksen päällikkönä, laivueen komentajana sekä lennoston komentajana oli hienoa, ja sitten tämä hävittäjähanke, jossa olen ollut mukana vuodesta 2017 lähtien. Monen näköisiä ja mielenkiintoisia tehtäviä on ollut. Luonnollisesti viimeisenä on mielessä Natoon integroituminen ja pääsy sivupöydästä istumaan Naton ilmavoimakomentajien kanssa samaan pöytään. Siinä joitakin mainintoja, vaikea sanoa, mikä olisi urani kohokohta. Kyllä tietysti se, että on päässyt hävittäjällä lentämään ja myöhemmin moniin mielenkiintoisiin hommiin.

Monipuoliselta uralta on siis kokemuksia ja muistoja riittämiin. Aktiivipalveluksesta Keränen uskoo jäävänsä kaipaamaan työyhteisöä sekä lentämistä. 

– Kyllä tämä meidän työyhteisön yhteisöllisyys ja tiiviys on varmasti sellainen, mitä jään kaipaamaan tässä kokonaisuudessa. Ilmavoimat on aika tiivis, pieni porukka, jossa keskinäinen luottamus on vahvaa ja kaikki tuntevat toisensa. Täällä on saanut olla omanlaisensa persoona, ei ole tarvinnut kaikkien valua samaan muottiin. Aktiivipalveluksesta jään kaipaamaan tietysti myös lentämistä. Viimeisen kerran lennän Hornetilla lauantaina 30. marraskuuta.

Eläkepäiville kenraalimajuri Keräsellä ei ole tällä hetkellä suurempia suunnitelmia. 

– En ole sillä tavalla isommin miettinyt. Jotakin kevyttä voi harrastaa sopivasti. Ehkä liikkumista ja muuta harrastusta, mitä ei ole niin paljon ehtinyt tekemään. 

Lopuksi on vielä kysyttävä Keräsen kanta siihen, miksi Ilmavoimien uutta hävittäjää on syytä kutsua. Lentääkö Hornetin rinnalla ”tsoint faitter”, ”äfkolmevitonen” vai jokin muu?

– Hornetia tulee itse kutsuttua koko ajan ”hooännäksi”, joten mielestäni se ”jiiäf” on ihan relevantti nimi käytettäväksi. JF ja Joint Fighter ovat oikein hyvät, sillä näemme, että järjestelmä tuottaa puolustusvoimallisia kykyjä. Siksi JF kaluston tyyppitunnukseksi valittiinkin. Lightning II ei oikein istu suuhuni. Mutta, kukin saa kutsua millä haluaa, että ei se ole nyt sillä tavalla justiinsa. Voidaan puhua JF:stä, Joint Fighterista tai F-35:sta.