Norjalaiset lento-oppilaat kouluttautuvat Ilmasotakoulussa

Ilmasotakoulu sai syksyllä 2023 uuden kansainvälisen elementin, kun kolme lento-oppilasta sekä yksi lennonopettaja Norjan kuninkaallisista ilmavoimista saapuivat Suomeen koulutusyhteistyön merkeissä.

Suomalais-norjalaista koulutusyhteistyötä on nyt takana noin seitsemän kuukautta. Ilmasotakoulussa Tikkakoskella norjalaiset lento-oppilaat koulutetaan suihkuharjoituskone BAE Systems Hawk -kalustolle, minkä jälkeen he jatkavat Norjan kuninkaallisten ilmavoimien (Luftforsvaret) koulutusohjelman mukaisesti F-35-hävittäjälentäjäkoulutukseen Yhdysvaltoihin. 

Suomen ja Norjan ilmavoimat operoivat lähitulevaisuudessa samalla hävittäjätyypillä, kun myös Suomi ottaa käyttöönsä Lockheed Martinin F-35A-monitoimihävittäjän. F-35A on Norjan kuninkaallisten ilmavoimien pääkalusto ja konetyyppi tulee korvaamaan Suomen F/A- 18 Hornet -hävittäjien suorituskyvyn vuoden 2030 loppuun mennessä. 

Norjalaisten lento-oppilaiden suihkuharjoituskonevaihe nyt ensimmäistä kertaa Suomessa näyttänee suuntaa siitä, miten Ilmavoimien nykyinen koulutus valmentaa F-35-hävittäjän ohjaamoon. 

Norjalaiset hävittäjälentäjät koulutetaan Yhdysvalloissa 

Norjan kuninkaallisten ilmavoimien koulutuspolku hävittäjälentäjäksi kestää kaikkiaan kuusi vuotta. Hävittäjälentäjien koulutuspolku alkaa Norjassa Suomen tapaan sotilaan peruskoulutuksella sekä alkeislentokoulutuksella. Puolen vuoden mittainen alkeislentokoulutus toteutetaan Pohjois-Norjassa Bardufossissa Saab Safari -potkurikonekalustolla. Tämän jälkeen opiskellaan kaksi vuotta Norjan ilmasotakoulussa (Luftkrigsskolen) maan länsirannikolla Trondheimissa, minkä jälkeen siirrytään suihkuharjoituskonekoulutukseen Yhdysvaltoihin. Norja kouluttaa hävittäjälentäjänsä Yhdysvalloissa, koska sillä ei ole omaa koulutusjärjestelmää suihkuharjoituskonevaiheeseen.

Yhdysvalloissa norjalaisilla lento-oppilailla on tiedossa peruskoulutus suihkuharjoituskoneelle ja sittemmin F-35-monitoimihävittäjälle. Peruskoulutus annetaan T-6-potkuriturbiinikoneella ja T-38-suihkuharjoituskoneella Sheppardin tukikohdassa Teksasissa. Nyt Ilmasotakoululla opiskelevat kolme norjalaisoppilasta suorittavat tämän koulutusvaiheen Suomessa Hawk-suihkuharjoituskonekalustolla.

Peruskoulutuksen jälkeen norjalaisoppilaat siirtyvät F-35-koulutukseen Luken tukikohtaan Arizonaan. F-35-koulutus saatetaan maaliin Norjassa lentolaivueissa, joissa lento-oppilaista hiotaan taistelunkestäviä F-35-ohjaajia.

Ensimmäistä kertaa Ilmasotakoulun opeissa

Nyt Suomessa opiskelevat norjalaiset lento-oppilaat aloittivat suihkuharjoituskonekoulutuksensa Ilmasotakoulussa lokakuussa 2023, ja koulutus päättyy vuoden 2025 kesään mennessä kestäen kaikkiaan noin puolitoista vuotta. 

Norjalaiset kertovat vastaanoton Ilmasotakoulussa olleen mukava ja Hävittäjälentolaivue 41:ssa olevan hyvä olla. Kolmen lento-oppilaan lisäksi Ilmasotakouluun saapui koulutusyhteistyön puitteissa myös lennonopettaja, majuri Knut. Majuri Knutin silmään tähänastinen yhteistyö on sujunut hyvin. 

– Ilmasotakoulussa on ollut lämmin vastaanotto ja erinomaista lentämistä. Myös minä olen oppinut joka päivä uutta, mikä on yksi lennonopettajan tehtävän hienoista puolista, majuri kertoo.

Norjalaisoppilaat odottivat etukäteen, että suomalaisessa lentokoulutuksessa olisi tiedossa pitkiä koulutuspäiviä. Toistaiseksi lentokoulutus Ilmasotakoulussa on vastannut opiskelijoiden odotuksia. Päivät ovat koostuneet aamubriiffeistä, teoriaopetuksesta, simulaattorikoulutuksesta, itsenäisestä opiskelusta, lentobriiffeistä sekä lentokoulutuksesta Grob G 115E -alkeiskoulukoneella ja sittemmin suihkuharjoituskoneella. Suomalaisesta koulutuksesta lento-oppilaat ovat panneet merkille myös vaatimukset itsenäisyydestä ja vastuusta. 

– Luonnollisesti on ollut ja on paljon opittavaa ja opiskeltavaa. Opiskelusta otetaan myös paljon vastuuta itse. On ollut vaativampia ja kevyempiä vaiheita. Opettajat ovat olleet hyviä, ja niin sanottu oppimiskäyrä on jyrkkä, kun siirrymme potkurikoneesta suoraan suihkukoneeseen, lento-oppilaat kertovat. 

Koulutus Suomessa alkoi alkeiskoulukone Grob-simulaattorilla, ja opiskelijat siirtyivät Hawk -suihkuharjoituskoneen tyyppikoulutusvaiheeseen loppuvuodesta 2023. Suihkuharjoituskone Hawkin puikkoihin sormet syyhysivät alusta alkaen. Helmikuussa norjalaisoppilaat lensivät Hawkilla ensimmäistä kertaa.

– Odotimme sitä, että pääsemme lentämään Hawkilla ja toteuttamaan suunnitelmanmukaiset lentotunnit. Uskoimme siitä tulevan siistiä ja mielenkiintoista. Ja ensimmäinen lento Hawkilla oli kyllä mieletön kokemus! Vauhti lentoonlähdössä oli vielä nopeampi, mitä olimme kuvitelleet, puut vain vilistivät super nopeasti ohi. Oli todella vaikuttavaa kokea ensimmäistä kertaa Hawkin voimat ja ohjailtavuus. Tuntui mahtavalta hallita hävittäjää ja oppia tuntemaan sen lento-ominaisuuksia. Meillä kolmella on suuri kunnia saada olla ensimmäiset norjalaiset lento-oppilaat, jotka lentävät suomalaisella Hawkilla, norjalaisoppilaat kertovat.

Huhtikuussa norjalaiset lento-oppilaat ovat lentäneet ensimmäistä kertaa Hawkilla yksin. 

– Pitkäaikainen unelmani toteutui, kun lensin Hawkilla ensimmäistä kertaa yksin. Olin odottanut yksinlentoa todella pitkään ja tehnyt paljon töitä sen eteen. Ensimmäinen yksinlento piti sisällään valtavan vastuun. Tulen muistamaan tuon päivän loppuelämäni, ensimmäisenä yksinlennon Hawkilla lentänyt norjalainen lento-oppilas kertoo. 

Välittömästi norjalaisoppilaan rullattua Hawkin paikalleen ensimmäisen yksinlennon jälkeen ja koneen ohjaamokuomun auettua kollegat toimittivat hänelle limsapullon. 

– Tämä on norjalaista Solo-limsaa, eli käytännössä norjalaista fantaa. Meillä on Norjan ilmasotakoulussa perinne, että tätä ei saa juoda ennen kuin on lentänyt ensimmäisen kerran yksin. Tämä on norjalainen tapa, jonka toimme nyt tänne, lento-oppilas kertoo. 

Norjalaista oppia suomalaisille

Ilmavoimien suomalais-norjalainen koulutusyhteistyö on vastavuoroista. Ilmasotakoulu kouluttaa norjalaisoppilaita, minkä lisäksi norjalainen lennonopettaja opettaa Ilmasotakoulussa suomalaisia ja norjalaisia lento-oppilaita. 

Lennonopettaja, majuri Knut, kouluttaa suomalaisoppilaita taidolla ja kokemuksella, joita häneltä toden totta löytyy. Majurilla on mittarissaan noin 7000 lentotuntia eri ilma-aluksilla, joita hän on lentänyt niin Norjan ilmavoimissa kuin siviili-ilmailun parissa. Lennonopettajalla on ollut uransa aikana ajossa hengästyttävä määrä eri konetyyppejä: sotilasilmaisussa F-16-hävittäjä, suihkuharjoituskoneet T-37 ja T-38A sekä T-6-potkuriturbiinikone, ja siviili-ilmailussa matkustajakone Boeing 737 sekä helikopterit TH-67, UH-60 Black Hawk, Bell 412 ja EC225 Super Puma. 

Lennonopettamisen Knut aloitti vuonna 2005 F-16-hävittäjällä, ja hän on toiminut useissa erilaisissa lennonopetustehtävissä. Knut on kouluttanut norjalaisia hävittäjälentäjiä Yhdysvalloissa Sheppardin tukikohdassa, jossa norjalaiset saavat suihkuharjoituskonekoulutuksensa. Nyt hän lentää Suomen ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskonetta, jonka koulutuksessa leivotaan suomalaisoppilaista F-35-ohjaajia.

Suomalaisia lento-oppilaita majuri Knut kuvaa ammattimaisiksi, motivoituneiksi ja taitaviksi.  Knut toivoo kykenevänsä tuomaan suomalaiseen hävittäjälentäjäkoulutukseen kokemustaan. 

– Arvostan paljon hyviä keskusteluita sekä erilaisten kokemusten ja ratkaisujen jakamista. Toivon, että taustani ja palautteeni, sekä positiivinen että rakentava, voisivat tukea suomalaista koulutusta ja mahdollisesti saada aikaan myös positiivisia vaikutuksia, hän kertoo.  

Lennonopettaja näkee suomalaisten noudattavan hyvin mentaliteettia "harjoittele kuten taistelet". Majuri Knut on myös huomioinut, että Ilmavoimissa opetetaan kehittyneitä taktiikoita jo varhaisessa vaiheessa lentokoulutusohjelmaa. 

Opetusta englanniksi

Norjalaisten koulutus toteutetaan suomalaisen lentokoulutusohjelman mukaan, mutta opetuskielenä toimii englanti ja opetusmateriaali on englanninkielistä. 

– Hävittäjälentolaivue 41 ja koko koulutusorganisaatio on tehnyt valtavan työn kääntäessään keskeisiä asiakirjoja ja oppimateriaalia englannin kielelle. Kaikilta haasteilta emme kuitenkaan ole välttyneet, mutta päivä päivältä meillä on yhä enemmän opetusmateriaalia englanniksi. Lisäksi me norjalaiset koetamme oppia hieman suomea, majuri Knut kertoo. 

Lento-oppilaat kertovat sopeutuneensa suomalaisten keskuuteen mukavasti. Keskustelut käydään pääosin englanniksi.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisopiskelijat tykkäävät, kun pääsevät puhumaan englantia. On ollut myös virkistävää, kun jotkut ovat puhuneet ruotsia kanssamme, norjalaiset lento-oppilaat kertovat.

Kysyttäessä mahdollisesta suomen kielen oppimisesta saadaan vastaus suomeksi. 

– Osaan vähän suomea. Kiitos. 

Suomi yllätti kylmästi

Tähänastiset kokemukset Suomesta maana ovat olleet kirjaimellisesti kylmääviä. Kolmeakymmentä miinusastetta hiponeet talven lämpötilat ovat tuntuneet yllättävän kylmältä, mitä ne taatusti ovat olleet myös suomalaisille. 

– Eräänäkin pakkasaamuna kolmesta autostamme käynnistyi yksi, lento-oppilaat kertovat naurahtaen. 

Kulunut talvi on vaikuttanut myös Ilmavoimien lentokoulutukseen. Vaihtelevien sääolosuhteiden seurauksena kiitoteihin on tullut halkeamia. Ilmavoimat on rajoittanut suihkukonekalustonsa koulutus- ja harjoituskäyttöä tukikohdissaan, koska on haluttu välttää riski, että halkeamista irtoava bitumiaines päätyisi suihkukoneiden moottoriin ja siten aiheuttaisi vaurioita. Talven kiitotiehaasteet ovat näkyneet myös majuri Knutin opetustyössä. 

– Meillä on ollut haasteita kiitotievaurioiden vuoksi, mutta olen ollut vaikuttunut siitä, miten ratkaisukeskeisesti Ilmavoimat on tähän suhtautunut. 

Ratkaisuilla Knut viittaa toimenpiteisiin, joita Ilmavoimat on tehnyt jatkaakseen normaalia koulutus- ja harjoituslentotoimintaansa. Ilmavoimat muun muassa siirsi Hawk-lentokoulutuksen tilapäisesti noin kuukaudeksi Tikkakoskelta Pirkkalaan, jotta lentokoulutusta voitiin jatkaa. Myös Lapin lennoston Hornet-hävittäjillä on harjoiteltu ja operoitu muualta kuin kotitukikohdasta, millä on vältetty kiitotievaurioista aiheutuvat tarpeettomat riskit.

Sääolosuhteet ovat yllättäneet norjalaiset myös toisella tapaa. Lento-oppilaat kertovat yllättyneensä siitä, millaisissa sääolosuhteissa lentokoulutusta toteutetaan. 

– Yllättävän kovissa sääolosuhteissa vielä lennetään. Harjoittelu huonossakin säässä kasvattaa itseluottamustamme. Koemme, että tällaisella harjoittelulla pääsemme edistyneelle tasolle, sillä Norjassa meitä odottavat vastaavanlaiset sääolosuhteet, lento-oppilaat kertovat.  

Myös lennonopettaja on pannut merkille harjoittelun haastavissa sääolosuhteissa ja talvella. Talvella säästä voi tehdä haastavan esimerkiksi lumisade, jäätäminen ja liukkaus. Oman lisänsä tuovat myös matalat pilvikorkeudet, jotka vaativat laskuun tullessa usein mittarilähestymistä.

– Nyt Ilmasotakoulussa opiskelevat norjalaiset saavat kollegoitaan merkittävästi enemmän harjoitusta Pohjoismaiden haastavista sääolosuhteista, kun he kouluttautuvat Suomessa ja kollegat Yhdysvalloissa, majuri Knut toteaa.

Määränpäänä F-35:n ohjaamo 

Majuri Knut kouluttaa nykyisistä lento-oppilaistaan F-35-ohjaajia. Knutin mukaan lentämisen perusperiaatteet ja vaatimukset perustaidoista pätevät edelleen siirryttäessä uuteen konekalustoon. Eroja neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjän lentämisen välillä hän kuitenkin näkee. 

– F-35-hävittäjällä operoimisessa tiimityö on tärkeämpää kuin koskaan. Lisäksi F-35-ohjaajan on harjoiteltava ja kehitettävä taitoaan käsitellä mittavaa määrää informaatiota, jota F-35 viidennen sukupolven hävittäjänä tarjoaa, majuri kertoo.  

Norjalaisoppilaille hävittäjälentäjän ura on ollut pitkäaikainen haave. Yksi kertoo, että työn haastavuus ja monipuolisuus kiehtoo, minkä lisäksi hän kokee hävittäjälentäjänä olevansa osa jotakin suurempaa. Toisen mukaan kyseessä on lapsuudesta asti kantanut unelma, jota on siivittänyt myös lähisukulaisten työskenteleminen hävittäjälentäjinä. Kolmas komppaa lentämisen olleen haave jo pitkältä ajalta – ilmailun pariin on täytynyt päästä. F-35-hävittäjä on heille päämäärä, joka on päivä päivältä lähempänä. 

– Sitten kun pääsee lentämään F-35:lla, unelmat käyvät todeksi. Se on suuri etuoikeus. F-35:n lentäminen tulee vaatimaan tarkkuutta ja suuren vastuun kantamista. Kyse on veronmaksajien omaisuudesta. Haluan tehdä koulutusvaiheessa kaikkeni, jotta olen valmis lentämään F-35-hävittäjää, lento-oppilaat kertovat yksimielisinä. 

Halu puolustaa maataan on norjalaisoppilailla kova, ja kertoman mukaan uravalinnassa näkyy myös halu auttaa. Sotilasilmailussa lento-oppilaita kiinnostaa myös sen monipuolisuus, ja tehtävä on kirkkaana mielessä.

– Sotilasilmailussa ei vain lennetä lähtöpisteestä kohteeseen, vaan tehdään monipuolisia taktisia tehtäviä, minkä lisäksi tiimityö on keskeistä. Kouluttaudumme ja harjoittelemme rauhan aikana, mutta meidät on palkattu toimimaan sodanajan tehtävissä. Tätä olemme myös halukkaita tekemään, lento-oppilaat kertovat.  

Myös lennonopettaja muistuttaa ilmavoimien tehtävän perusluonteesta. 

– Teemme tätä työtämme, jotta meillä olisi vahvat puolustusvoimat, millä pyrimme välttämään mahdolliset konfliktit. F-35 on mahtava hävittäjä tässä tehtävässä – pidäkkeenä ja rauhanvarmistajana!

Maassa maastonmuotojen tapaan

Kokemukset Jyväskylän seudusta asuinpaikkana ovat pääasiassa vastanneet norjalaisoppilaiden odotuksia. 

– Jyväskylä näyttäytyy meille pienehkönä kaupunkina, jossa on mukavia ravintoloita ja baareja. Oikeastaan olemme yllättyneet positiivisesti esimerkiksi harrastusmahdollisuuksista, kuten hiihtämisestä ja useista padel-halleista. Yleiset palvelut toimivat hyvin, ja näyttää siltä, että Jyväskylä on aika aktiivinen opiskelijakaupunki. Odotamme innolla, miltä kesä täällä näyttää, lento-oppilaat kertovat.

Etukäteen norjalaisoppilaat ajattelivat Suomen olevan asuinpaikkana melko samanlainen kuin Norja. Arkeen Suomessa he kertovat tottuneensa nopeasti, se kun on melko samanlaista kuin koto-Norjassa. Olon Keski-Suomessa he kertovat olleen mukavaa niin opinnoissa kuin vapaa-ajalla. Suomalainen kulttuuri vaikuttaa niin ikään sisäistetyn, sillä kahvia kerrotaan kuluvan kiitettävästi. 

Näkyvä ero Norjaan ovat maastonmuodot – tai oikeastaan niiden puuttuminen. 

– Melkoisen tasaista täällä on, norjalaisoppilaat naurahtavat.

Näkemyksiä kukkulaisesta Keski-Suomesta voitaneen pitää suhteellisina.

Koulutusyhteistyön toivotaan jatkuvan

Ilmasotakoulussa toteutettavasta koulutusyhteistyöstä saatujen kokemusten perusteella Ilmavoimat tarkastelee kansainvälistä koulutusmahdollisuutta myös laajemmin tulevaisuutta ajatellen.

Lennonopettaja on innoissaan suomalais-norjalaisesta koulutusyhteistyöstä.

– Ennen Suomeen saapumistani viime syksynä olin todella innoissani päästessäni aloittamaan jotakin uutta. Oli kunnia päästä tähän tehtävään, ja odotin innolla, että pääsen kouluttamaan sekä suomalaisia että norjalaisia lento-oppilaita. Uskon todella, että tämä tulee olemaan sekä Suomen että Norjan eduksi, että meillä on lähitulevaisuudessa hävittäjälentäjiä, jotka ovat työskennelleet ja harjoitelleet yhdessä, majuri Knut kertoo.

Majuri Knut on hyvillään Suomen ja Norjan yhteisestä konetyypistä. 

– F-35 tulee olemaan hyvä hävittäjä Suomessa. Norjan ja Suomen kannalta toivon, että ilmavoimamme jatkavat yhteistyötä kehittääkseen taktiikoita ja F-35-hävittäjää saavuttamaan täyden potentiaalinsa. 

Norjalaisoppilaat kertovat olevansa kiitollisia siitä, että pääsevät olemaan ensimmäisinä mukana suomalais-norjalaisessa koulutusyhteistyössä. 

– Toivottavasti emme ole viimeisiä! Tämä on todella hieno mahdollisuus, ja toivottavasti Suomen Nato-jäsenyyden myötä tällaista tai muuta kahdenvälistä yhteistyötä nähtäisiin myös jatkossa. Toivomme, että tapaisimme suomalaisia kollegoitamme myös tulevaisuudessa, kun olemme kaikki F-35-lentäjiä, lento-oppilaat kertovat.

Yhdessä vahvempia

Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt Suomen ja nyt myös Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä entisestään. Pohjoismaiden ilmavoimien yhteistyötä testattiin hiljattain käytännössä Naton maaliskuisessa Nordic Response 24 -harjoituksessa, jossa harjoitukseen osallistuneiden ilmavoimien lento-osastoja johdettiin yhteisestä, harjoituksen ajaksi Norjaan perustetusta monikansallisesta ilmaoperaatiokeskuksesta.

Majuri Knut kokee, että Nato-maiden ilmavoimilla synkkaa hyvin. 

– Meillä on välitön keskinäinen luottamus ja kunnioitus, mikä sujuvoittaa yhteistyötä ja operatiivisten suorituskykyjen käyttöä. Uskon, että luottamus on juuri se osa-alue, josta tulemme jatkossakin hyötymään eniten. Kun tunnemme toisemme, on niin paljon helpompaa luottaa toisiimme ja saada hommat sujumaan, hän summaa.

Lennonopettaja katsoo toiveikkaana mahdollista ilmavoimien yhteistyötä myös tulevaisuudessa. 

– Toivon ja uskon, että Norja ja Suomi yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa tulevat hyötymään nyt kaikille yhteisestä Nato-jäsenyydestä sekä maidemme tiiviistä yhteistyöstä. Maidemme ilmavoimat eivät yksinään ole valtavan kokoiset, mutta yhdessä olemme todella vahvoja.