Missä mennään, F-35-hanke?

Puolustusvoimissa eletään murroksellista aikaa. Suomen huhtikuinen Nato-jäsenyys on ollut pinnalla, mutta paljon muutakin on meneillään. Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen, kertoo mitä F-35-hankkeessa tällä hetkellä tapahtuu.

F-35-hankkeessa on joulukuussa 2021 tehdyn hankintapäätöksen ja helmikuussa 2022 allekirjoitettujen ensimmäisten sopimusten jälkeen eletty ulkoapäin katsottuna melko rauhallista aikaa, mutta pinnan alla kuhisee. Töitä tehdään niin Suomen kuin Yhdysvaltojen päässä, ja Puolustusvoimien yhteisen suorituskyvyn - Joint Fighterin - käyttöönotto on edennyt suorituskyvyn rakentamisvaiheeseen. 

F-35-hanketta valmistellaan erillisellä kokoonpanolla, mutta hankkeen tulokset tulevat näkymään puolustusvoimallisesti. Ilmavoimiin on perustettu F-35-hankeorganisaatio, mutta muutoin puolustushallinnon työjärjestys on säilynyt hankkeen osalta ennallaan, pitkälti samanlaisena kuin HX-hankkeessa hävittäjäkandidaattien evaluoinnin aikana.

– Yleisesti kuvaillen F-35-hankkeen toimeenpano etenee suunnitelman mukaisesti. Olemme jatkaneet käytännössä samalla työnjaolla kuin HX-hankkeen hävittäjäkandidaattien evaluoinnin aikana. Ilmavoimien esikunta ohjaa F-35-suorituskyvyn käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa, että Ilmavoimien esikunta ohjaa suorituskyvyn rakentamista ja saavuttamista, eli että F-35:n operoinnin edellyttämät puitteet valmistuvat ja operatiivinen suorituskyky saavutetaan ajallaan, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen kertoo.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa hankkeen kaupallisista prosesseista ja rakentaa F-35-järjestelmän ylläpito- ja huoltojärjestelmää yhdessä teollisuuden ja Ilmavoimien esikunnan kanssa. Logistiikkalaitos hoitaa hävittäjien, aseiden ja muiden järjestelmään liittyvien tuotteiden ja palveluiden hankinnat.

Puolustusministeriö vastaa teollisen yhteistyön kokonaisuudesta. Ministeriön johdolla rakentuvat teollisen yhteistyön sopimukset, ja ministeriö neuvottelee ja valvoo kokonaisuutta siten, että hankkeen tarjouskilpailuvaiheessa teollisen yhteistyön arvon vaatimukseksi asetettu 30:n prosentin osuus hankinnan kokonaisarvosta toteutuu. 

Keskeistä F-35-hankkeessa on Keräsen mukaan tällä hetkellä aikataulussa pysyminen.

– On tärkeää varmistaa, että pysymme suunnitellussa aikataulussa. Että hankkeen kaikki osapuolet yhteistyökumppanit mukaan lukien pitävät kiinni suunnitellusta ja sovitusta aikataulusta, ja että sopimukset tarjousten sisällöstä pitävät, jotta saamme sen, mitä meille on luvattu. Tässä siirtymävaiheessa meidän on tärkeää suunnitella ja valmistella operatiivista käyttöä jo etukäteen mahdollisimman paljon. 

Ajankohtaisena rakentaminen ja koulutus

Ilmavoimissa painopiste F-35-hankkeessa on tällä hetkellä rakentamishankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä sekä koulutuksen suunnittelussa ja valmistelussa. Puolustusvoimien tukikohtien infrastruktuurin rakentamistyötä tehdään vielä pitkälti suunnittelupöydissä sekä katselmoinnein tukikohdissa.

– Ilmavoimien tukikohtarakentamisessa noudatamme valmistajan ja Yhdysvaltojen hallinnon määräyksiä rakenteiden turvallisuusvaatimuksista. Yhdysvaltojen hallinto varmistaa tukikohtien aktivointiprosesseilla (Site Activation), että rakennukset vastaavat 2030-luvun tietoturvavaatimuksia. Prosesseissa käymme läpi muun muassa F-35:n erityisturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, joita F-35:lla on erityisesti tieto- ja operaatioturvallisuuden osalta. Selvitämme F-35:n turvallisuusvaatimuksia ja suunnittelemme, millaisia erityisturvallisuustiloja tukikohtiimme tarvitaan normaali ja poikkeusoloissa, Keränen kertoo. 

Suunnittelun ja valmistelun lisäksi myös konkreettisia rakentamistöitä on jo käynnissä.

– Lapin lennostossa Rovaniemen tukikohdassa rakentamistyöt ovat alkaneet nyt syyskuussa. Siellä tehdään maanalaista louhintaa sekä maanrakennustöitä. Karjalan lennostossa Rissalan tukikohdassa on jo ihan konkreettista nähtävää: lentokentälle on rakennettu uusi vaijeripysäytysjärjestelmä, ja sotilaspuolen asemataso on puoliksi korjattu, ja toinen puoli rakennetaan ensi kesänä, jolloin myös päällystetään kiitotie ja rullaustiet normaalina Finavian kunnostustyönä. Lapin lennostossa ei rakentamisen osalta ole sinänsä vielä nähtävää, mutta Rissalassa tosiaan tuo pysäytysverkon korvannut vaijeripysäytysjärjestelmä on ihan sellainen konkreettinen F-35-rakentamiseen liittyvä seikka, joka siellä näkyy, Keränen kertoo. 

Yhdysvalloissa toteutettavan alkukoulutuksen suunnittelu ja valmistelu ovat niin ikään vahvasti työn alla, ja koulutussuunnitelmia täsmennetään. 

– Koulutusjärjestelyjen sopimusten yksityiskohtia on hienosäädetty ja koulutussuunnitelmia tarkennettu. Viimeisimpänä toimenpiteenä hyväksyin elokuun lopulla esityksen alkukoulutukseen lähtevästä Ilmavoimien henkilöstöstä.  

Alkukoulutukseen Yhdysvaltoihin lähtee ohjaajia sekä lentoteknistä henkilöstöä. Lentokoulutus toteutetaan Ebbing Air National Guard Base -tukikohdassa (Ebbing ANGB) Fort Smithissä Arkansasin osavaltiossa. Samassa tukikohdassa koulutetaan myös muun muassa Puolan, Saksan, Sveitsin ja Singaporen F-35-henkilöstöä. F-35-järjestelmän teoria- ja simulaattorikoulutus annetaan Eglin Air Force Base -tukikohdassa (Eglin AFB) Floridan osavaltiossa. Eglinin tukikohdassa kouluttautuu myös Yhdysvaltojen ilmavoimien henkilöstöä. Alkukoulutukseen lähtevän henkilöstön Ilmavoimat pitää turvallisuussyistä poissa julkisuudesta.

– Varmistamme operaatioturvallisuuden, eli emme tule julkaisemaan alkukoulutukseen lähtevän osaston nimiä. Valittu henkilöstö tietää lähdöstään ja voi alkaa valmistautua koulutukseen Yhdysvalloissa, Keränen kertoo. 

Ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön koulutus alkaa Yhdysvalloissa vuonna 2025, ja koulutus kotimaassa on määrä aloittaa vuonna 2026.

– Vuosi 2026 tulee olemaan merkittävä koulutusvuosi, kun koulutus kotimaassa alkaa, heti siinä kesälomien jälkeen. Pyrimme siihen, että pääsemme aloittamaan simulaattorikoulutuksen heti kun ensimmäiset koneet ja ohjaajat saadaan Yhdysvalloista Suomeen. Näin kykenemme varmistamaan sen, että Lapin lennoston ohjaajat saadaan mahdollisimman nopeasti koulutettua tähän uuteen konekalustoon. Ja Lapin lennoston Yhdysvalloissa ollut lentotekninen henkilöstö puolestaan kouluttaa Suomessa lisää tekniikan henkilöstöä, Keränen kertoo.  

Suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle

F-35-järjestelmä tulee vaikuttamaan koko Puolustusvoimiin, joten sen käyttöönottoon ja puolustusjärjestelmään integrointiin valmistaudutaan muuallakin kuin Ilmavoimissa. Puolustusvoimien kehittäminen on kokonaisuus, ja F-35 on yksi osa kokonaisuutta. Suomen tuore Nato-jäsenyys, meneillään oleva Merivoimien Pohjanmaa-luokan alushanke, Maavoimien ilmatorjunnan suorituskyvyn korvaaja- eli ITSUKO-hanke, Ilmavoimien IITVJ- eli Integroitu Ilmavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmähanke sekä tietysti F-35-hävittäjähanke tulevat kaikki yhdessä vaikuttamaan tulevina vuosina merkittävästi ilmapuolustukseen ja koko puolustusjärjestelmään.

Ilmavoimissa F-35:n käyttöönoton lisäksi meneillään oleva IITVJ-hanke tulee lisäämään Ilmavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien suorituskykyjä 2030-luvulla. Ilmapuolustuksen kannalta keskeisiä suorituskykyjä rakentuu Ilmavoimien lisäksi myös Merivoimissa ja Maavoimissa. Merivoimien Pohjanmaa-luokan alushanke etenee kohti monitoimikorvettien rakentamisvaihetta. Keväällä 2023 tehtiin hankintapäätös Maavoimille hankittavasta korkeatorjuntakyvyn järjestelmästä, David's Sling -ohjusjärjestelmästä, joka niin ikään tuo mukanaan uutta näköalaa ilmapuolustukseen.

F-35:n suorituskyvyllä tulee olemaan puolustusvoimallinen vaikuttavuus, ja myös F-35:n integrointi puolustusjärjestelmään näkyy koko Puolustusvoimissa. Yhteistyö Puolustusvoimien sisällä on tiivistä, ja Pääesikunnan suunnitteluosaston johdolla F-35 on kytketty Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun eli Puolustusvoimien tulevaisuuden ja tulevaisuuden operoinnin suunnitteluun. 

– Pääesikunnan suunnitteluosaston johdolla on käyty läpi, millaisia vaatimuksia F-35 antaa Maavoimille, Merivoimille, johtamisjärjestelmäalalle ja tiedustelulle, jotta saisimme mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle. Pääesikunta keskittyy siihen, miten puolustushaarat toimivat mahdollisimman tehokkaasti yhdessä, eli mennään tällaiseen taistelutilat ylittävään yhteistoimintaan. Näen, että F-35 on hyvä valinta Suomelle. Se tuo merkittävän suorituskyvyn Suomen puolustuksen hyväksi ja tukee koko puolustusjärjestelmää – maa-, meri- ja ilmataistelua, Keränen kertoo.

Saumaton yhteistyö puolustushaarojen kesken on tärkeää. 

– Puolustusvoimallisesti F-35-konseptin suunnittelu on pitkälti konkreettisten käyttöperiaatteiden suunnittelua, jossa yhteistyö on sujunut hyvin. Varsinaisia yllätyksiä puolustushaaroille yhteisen suorituskyvyn käytön suunnittelussa ei sinänsä ole tullut. Puolustushaarat ovat olleet koko ajan informoituna hankkeesta sekä F-35:n käytöstä ja sen tuomista mahdollisuuksista, joten mitään yllätyksellistä ei tässä ole kenellekään oikeastaan tullut. Näiden suurten muutosten aikana yhteistoiminta Puolustusvoimien sisällä on ollut erittäin hyvää, avointa ja sujuvaa. Yhdessä tässä suunnittelemme, miten puolustamme Suomea 2030-luvulla ja miten kukin tähän kokonaisuuteen osallistuu, Keränen sanoo. 

Hornetin suorituskyvyn korvaavan järjestelmän vaatimukset ja käyttöperiaatteet laadittiin jo HX-hankkeen aikana, joten uuden asejärjestelmän käyttökonsepti oli selkeä jo ennen hankintapäätöstä. Sittemmin F-35:n operatiivisia käyttöperiaatteita osana puolustusjärjestelmää on tarkennettu. Kaikilta HX-kandidaateilta saatiin tietoja järjestelmän integrointivaatimuksista Suomen puolustusjärjestelmään jo HX-hankkeen evaluointivaiheessa, joten yleiset perusteet integroimiselle olivat olemassa jo hankintapäätöksen aikaan.

– Hankintapäätöksen jälkeen saimme Yhdysvaltojen hallinnolta, jota edustaa F-35 projektitoimisto JPO (Joint Program Office), tarkennukset näistä F-35-järjestelmän integraatiovaatimuksista. Työtä tehdään koko Puolustusvoimissa, jotta F-35-järjestelmän sulauttaminen osaksi Suomen puolustusjärjestelmää onnistuisi mahdollisimman sujuvasti, Keränen sanoo.

Tarkennettuja vaatimuksia ja käyttöperiaatteita on myös jo harjoiteltu. 

– Ilmavoimien johdolla käytiin keväällä puolustusvoimallinen sotapeli, jossa mallinnettiin 2030-luvulla käytössä olevia Puolustusvoimien suorituskykyjä ja tarkasteltiin, miten F-35 tukee puolustusjärjestelmää. Tuossa sotapelissä mallinnettiin F-35:n käyttöä operatiivisissa tehtävissä, ja mitä F-35 spesifisesti tuo puolustusjärjestelmälle. Eli hyvin konkreettista yhteistoimintaa, joka pitää suunnitella hyvin. Esimerkiksi pitää olla yhteensopivat johtamisen järjestelmät, jotta kyetään toimimaan reaaliajassa, Keränen kertoo.

Suomi tiiviisti mukana monikansallisessa yhteisössä

F-35 on suunniteltu monikansalliseksi ohjelmaksi, ja Keräsen mielestä Suomi on päässyt globaaliin F-35-käyttäjäyhteisöön erittäin hyvin mukaan. Käyttäjäyhteisössä on oltu mukana alkaen helmikuusta 2022, jolloin solmittiin ensimmäiset F-35-hankintasopimukset. Ensimmäisen kerran Keränen oli mukana F-35-käyttäjämaiden ilmavoimien komentajien kokouksessa jo keväällä 2022 sijaistaen silloista Ilmavoimien komentajaa, kenraalimajuri Pasi Jokista. Kokouksessa henki oli hyvä ja tiedonvaihto tehokasta. 

Läpinäkyvyys käyttäjäyhteisöön on ollut alusta alkaen merkittävää. F-35-käyttäjäyhteisössä on työryhmiä, joista Suomi keskittyy erityisen tärkeäksi katsomiinsa teemoihin.

– Tällä hetkellä meitä kiinnostaa F-35 käyttäjäyhteisön työryhmissä erityisesti F-35:n kehittäminen, koneella operointi sekä logistiikka. Erityisesti operointiin ja logistiikkaan liittyvät havainnot ovat meille tärkeitä. Ilmavoimille keskeisiä ovat havainnot operatiivisesta käytöstä ja Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle havainnot logistiikasta, kuten käyttäjämaiden yhteisestä varaosavarannosta. Kuulemme mielenkiinnolla muiden käyttäjämaiden tunnistamia oppeja ja kehityskohteita muun muassa siitä, miten operoidaan tehokkaimmin siirtymäaikana, eli kun käytössämme on sekä uusia F-35-koneita että nykyisiä Horneteja, Keränen kertoo.

F-35-käyttäjämaiden yhteisessä varaosavarannossa on kyse Lockheed Martinin GSS-järjestelyn (Global Support Solution) eli globaalin huoltojärjestelyn osasta, jossa käyttäjämailla on pääsy F-35:n yhteiskäyttöiseen varaosapooliin eli varantoon. Globaalin huoltojärjestelyn tarjoama yhteinen varaosavaranto on keskeinen huoltovarmuuden kannalta, jota tukee lisäksi Suomeen luotava poikkeusolojen varaosa- ja vaihtolaitevarasto. 

Keskenään jaettavien oppien ja huoltovarmuuteen liittyvien järjestelyjen lisäksi käyttäjäyhteisössä on myös muita etuja.  

– Eurooppalaisessa käyttäjäyhteisössä on etuja muun muassa ristiinkouluttamisen ja -operoinnin suhteen. Harjoituksissa ja operatiivisessa käytössä lentäjä voi mennä laskuun toiseen maahan, teettää siellä tarvittavat käyttäjähuollontoimenpiteet ja jatkaa matkaa.

Ilmavoimien komentaja näkee F-35-käyttäjäyhteisön olevan merkittävä voimavara myös Natolle. 

– F-35 tulee 2030-luvulla olemaan käytännössä pääasejärjestelmä eurooppalaisilla ilmavoimilla. Euroopassa on tuolloin seitsemänsataa F-35-konetta, joista viitisenkymmentä on Yhdysvaltojen. Tällainen määrä F-35-koneita on merkittävä suorituskyky Natolle, Keränen kertoo. 

Naton roolin F-35-käyttäjäyhteisössä Keränen näkee maltillisena. 

– Pääosa eurooppalaisista F-35-käyttäjistä on Nato-maita, mutta kyllä me yhtä lailla esimerkiksi Sveitsin kanssa keskustelemme avoimesti F-35-koneen kehittämisasioista, Keränen sanoo.

Muutoksista ei ole tarpeen hötkyillä

F-35-hankkeessa on kyse suuresta kokonaisuudesta – Suomen kaikkien aikojen mittavimmasta puolustusmateriaalihankinnasta. Ilmavoimien komentaja suhtautuu suureen vastuuseen rauhallisesti.

– Ei minulla varsinaisesti ole hankkeessa sellaista, mikä huolestuttaisi, kenraalimajuri Keränen sanoo.

– Tietysti Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut inflaatio ovat kaikkia huolestuttavia asioita. Niin sanottu kilpajuoksu puolustustarvikkeista nosti erityisesti viime vuonna hintoja poikkeuksellisesti. Puolustusteollisuudessa on myyjän markkinat, ja toki seuraamme aseiden saatavuutta ja hintoja. 

Globaalit ja Suomen talousnäkymät eivät ole viime vuosina olleet kovin hohdokkaita. Yhdysvaltojen ja Suomen talouden muutoksiin on F-35-hankkeessa varauduttu. 

– Seuraamme taloustilannetta jatkuvasti. F-35-hankkeen hankinnat ajoittuvat usealle vuodelle. Todennäköisesti taloustilanne tulee ennen pitkää normalisoitumaan. Talouden muutoksiin on hankkeessa varauduttu esimerkiksi siten, että eurooppalaisen laskutavan mukaisesti hankintahinnan päälle vuosien aikana kertyvät indeksikustannukset korvataan. Jos kustannukset nousevat nopeammin kuin korvattava indeksi, niin sitten meidän täytyy reagoida, mutta tätä seuraamme jatkuvasti, ja vielä en ole erityisen huolestunut asiasta, Keränen sanoo. 

Taloustilanteen lisäksi F-35-hankkeessa on seurattu myös Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Sodasta saatujen havaintojen perusteella ei Keräsen mukaan ole tarvetta muuttaa F-35-hankkeen suunnitelmaa taikka Ilmavoimien toimintaa. 

– Samat HX-hankkeen evaluointivaihetta varten määritetyt periaatteet pätevät edelleen: Ilmavoimilla pitää olla hajautettu toiminta, kyky reagoida nopeasti ja meidän pitää reaaliajassa pystyä tukemaan Maa- ja Merivoimia tilannekuvan, tiedustelun ja tulenkäytön osalta. On keskeistä yhteensovittaa ilma-, maa- ja meritaistelu kokonaisuuteen, etenkin kun Maavoimille on tulossa uusia ilmatorjuntajärjestelmiä ensi vuosikymmenellä, kuten tuo David’s Sling jo tällä vuosikymmenellä.

F-35:n tuotekehitys on ollut paikoin esillä kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa, ja kiinnostuksen kohteena on muun muassa ollut se, millainen tutka ja moottori Suomen F-35-koneisiin tulee. F-35-järjestelmän tuotannollisista seikoista neuvotellaan Yhdysvalloissa FMS-menettelyin. Yhdysvaltojen hallinnon kanssa kauppaa käyvät ulkomaiset asiakkaat ovat niin kutsuttuja FMS-asiakkaita (Foreign Military Sales). Yhdysvalloissa on F-35-projektitoimisto JPO (Joint Program Office), jonka kautta kaikki asiakkaat asioivat F-35-hankkeidensa toimenpiteitä. Suomella on siellä pieni oma yhteystoimisto edesauttamassa Suomen hankkeen läpivientiä. 

– Ilmavoimat ei neuvottele suoraan Lockheed Martinin kanssa, vaan Yhdysvaltojen hallinnon kanssa FMS-sääntöjen mukaisesti. Voimme luottaa siihen, että JPO neuvottelee meille parhaat ratkaisut, samat ratkaisut, jotka Yhdysvaltojen ilmavoimille, Keränen kertoo.

JPO-projektitoimisto toimii linkkinä asiakkaan, toimittajan ja Yhdysvaltojen hallinnon välillä. JPO hoitaa ja neuvottelee Suomen F-35-hankkeen asiat Lockheed Martinin ja Yhdysvaltojen hallinnon suuntaan. Näin ollen Suomen F-35-hankkeen henkilöstön tarvitsee asioida ainoastaan yhteystoimiston kanssa. 

– Puolustusvoimilla on JPO:n yhteystoimistossa edustajana eversti Aki Heikkinen, joka toimii Suomen F-35-hankkeen viestinviejänä Yhdysvaltojen päässä. Mitä tulee F-35-ohjelman tuotekehitykseen, tavoitteenamme on seurata mahdollisimman läheisesti F-35-järjestelmän pääkäyttäjää eli Yhdysvaltojen ilmavoimia. Tämä on kustannustehokasta, sillä pääkäyttäjä myös maksaa suurimman osan järjestelmän kehitystyöstä. Liikaa en tässä lähtisi kuitenkaan spekuloimaan F-35:n kehitystyön vaikutuksista Suomen koneisiin, että tuleeko eriäviä kehityspolkuja tai muuta, Keränen sanoo.

Tiedot tuotekehityksestä eivät tule Ilmavoimille yllätyksenä, sillä yhteistyö ja tiedonvaihto Yhdysvaltojen kanssa on jatkuvaa. Sisäisen viestinnän lisäksi tiedottamista Yhdysvaltojen hallinnon tasolta tekee muun muassa Yhdysvaltojen hallinnon tarkastusvirasto GAO (U.S. Government Accountability Office), ja Keränen näkee tarkastusviraston F-35-ohjelmaan liittyvän raportoinnin olevan läpinäkyvää. 

Tuotekehityksen ohella F-35-hankkeessa pidetään katse jatkuvasti myös horisontissa, sillä Hornetin korvaavan suorituskyvyn on määrä palvella 2060-luvulle saakka. Järjestelmän elinkaaren aikana tullaan tekemään päivityksiä suunnitellun mukaisesti.

– Hankkeen suunnitteluperusteissa on varattu 2 miljardia euroa valitun hävittäjäjärjestelmän käytönaikaisille päivityksille. Tämä katetaan aikanaan puolustusbudjetilla. Eli tulemme tekemään päivityksiä F-35:een sen elinkaaren aikana, Keränen kertoo. 

Yhdessä eteenpäin - aikataulussa pysyen

F-35-hankkeen aikataulu näyttää Ilmavoimien komentajan mukaan tällä hetkellä lupaavalta. 

– Hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Tietyt välietapit on asetettu, ja tärkeä aikaraja on tuo kotimaisen koulutuksen aloittaminen Rovaniemellä alkusyksystä 2026 simulaattorikoulutuksen merkeissä. Aikataulussa pysyminen edellyttää sitä, että käsittelemme yhteistyökumppaneidemme kanssa asioita niin sanotusti samalla aaltopituudella. Mielestäni meillä on kumppaneidemme kanssa hyvä vahva yhteinen halu ja ymmärrys siitä, mitä on saatava aikaan ja missä aikataulussa. 

Suomen F-35-hankkeen aikataulua on sanottu kunnianhimoiseksi. Ilmavoimien komentaja näkee määrätietoisen aikataulun taustalla loogiset syyt.

– Meillähän HX-hanke kesti sen seitsemisen vuotta, ja hankkeen tarjouskilpailun aikaan hävittäjäkandidaattien evaluointiprosessissa teimme jo paljon sellaista selvitystyötä esimerkiksi turvallisuusvaatimuksien osalta, millä on ollut vaikutuksensa siihen, että olemme voineet nyt hankkeen toimeenpanovaiheessa ottaa yhdestä kahteen vuotta etuvetoa pois. Suomalainen suunnittelukoneisto etenee hyvin, kun se on saatu käyntiin, Keränen kertoo. 

Kuten kaikissa hankkeissa, myös F-35-hankkeen aikataulussa on varauduttu odottamattomiin viiveisiin. 

– Aina voi tulla jotakin odottamatonta ongelmaa vastaan, mikä viivästyttää hanketta.

Kysyttäessä seuraavien asehankintojen ajankohdasta pitäytyy Ilmavoimien komentaja maltillisena. 

– Ensimmäiset asehankintasopimukset on tehty, ja nyt katsellaan rauhassa. Nähtäväksi jää, tullaanko seuraavista asehankinnoista tekemään päätöksiä vielä tämän vuoden puolella. Jatkossa päätöksiä tehdään todennäköisesti joka vuosi jostakin. 

Päätöksiä F-35-koneisiin tehtävistä asehankinnoista ajoitetaan usean vuoden ajalle ja venytetään tulevaisuuteen, jotta mahdollistetaan ajantasaisten ja modernien aseiden saanti. Huolta aseiden saatavuudesta ei Keräsen mukaan tarvitse kantaa. 

– Yhdysvaltojen kongressin vapautukset Suomelle myytävistä aseista ovat ikään kuin asettaneet meidät kyseisten aseiden hankintajonoon. Kiirettä asehankinnoissa ei ole, ja me tietoisesti venytämme hankintapäätöksiä tulevaisuuteen, jotta voimme seurata aseiden kehityssuuntia ja varmistaa sen, että voimme halutessamme hankkia ajantasaisimpia aseita, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Lisäksi Horneteilla käytössä olevat aseet sopivat myös F-35-koneisiin, mikä mahdollistaa nyt varastossa olevien aseiden käytön myös F-35-koneilla. 

Historiallinen ajanjakso

Vaikka F-35-hankkeessa on kyse Puolustusvoimien tavanomaisesta pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta ja vanhenevien suorituskykyjen korvaamisesta, on kyseessä kuitenkin Suomen historian arvokkain puolustusmateriaalihankinta. Miltä mahtaa tuntua olla Ilmavoimien komentaja historiallisina hetkinä? 

– Luonnollisesti, kyllähän tässä mielenkiintoista ajanjaksoa eletään. F-35-hankkeen lisäksi Ilmavoimissa ja Puolustusvoimissa eletään rinnan muitakin suuria muutoksia, kuten keväällä vahvistunut Suomen Nato-jäsenyys ja sen mukanaan tuomat vaatimukset yhdenmukaistaa Suomi osaksi Natoa. Valmistelua tehdään työryhmissä, jotta hankkeet ja Nato-integraatio saadaan maaliin. Sitten kun suorituskyvyt saadaan käyttöön, tulevat tulokset näkymään kaikille. Kaikki puolustushaarat pääsevät hyödyntämään F-35:n ja IITVJ:n suorituskykyjä sekä olemaan Naton organisaatiossa mielenkiintoisissa tehtävissä. Että kyllä tässä tekemistä riittää, mutta varmasti kaikille mielenkiintoista. Historiallisen mielenkiintoista aikaa tämä on, Keränen sanoo.

F-35-hankkeen eteneminen on konkretisoitunut kuluvana vuonna rakentamisen lisäksi myös tuotannon osalta. Ensimmäinen suomalainen F-35-hävittäjä on tuotannossa Lockheed Martinin tehtaalla Fort Worthissa Texasissa Yhdysvalloissa. Tuotannon alkamisesta kertovat pienet yksityiskohdat: kesällä 2023 Turku Air Show'ssa kenraalimajuri Keräselle luovutettiin juhlallisesti palanen Suomen ensimmäisestä F-35-koneesta. Kyseessä on fyysisesti pieni metallinen spiraali, mutta symbolisesti merkittävä askel F-35-hankkeen etenemisessä.