Harjoitukset ja toimintaympäristö esillä ilmavoimien komentajan mediatapaamisessa

Ilmavoimien komentajan perinteinen mediatapaaminen järjestettiin tänään 3. huhtikuuta Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Huhtikuun alussa ilmavoimien komentajana aloittanut kenraalimajuri Pasi Jokinen isännöi tilaisuutta ensimmäistä kertaa.

Mediatapaamisessa käsiteltiin ilmavoimien harjoituksiin ja toimintaympäristöön liittyviä ajankohtaisia asioita. Tilaisuuden aluksi kenraalimajuri Jokinen totesi, että sotilasilmailun lentoturvallisuus on hyvällä tasolla sekä harjoituksissa että päivittäisessä lentotoiminnassa.

– Ilmavoimien miehitetyn ilmailun osalta eletään historian pisintä aikaa ilman lento-onnettomuuksia. Tästä on syytä olla kiitollinen ja tyytyväinen. Teemme parhaamme, että tämä historiallisen pitkä putki jatkuu.

Kansalliset ja kansainväliset harjoitukset suorituskyvyn mittareina

Ilmavoimat järjesti vuonna 2018 yli 40 kansallista harjoitusta, kansainvälisistä harjoituksista merkittävimmät olivat Red Flag 18 ja Trident Juncture 18. Lokakuussa 2018 Alaskassa järjestetty Red Flag -harjoitus oli mannertenvälisine siirtymisineen ilmavoimille historiallisen laaja logistinen ponnistus. Kenraalimajuri Jokisen mukaan panostus kuitenkin kannatti.

– Red Flag 18 -harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin ja osallistuminen kehitti ilmavoimia laaja-alaisesti. Kaikki suunnitellut lentokierrokset lennettiin turvallisesti ja tehokkaasti. Opimme paljon laajoista yhteis- ja ilmaoperaatioista, kokemukset tullaan hyödyntämään kansallisten harjoitusten suunnittelussa. Harjoitus osoitti, että ilmavoimien suorituskyky ja kaluston operatiivinen käytettävyys ovat kansainvälisesti korkealla tasolla.

Vuonna 2019 kansallisen harjoitustoiminnan painopisteet ovat ilmavoimien taistelutavan kouluttaminen, valmius ja sen kehittäminen, simulaattoreiden ja virtuaalisen koulutuksen hyödyntäminen joukkotuotannossa sekä puolustushaarojen välinen yhteistyö.

Ilmavoimien vuoden pääharjoitus on lokakuun alussa järjestettävä Ruska 19, johon osallistuu kantahenkilökunnan ja varusmiesten lisäksi noin 2 500 reserviläistä. Harjoituksessa ilmapuolustustehtäviä harjoitteleva sininen osapuoli tukeutuu Rissalaan, Pirkkalaan, Tikkakoskelle ja Halliin, vastustajaa kuvaava punainen osapuoli puolestaan Rovaniemelle, Oulunsaloon ja Pohjois-Ruotsin tukikohtiin. Ruotsin ilmavoimien kalustoa on mukana harjoituksen molemmilla puolilla.

– Ruska 19 -harjoituksessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat tekevät yhteistyötä samalla periaatteella kuin maaliskuussa järjestetyssä Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 -harjoituksessa, jossa yhteistoiminta sujui tehokkaasti ja turvallisesti. Lentotoiminnassa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien taktinen yhteensopivuus on erinomaisella tasolla, mutta tukikohtatoiminnoissa yhteen sovitettavaa vielä löytyy, Jokinen arvioi.

Kansainvälinen yhteistyö on tänä vuonna esillä myös Bold Quest 19.1 -tapahtumassa ja Arctic Challenge Exercise 19 -harjoituksessa. Varsinaisen harjoituksen sijaan Bold Quest on johtamisjärjestelmien tekniseen yhteensopivuuteen painottuva monikansallinen testaus- ja todentamistapahtuma, jossa lentotoiminnan rooli on suhteellisen vähäinen. Suomen ilmavoimat johtaa Bold Quest 19.1 -tapahtuman lentotoiminnan toteutuksen sekä ilmatilanhallinnan. Kahden ilmavoimien Hornetin lisäksi testaus- ja todentamistapahtumaan osallistuu lentokoneita Alankomaista, Norjasta, Ranskasta, Saksasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista.

Touko-kesäkuussa järjestettävä Suomen, Ruotsin ja Norjan yhdessä isännöimä Arctic Challenge Exercise 19 on Euroopan suurin lentoharjoitus vuonna 2019. Harjoituksen johtovastuu on Ruotsilla, mukana on yhteensä yli 100 lentokonetta yhdeksästä maasta. Yksi harjoituksen tukikohdista on Rovaniemi, johon tukeutuu suomalaisten Hornetien lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C/D Hornet -hävittäjiä sekä Tanskan ilmavoimien F-16-hävittäjiä.

Euroopan strateginen asetelma vaikuttaa ilmavoimien toimintaympäristöön

Ilmavoimien ydintehtävä on Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen. Tunnistuslentovalmiutta ylläpidetään 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2018 Suomen ilmatilaa ei loukattu kertaakaan.

– Suomen ilmavoimien toimintaympäristöön vaikuttaa se, että suurvallat kiinnittävät huomiota strategiseen asetelmaan Euroopassa. Venäjän ilmavoimien lentotoiminta Suomenlahdella oli vilkkaimmillaan vuonna 2017, jolloin läntisen sotilaspiirin alueella järjestettiin Zapad 17 -harjoitus. Venäjä on lisäksi päivittänyt ilmavoimiensa hävittäjäkalustoa Suomen lähialueilla Suhoi Su-30 ja Suhoi Su-35 -hävittäjiin, Jokinen kertoi.

Vuonna 2018 Venäjän ilmavoimien lentotoiminta Suomen lähialueilla ei enää kasvanut, mutta toiminta on vakiintunut vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen tapahtuneen toimintaympäristön muutoksen jälkeiselle, aiempaa korkeammalle tasolle. Puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus Venäjän ilmavoimien lentotoiminnasta Suomenlahdella on vähentynyt vuoden 2015 noin 55 prosentista vuoden 2018 noin 35 prosenttiin.

HX-hanke etenee suunnitellusti

HX-hankkeessa on edetty järjestelmällisesti suunnitelman mukaan. Kaikki tarjouskilpailussa mukana olevat hävittäjävalmistajat jättivät tammikuun loppuun mennessä vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön. Nyt neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on analysoida valmistajien tarjoamat kokonaisuudet, ja neuvotella ne Suomen näkökulmasta entistäkin paremmiksi. Syksyllä 2019 valmistajille lähetetään tarkennettu tarjouspyyntö, jonka jälkeen alkaa toinen neuvotteluvaihe. Lopulliset tarjoukset pyydetään vuonna 2020 ja hankintapäätös tehdään vuonna 2021.

– Ilmavoimien näkökulmasta olennaista on, että nykyisen Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Myös määrä on laatua, sillä hävittäjiä on oltava tarpeeksi koko maan puolustamiseen, tarvittaessa pitkäkestoisesti. Hävittäjien tarkka lukumäärä on kuitenkin vain yksi tekijä, sillä kokonaissuorituskyky muodostuu itse koneiden lisäksi muun muassa sensoreista, aseista, koulutuksesta, infrastruktuurista ja huoltojärjestelmästä, Jokinen korosti.

Valittavasta konetyypistä riippumatta uusi hävittäjäkalusto vaatii johtamisjärjestelmältä merkittävästi nykyistä suurempaa kykyä tiedonsiirtoon ja informaation käsittelyyn. Ilmavoimat ottaa uuden johtamisjärjestelmäteknologian käyttöön vuoden 2019 kuluessa.

– Teknologisessa mielessä ilmavoimat siirtyy vanhoista analogisista järjestelmistä täysin digitaaliseen johtamisjärjestelmäympäristöön. Käyttöön otettava ilmavoimien integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä (IITVJ) mahdollistaa HX-hankkeen myötä saatavien uusien suorituskykyjen täysimääräisen hyödyntämisen Suomen ilmapuolustuksessa. IITVJ perustuu pitkälti kotimaiseen kehitystyöhön, ja se on huippuluokkaa myös globaalisti tarkasteltuna, Jokinen totesi.