Hoppa till innehåll

Hinauslaskuvarjoharjoitus nostaa korkeuksiin ja kastelee

Lapplands flygflottilj
Julkaisuajankohta 26.8.2016 11.12
Uutinen

Seisot ponttonilautan reunalla tukevassa asennossa kädet ojennettuna kohti taivasta. Silmä lepää kainuulaisessa järvimaisemassa, mutta mieli on aavistuksen jännittynyt. Pian tunnet nykäisyn ensin taaksepäin ja heti sen jälkeen eteenpäin. Ehdit ottaa muutaman askeleen, kunnes nouset ilmaan ja kohoat korkeuksiin. Saat merkin, nykäiset kahvasta ja siitä alkaa pudotus kohti vedenpintaa.

Tällaista oli Ilmavoimien lentävän henkilöstön hinauslaskuvarjokoulutus Kajaanin Nuasjärvellä 15.–25.8.2016.

– Hinauslaskuvarjokoulutuksessa ohjaajat harjoittelevat tilannetta varten, jossa heittoistuinhyppy koneesta päätyy veteen. Ohjaajien on tehtävä tarvittavat toimenpiteet pudotuksen aikana ja veteen päästyään, harjoituksen johtaja majuri Matti Mustanoja Ilmasotakoulusta kertoo.

Vesi roiskuu vetoveneen perästä, kun varjo nostetaan ilmaan.

Ohjaaja odottaa, että vetovarjo nostaa hänet korkeuksiin.

Ensimmäisenä luvassa on teoriaoppitunti, jossa käydään läpi harjoituksen rakenne ja kerrataan tarvittavat toimenpiteet vaihe vaiheelta. Ilmassa täytyy tarkistaa, että varjo on auennut kunnolla, ottaa maski kasvoilta, laukaista hätälähetin sekä irrottaa maskin happiletku ja pelastuspakkauksen kiinnikkeet varusteista. Vedessä ohjaajan pitää päästä mahdollisimman nopeasti irti laskuvarjon valjaista ja uida pelastuslautalle, joka täyttyy automaattisesti pudottuaan veteen. Nämä ovat välttämättömät ensitoimenpiteet, joiden jälkeen alkaa todellinen selviytyminen.

– Harjoituksessa olevat ohjaajat ovat jo saaneet peruskoulutuksen erilaisiin pelastautumistaitoihin, mutta hinausvarjokoulutus on kerrattava neljän vuoden välein, majuri Mustanoja selventää.

Pehmeä aloitus valmentaa vaativampiin tehtäviin

Koulutus alkaakin helpommilla tehtävillä ja vaikeutuu koko ajan. Aluksi ohjaajat menevät veteen kuivapuvuissa ja harjoittelevat siellä pelastusliivien laukaisua sekä tilannetta, jossa liivit eivät syystä tai toisesta aukeakaan, vaan ne täytyy täyttää puhaltamalla. Lisäksi harjoitellaan pelastuslautalle kiipeämistä.

– Yllättävän vaikeaa kiivetä lautalle pelastusliivit päällä, toteaa eräs koulutettavista ohjaajista.

– Minusta pelastusliiviin oli hankala saada puhallettua ilmaa, jatkaa toinen ohjaaja ja saakin tämän jälkeen tekniikkavinkkejä kouluttajalta.

Ohjaajaa vedessä peukalo pystyssä, kaikki on hyvin.
Harjoituksessa ohjaajat näyttävät peukaloa pelastushenkilökunnalle kertoakseen, että kaikki on hyvin.

Seuraavaksi ohjaajia valmennetaan tilanteeseen, jossa tuuli tarttuu laskuvarjoon ja lähtee vetämään ohjaajaa mukanaan veden pintaa pitkin. Tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti irti valjaista. Koulutettavat saavat todeta, ettei lavastetussakaan tilanteessa toimiminen ole helppoa. Juuri siksi sitä harjoitellaan.

Myös varsinaiset hinauslaskuvarjohypyt vaikeutuvat kerta kerralla. Ohjaajille annetaan jokaisella kierroksella enemmän tehtäviä toteutettavaksi hypyn aikana ja vedessä. Jokaisen hypyn jälkeen ohjaajat saavat välittömän palautteen kouluttajilta ja kertovat myös itse mikä hypyssä onnistui erityisen hyvin ja missä puolestaan on vielä hiomista.

– Tämä viimeinen hyppy oli selvästi paras, huomasi että homma alkoi sujua, yksi ohjaajista kehuu.

Pintapelstaja nostaa ohjaajan pelastuslautalta veneeseen.
Ilmasotakoulun pintapelastaja auttaa ohjaajat veneen kyytiin hinauslaskuvarjohypyn jälkeen.

Soveltava vaihe laittaa ohjaajat koetukselle

– Viimeisessä vaiheessa ohjaajat harjoittelevat selviytymistä veteen laskeutumisen jälkeen. Ohjaajat voivat joutua odottamaan pelastajia, joten toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, majuri Mustanoja kuvailee.

Tehtävänannon mukaisesti ohjaajat hyppäävät veneestä veteen haalareissa ilman kuivapukua, eli he kastuvat välittömästi läpikotaisin. Aluksi oppilaita vielä hymyilyttää, mutta koska vesi on harjoituksen aikana suhteellisen lämmintä, noin 17 asteista, ohjaajat joutuvat viettämään vedessä jonkin aikaa, ennen kuin he saavat luvan nousta pelastuslautan kyytiin. Tällä tavoin he saavat edes hieman käsitystä siitä, kuinka kylmä vaikuttaa heidän toimintakykyynsä.


Pelastuslautalla tärkeää on tyhjentää lautta vedestä kylmettymisen estämiseksi.

Kypärällä on hyvä äyskäröidä enimmät vedet lautan pohjalta. Kun lautta on saatu mahdollisimman kuivaksi, ohjaajat odottavat laineilevalla järvellä käskyä rantautua.

Rannassa ohjaajat laittavat ensin hätälähettimensä korkealla paikalle mahdollisimman hyvää signaalia varten, jonka jälkeen he jatkavat toimenpiteitä pysyäkseen lämpiminä ja toimintakykyisinä.

Kotvan kuluttua koittaa helpotus ja kouluttajan kutsuhuuto: "Sauna on lämmin!" Harjoittelu saa tältä erää riittää.

Onnistunut harjoitus vaatii yhteistyötä

Hinausvarjoharjoituksissa työskentelee eri alojen ammattilaisia sekä maa-, meri-, että ilmavoimista. Koulutuksen läpivienti edellyttää saumatonta yhteistyötä eri puolustushaarojen edustajien kesken. Kaikkien työpanosta tarvitaan harjoituksen onnistumiseen. Koulutettavina on lentävää henkilöstä ilmavoimien eri joukko-osastoista sekä kadetteja Ilmasotakoulusta.

Majuri Mustanoja on tyytyväinen kahden viikon koulutusrupeamaan.

– Koulutustavoitteet saavutettiin ilman ongelmia ja kaikki oppilaat pääsivät tekemään tarvittavan määrän hyppyjä. Kouluttajille on mielekästä, kun oppilaat vaihtuvat kahden viikon aikana useaan kertaan. Koulutuksessa on koko ajan uusi innostunut ja motivoitunut ryhmä.

Myös oppilaat olivat sitä mieltä, että koulutus oli onnistunut.

– Tiivis ja tehokas harjoitus hyvissä harjoitusolosuhteissa. Tänne on helppo tulla pohjoisestakin. Kaikki toimi moitteettomasti ja saatiin harjoiteltua erilaisia asioita. Oppi meni taatusti perille, Lapin lennostossa työskentelevä ohjaaja summaa kokemustaan.

Vene vetää hinausvarjoa korkealla ilmassa.

Lue miten lentävää henkilöstöä koulutetaan talviolosuhteisiin.

´